2 viikkoa – 1 v – Melkein 2 v

Parin kuukauden päästä Emma täyttää kaks vuotta!! Se on ihan hullua jotenkin! Miten tää aika on mennyt näin nopeesti!! Emma tuntuu kasvavan silmissä, niin pituutta kuin älyä. 😉 Uusia sanoja ja parisanaisia ”lauseita” tulee melkein päivittäin. Nyt viikonloppuna Emma myös tokaisi ”ittu”. 😀 Kysyttiin, että ”ai kettu”? Emma vaan pyöritteli päätään ja sano uudestaan ”ittu”. Hahaha! …saattoi se tarkoittaa myös istu. Oli kyllä naurussa pitelemistä.

Emma on niin ihana, kun se on jo pitkään halunnut olla aina mukana kaikessa tekemisessä. Kuten vaikka jos mä kokoan jotain huonekalua tai Tuukka laittaa ruokaa tai ollaan koirien kanssa ulkona, haluaa Emma aina tehdä osansa. Nykyään ne hommat ihan oikeesti jo alkaa olla ”apua”, eikä vaan sotkemista. 😀 Me ollaan kuitenkin haluttu antaa Emmalle aina se mahdollisuus, että se pääsee mukaan hommiin jos haluaa.

Nyt lähiaikoina me ollaan Tuukan kanssa mietitty, että miten siitä pienestä pallerosta on kasvanut tällainen pieni neiti niin äkkiä. Nyt se tietää mitä tahtoo, ymmärtää puhetta super hyvin, puhuu itekin jo aika paljon, juoksee, temppuilee, rakastaa eläimiä ja iltaisin luettelee kaikki hänelle tärkeät ihmiset sängyssä. Äiti, isi, mummu, mummi, vaari, Jussi, Gere, Pimu… ja sitten vielä jonain iltoina saattaa tulla tarhakavereiden tai hoitajien nimiä. 🙂 Emmalla on ihan omat juttunsa ja päättäväisen oloisesti niitä tekee.

Asiat, jotka Emmaa ehdottomasti eniten kiinnostaa on eläimet (varsinkin koirat ja hevoset), musiikki (laulaminen ja pianonsoitto) sekä kaikenlainen mahdollinen temppuilu/juokseminen/muu liikunta. 😀 En tiedä pitääkö kaikki tän ikäiset samoista asioista, mutta meillä ne on suurimpia hittejä tällä hetkellä. Mistä Emma ei pidä on telkkarin katsominen tai paikallaan istuminen. Tietokoneelta Emma tykkää katsoa Pingua ja Pipsa Possua, mutta telkkarista esim. PikkuKakkosen katsominen ei kiinnosta.

1-vee synttäreitä vietettiin isolla porukalla kahvila Rootsin alakerrasta löytyvässä yksityistilassa. Oltiin kutsuttu paikalle tietysti koko perhe, mummit ja mummot ja muut rakkaimmat. Kaikki Emman kummit oli myös paikalla ja monia ystäviä, niin lapsi- kuin aikuisystäviäkin. 😉 Meiän mielestä oli ihana juhlia ensimmäistä syntymäpäivää oikein isosti. <3 Nyt kun ollaan vähän mietitty marraskuussa koittavia 2-vee synttäreitä, ollaan kallistumassa enemmän siihen, että vietetään ne kotona ja mukaan kutsutaan vaan perhe ja kummit ja ehkä muutama Emman taaperokaveri.

Kyllä mä oon suunnitellut jo kakkua ja katellut Emmalle synttärimekkoa. 🙂 Mummu on jo ostanut Emmalle synttärilahjankin. Meillä on aina ollut tapana suunnitella asioita ajoissa, se suunnitteluhan on niin kivaa! Jouluakin aina mietitään jo heti kesälomien jälkeen, että missä tänä vuonna istutaan joulupöydän ääreen.

Omasta lapsesta voi olla loputtoman ylpeä, oma lapsi voi olla aina ja ikuisesti se maailman söpöin ja viisain. Omaa lasta voi rakastaa rajattoman paljon ja sen puolesta voi tehdä mitä vain. <3 Eikö vaan? 😉

***

Kirjoittelin jokunen aika sitten Emman päikkärihommista. Siitä, että vapaapäivinä ja kesälomalla päikkärit jäi usein välistä. Emma ei selkeästi tarvinnut päikkäreitä joka päivä ja pisti vaan hanttiin, kun yritettiin laittaa nukkumaan. Kerroin, että oltiin tultu siihen tulokseen, että päikkärit on pikkuhiljaa taakse jäänyttä elämää ja sitten se on niin. Ei siis enää väen vängällä yritetty laittaa Emmaa nukkumaan päivällä, vaan annettiin tytön leikkiä ja olla ja sitten iltaisin aiemmin nukkumaan.

Kerroin myös, että aiomme toivoa päiväkodin taas alettua lyhyempiä päikkäreitä tai jopa päikkärittömyyttä. 😉 Kun päiväkoti taas starttasi kesälomien jälkeen, pyydettiin josko kokeiltaisiin Emman kohdalla lyhyitä päikkäreitä. Noin 30-40min ja sitten herätys. Se toimikin oikein hyvin. Iltaisin tuli uni siinä klo 20 aikaan ja päiväkodissa hommat sujui hyvin niillä lyhyemmillä unilla. Kunnes vikat poskihampaat ilmoitti tulostaan.. 😀

Nyt on sekä yöunet, että päikkärihommat taas muuttuneet. Haha! Mä alan oikeasti uskoa siihen, että nää unihommat tasaantuu ehkä joskus murrosiässä. 😉 Tällä hetkellä öisin Emma herää 0-2 kertaa joko itkemään tai huutamaan äitiä. Se mikä on ”tylsintä” tässä hommassa on se, että Emmalle ei oikeasti tällä hetkellä öisin kelpaa kuin äiti. Eli tarkoittaa siis sitä, että mulla alkaa kertymään taas katkonaisia yöunia. Noh, väliaikaistahan tää taas on ja sen ajatuksen voimin sitä jaksaakin painella vähän tummemmilla silmäpusseilla taas jonkin aikaa.

Mutta siis, päikkärihommat menee päiväkodissa 30min – 1h pituudella, välillä iltaisin nukkumaanmeno pitkittyy ja on hankalaa. Mutta välillä taas nukahtaa pikkuinen parissa minuutissa. Vapaapäivinä ja viikonloppuisin ei Emma edelleenkään nukahda päikkäreille enää omaan sänkyyn. Hyvällä tuurilla jos ollaan juuri keskipäivän aikaan autolla liikenteessä, nukahtaa pikkuinen sinne hetkeksi.

Näin siis meillä! 🙂 Mites muilla taaperoilla päikkärihommat menee? Oon kuullut, että monilla jää päikkärit pois siinä 2-vuoden iässä ja jotkut taas nukkuu päikkäreitä eskariin asti. 🙂 Mikään tapa ei tässäkään hommassa oo mun mielestä oikein tai väärin. 🙂 Lapsen ehdoilla ja tarpeiden mukaan. Eiks vaan? <3

***