Tiedättekö kun on niitä aamuja, kun tekis mieli vaan mennä takaisin sänkyyn? Kääntää kylkeä ja vetää peitto korviin, laittaa korvatulpat ja sellainen ihana silmälappujuttu silmille ja pistää kännykkä kiinni. Nyt mulla on sellainen aamu.

Siihen ei oo ees mitään erityistä syytä.

Tai ehkä siihen on. Väsymys.
Mä huomaan tarvitsevani lepoa. Lomaa. Vaikka nyt on vasta helmikuu.

Ajattelin, että enpä viitsi nyt kirjoittaa mitään tällaista masentavaa postausta. Inhottava tällaista on lukea. Että jes, tosi kivaa maanantaifiilistä vaan kiitos. Ajattelin, että mäpä vetäsen jonkun tsemppipostauksen eilisestä inbody-mittaustapahtumasta tähän väliin. Mutta nyt en jaksa.

Omat tulokset miellytti. Kuukaudenkiristely tuotti tulosta ja kroppa näyttää ja tuntuu kivalta. Samoin luvut. Monilla mun ja Tuukan omilla asiakkailla oli luvut mennyt just siihen suuntaan kun piti ja muutamalla muullakin, jotka mittauksissa käy säännöllisesti. Se oli tosi kiva fiilis.

Olin tosi iloinen ja fiiliksissä kun tultiin kotiin mittauksista. Sen jälkeen työpäivä jatkui, lähetettiin yli 20:lle valmennettavalle erilaisia paketteja meilitse. Sitä tehdessä tuli myös tosi hyvä fiilis, kuinka ihanaa kun ihmiset on innoissaan ja haluaa tehdä itselleen hyvää.

Kuinka ihanaa on se, että saa tehdä omalle firmalle töitä ja työtä mitä rakastaa. Mutta välillä se vaan verottaa. Lauantaina oltiin syömässä ystävien kanssa, kun lasku oli maksettu klo  20.30 suunnattiin takaisin kotiin tietokoneiden ääreen jatkamaan töitä. Tuukka nukkui viisi tuntia ja heräsi tekemään töitä. Minä kuusi, ja samoihin hommiin.
Se on ihanaa ja aivan uskomattoman hienoa, että meillä on töitä ja asiakkaita riittää. Ihmiset luottavat meihin ja ammattitaitoomme – voiko olla hienompaa?! Ei voi. Mutta silti välillä tulee näitä tällaisia päiviä kun haluaisi mennä vaan nukkumaan ja jättää työt hetkeksi pois. Edes pariksi tunniksi.

Kuitenkin väsymystä ja levontarvetta vastaan taistelee tahtotila – tahto tehdä työ hyvin. Olla asiakkaille läsnä ja antaa niin parasta kun ikinä vain pystyy. Jos perustaa oman yrityksen, on pakko löytyä sitä tahtotilaa tai se yritys ei pyöri. On haluttava tehdä sitä työtä koko sydämestä ja vaikka väysttäisi, niin silti halu tehdä on niin suuri että se voittaa väsymyksen.

…

Nyt kuitenkin haaveilen lomamatkasta. Viikosta tai vaikkapa pidennetystä viikonlopusta jossain. Niin ettei meillä olisi tietokoneita mukana, niin ettei töitä ajateltaisi pariin päivään.

…

Huomenna on tärkeä päivä; mulla, Ainolla, Hannalla ja Maijulla on lehdistötilaisuus – kirjamme julkkarit. Sitä varten meillä on tehtävänä vielä todella paljon asioita. Niin, että kaikki on valmiina ja kunnossa huomenna. Samaan aikaan kun jännityksellä ja innolla odotamme huomista, on pieni stressinpoikanen olalla istumassa. Saadaanko kaikki valmiiksi.

…

Nyt ei auta siis mennä nukkumaan ja takaisin peiton alle.
Nyt on tehtävä hommia ja haettava se energia jostain taas. Mihinhän se katosi? Eilen se vielä oli tässä.

Avatkaa tänään radio Yle PUHE klo 16 – me ollaan siellä Hannan, Maijun ja Ainon kanssa haastattelussa!

pus! Mä haen nyt tän energian ja fiiliksen takas:

Asiakkaani Marielan postauksesta innostuneena päätin kaivella omia vanhoja ja uusimpia InBody-mittauksia esiin.

Mitä on tapahtunut parissa vuodessa? Oikeastaan kohta jo kolmessa. Ensimmäisen mittauksen taisin ottaa helmikuussa 2012. Tai siitä mulla ainakin on dataa. Voi olla, että otin kyllä muuten jo kesällä 2011 ekan, mutta siitä en nyt löydä mitään dataa.

Muutamia edellisiä mittaustuloksia:

Paino on pysynyt 2013 lähtien n.66-68kg välillä. Rasvamassa on vaihdellut parilla kilolla ja lihasmassa on pysynyt aikalailla 30-31kg välillä.
Suurin muutos on kuitenkin tuo mitä on tapahtunut vuosien 2012 ja tämän hetken välillä. Painoa ei oo tippunut kuin 6kg, mutta rasvamassaa reilut 11kg! 🙂 Se on sellainen mistä oon iloinen. Rasvaprosenttikin on tippunut sieltä ihan liian korkeasta erittäin sopivaan ja hyvään.
Kehoni voi siis hyvin ja vaikka viimeisimmässä mittauksessa marraskuun lopulla rasvamassa olikin reilut 1,5kg enemmän kuin parhaimmassa mittauksessani joulukuussa 2013, niin erittäin tyytyväinen saan olla.

Tässä kuvassa näkyy mun mielestäni aika hyvin se, että vaikka pieni ero rasvamassassa onkin – ei se kovin suuresti ulospäin näy. 😉 Vai mitä? Itse asiassa tossa elokuussa otetussa kuvassa, missä mulla on rasvamassaa enemmän, näytän omasta mielestäni paremmalta. 😀
Iso osa mun asiakkaista haluaa painaa alle 65kg. Se on vaan sellainen maaginen luku, joka monilla naisilla on mielessä. On ollut mullakin. Nyt kuitenkin nämä pari vuotta oon mielestäni ollut ”elämäni kunnossa” ja paino on pyörinyt tosiaan siellä 66-68kg välillä.
Tää jos mikä on mun mielestä todella hyvä esimerkki siitä, että kehonpaino ei yksinään kerro yhtään mitään! Se mistä se koostuu, on se juttu! 🙂

”Olet mitä syöt”, se on oikeasti juurikin niin!! 🙂
Mulla on tää alkuvuosi ollut tosi takkuista kropan kanssa, vatsa tuntuu vihoittelevan ihan kaikesta eikä oikein ota rauhoittuakseen. Uskon sen kyllä myös johtuvan isolla määrällä stressistä. Nyt yritän taas jotenkin pitää stressitasot alhaalla ja saada vatsan kuntoon.

Meillä on 1.helmikuuta sunnuntaina seuraava InBody-mittauspäivä, käykäähän ilmoittautumassa mukaan! Jos Facebook:ia ei ole käytössä, niin voi pistää meiliä mulle pt.monna@gmail.com ja mä kerron sitten lisää aikatauluista. Siellä on eka ryhmä jo aika täynnä (klo 10 alkava), mutta muihin ryhmiin vielä mahtuu.
Mittaus maksaa 25€/hlö. Muistakaa ilmoittautuessanne kertoa myös mihin ryhmään haluatte!

pus ja kivaa viikon starttia! <3