Mitä vastaat jos joku kysyy sulta Mitä sulle kuuluu?
Vastaatko, että ei mitään ihmeellistä, sitä samaa vaan. Vai kerrotko mitä sulle kuuluu, mitä sun äidilles kuuluu, ootko sairastellut, onko sun lapses oppinut potalle ja että miten seksielämä sujuu? 😀

Siinä on mun valmis tatuointini!! Se on niiiiin hieno! Mutta kyllä teki kipeetä. Monta tuntia kipeetä tuon eteen. Nopeesti se kipu kuitenkin unohtuu ja voin kyllä sanoa, että jos en olis saanut olla Lindan käsissä, niin en ois ehkä kestänyt. Toi kylkikuva on kaikkein kipein kohta mihin on ikinä mulle tehty. Se kipu on ihan siis sietämätöntä.

Takaisin tuohon otsikkooni. 🙂 Mä oon nyt lähiaikoina jutellut monen mun ystävän kanssa siitä, että pitääkö tota kysymystä esittää. Ja miksi se esitetään?
Jos joku kysyy multa joskus, että MITÄ KUULUU? Niin mä vastaan lähes 99,9% aina, että eipä mitään kummempia. Onko se siis ihan turha kysymys? Vai onko se kohteliasta käytöstä? Ja siihen ei kuulukaan vastata kuin lyhyesti, että kiitos hyvää?
No entäs jos vaatekaupan myyjä tulee ja kysyy sulta, että mitä kuuluu? Miten sitten reagoit?

Mä olin eilen viettämässä tyttöjen iltaa mun kahden rakkaan ystäväni Inarin ja Annan kanssa.
Meillä oli ihan super kiva ilta!! Juteltiin ja otettiin parit drinksut ja tanssittiin kun hullut!! 😀
Puhuttiin myös heidän kanssaan tästä ”mitä kuuluu”-jutusta.

Tiiättekö Facebook-kaveri-kategorian?
Ihmisiä joita et oo välttämättä koskaan tavannut IRL (on esim. jonkun sun kaverin sisko tai veli, tai mun tapauksessa joitain blogilukijoita), tai tavannut kerran jossain juhlissa ja sitten on alettu Facebook-frendeiksi. Mutta kuitenkaan sitten ei oo mitään puhuttavaa jos tapaa IRL. 😉
Vai onko teillä sellaisia facefrendejä, joista on muodostunut tosi hyviä ystäviä? Tai ainakin jutut natsaa ihan kympillä yhteen somessa? Mulla ainakin on!

Mitä kuuluu-kysymys on aikamoinen myös siinä tapauksessa jos tapaat yllättäen tällaisen Facebook-kaverin kaupungilla. Meetkö kysymään mitä kuuluu? Vai katsotko lattiaan ja toivot ettei henkilö huomaa sua? Ja entäs jos tällainen henkilö tulee kysymään? Vastaatko silloin vain nopeasti, että eipä ihmeitä? 😀

Hahaa! 😀 Tulipas kuulkaa monta kysymystä esitettyä. Tällaisia minä täällä pienessä päässäni mietin.
Tässä nyt teille hurjan hyvän tonnikalaperunavuoan resepti:

* 6-7 perunaa (vähän riippuen vuoan koosta ja pottujen koosta, hihi)
* 2 prk tonnikalaa
* hernepussi
* 1 sipuli
* 2 kalaliemikuutiota
Kalaliemikuutiot veteen kiehumaan, veden sekaan myös mustapippuria, tilliä ja merisuolaa.
Sillä välin pilko perunat ja sipuli.

Ensin pohjalle kerros potaatteja. (tai no ihan ensin vuoka kannattaa voidella jollain haluamallasi aineella, esim. kookosöljy, rypsiöljy tai voi)

Sitten päälle sipulia, herneitä ja toinen tonnikalapurkeista.

Parit samanlaiset rundit ja päälimmäiseksi kerrokseksi potaatteja. 🙂

Sitten päälle kalaliemimausteseos.

Ja viimeiseksi ennen uuniinlaittoa päälle voi ripotella vähän korppujauhoja. Sitten loota uuniin.
Noin 200astetta ja 60min. Että eipä ole mikään kovin nälkäisen kaverin pikaruoka. Hihi.

Loota ulos uunista ja ei muuta kun nauttimaan! Olipas hyvää!

Loppuun mun on vielä nostettava yksi ihana juttu esiin! 🙂
Mä selailin kauniin ja ihanan Emmin blogia tänään. Ja sieltä bongasin niin ihanan jutun, että vierähti iso hymy kasvoille. TÄSTÄ voitte lukea jutun. Kiitos Emmi vielä tätäkin kautta kauniista sanoistasi!! <3

Ihanaa viikonlopun jatkoa! <3 Kertokaahan mitä teille kuuluu! 😉 😀
Mä odottelen jo tohkeissani maanantaita kun on taas seuraava tankoilutunti! Jiiihaa!!

Tankotanssisali: www.pole4fit.fi
Vaatteet: www.lavli.fi

Mitä musiikki merkitsee mulle?

Se merkitsee nuotteja. Pianoa oon soittanut 5-vuotiaasta asti. Sitä kautta tunnen myös varmaan kaikki suomalaiset ikivihreät ja ei niin vihreät biisit.

Se merkitsee laulua. Oon laulanut aina ja joka paikassa. Nyt aikuisiällä erinäisissä häissä, hautajaisissa ja muissa juhlissa. Olen myös laulanut telkkarissa 😀 ja isoin yleisö jolle olen laulanut on tainnut olla n.300 henkilöä.

Ja se merkitsee mulle myös tanssia. Tanssinut olen ala-asteelta lähtien. Viime keväänä kilpailin Show Latin Duo:ssa, sen jälkeen tanssi on kiireen vuoksi jäänyt. Nyt haaveilen sen takaisin kalenteriin saamisesta.
Lattarit ei oo ollu mun tanssilaji pienenä ja nuorena, eikä se ehkä oikeen oo nytkään. Oon päättäny että palaan takas ”juurilleni” ja nyt kun jatkan tanssimista, niin meen johonkin rouheempaan. Pisimpään oon harrastanut show-jazzia. Ehkä mä lähden taas sen pariin.

Mä kuuntelen myös todella paljon musiikkia. Laidasta laitaan. Mun mielestä on ihana joskus kuunnella jotain Iskelmä-radiota ja sieltä just niitä ikivihreitä. Toisaalta tykkään myös kaupallisten kanavien musiikkilistoista, niistä saan usein tosi hyviä biisejä jumppaohjauksiin ja omiin treeneihin.
Välillä tykkään kuunnella todella erilaista musiikkia, esim. jotain Buena vista social clubia. Tai vaikka Musea tai vaikka CCR:ää. 😀 Madonna ja Michael Jackson on mun ihan all time favoritteja.
Suomalaisista tän päivän artisteista tykkään esim. Mariskasta, Chisusta ja hei TOTTAKAI Cheekistä! 😉
Oon aina ollut sitä mieltä (tässäkin asiassa), että ei tarvitse valita jotain tiettyä linjaa ja sitten otsa kurtussa ja niska jäykkänä kuunneela vain sitä. Että hei ”vitsi mä oon tällanen musadiggari ja ainoo hyvä musa on tällasta underground jazzia ja kaikki vähänki kaupallinen on p*skaa”…
Eieiei, ei kuulu mun tapoihin.

Sen takia, että musiikki on mulle ollut näin monessa roolissa koko ikäni, niin oon haaveillut yhdestä tatuoinnista lisää. Sellaisesta jossa tulis tätä musiikin sanomaa esiin.
Eilen mä sitten kaikkia uhkakuvia kylkitatuointien kipeydestä uhmaten talsin Hidden Bonesiin ja siellä ihanan ystäväni Lindan pöydälle. Linda on tehnyt suurimman osan mun tatuoinneista ja tottakai halusin hänen käsiinsä tämän isoimman kuvani kanssa.
Linda sai vapaat kädet suunnitella kuvan. Mä sanoin vain, että haluaisin siinä olevan tanssia ja musiikkia.

Tältä näytti peilin kautta ääriviivat valmiina kolmen tunnin session jälkeen. Toi on niiiiin hieno!!

Tänään aamulla oli pakko vielä ottaa yksi kuva. Tässä vielä vähän tuota eilistä tarkempi kuva. Vasemmassa kyljessä on siis tämä ihana tanssijatar.
Voiko sanoa, että rakastan tätä?! No voi!! Ja sitten kun tää on parantunut, niin lisätään siihen vielä värit. Sitten se on vasta valmis.
Mutta kyllä perkules teki kipeetä!!! Oon kuullut kauhutarinoita siitä, että kylki on kipein kohta. Jotenkin mä vaan ajattelin, että no ei oo muutkaan tatuoinnit (paitsi jalkapöydät) sattunu kauheesti, ni kyllä mä tänkin kestän hyvin. Mä olin kyllä niin totaali lihaskrampissa kun lopeteltiin eilen, että huh! Kaikkein kipeintä mulla otti tohon kylkiluiden alle. Siis siihen kohtaan missä on eniten ”flädää”. 😀 Haha!! Outoa..

Mikä on muuten teidän tän hetken suosikkitreenibiisi?
Mulla on ehdottomasti Britney Spearsin Work Bitch!

Käykäähän osallistumassa käsivarsikotelo-kilpailuun TÄÄLLÄ! (kilpailu päättyy su 27.pvä)
Ja kyselkää kyselkää kyselkää TÄÄLLÄ! (kysymyksiä voi jättää vielä tänään, huomenna vastailen)

Niin ja nyt varmasti ymmärrätte mun tiistaisen kolmen treenin päivän. 😉 Loppuviikko kun menee treenaamati, niin oli tehtävä senkin edestä. 😀 En mä joka päivä ihan niin paljon treenaa minäkään sentään. Haha!

Peace and love vaan kaikille! <3
Nauttikaa elämästä, toisistanne ja itsestänne!