Neljä viikkoa sitten syntyi pieni tyttömme maailmaan. ❤️
NELJÄ VIIKKOA!! Siis ihan älytöntä miten nopeasti on aika mennyt!!

Tämän neljän viikon aikana on ehtinyt tapahtua jotenkin todella paljon, mutta silti tuntuu, että päivät noudattaa kuitenkin hyvin pitkälti samaa kaavaa. Meillä on käynyt melkein joka päivä joku kylässä ja sekin vähän meinaa väsyttää. Vaikka ihanaa onkin, että ystävät ja sukulaiset haluavat meidän pientä tulla moikkaamaan. ❤️

Nyt viimeisen viikon aikana on alkanut tuntua, että suurin mullistus on läpikäyty ja elämä vauvan kanssa alkaa jollain tapaa rutinoitumaan. Kaikki tuntuu koko ajan helpommalta, vaikka ihan samojen juttujen kanssa puuhataankin edelleen päivittäin.

Pari ensimmäistä viikkoa oli varmasti ne rankimmat. Elämä ihan oikeasti otti ja muuttui hetkessä. Vaikka sitä kuinka oli valmistautunut vähäunisiin öihin, vauvan itkuun ja muihin juttuihin, tuli kaikki silti ihan yllätyksenä.

Ehkä voimakkaimmin on yllättänyt avuttomuuden tunne. Se, kun pieni raukka itkee, eikä tiedä mitä voisi tehdä hänen oloaan helpottaakseen. Kun vaippa on vaihdettu, masu on täynnä ruokaa ja läheisyyttä on annettu ja halittu, mutta silti itkettää. Onneksi nyt on myös alkanut olemaan niitä hetkiä, kun vauva on hereillä ja vain toljottelee ympäriinsä. 🙂 Tarkkailee ja kuuntelee.

Toiseksi eniten yllätti väsymys. On hauskaa kuinka olin ajatellut, että ne ”äitihormonit” kyllä pitävät virkeänä vaikken nukkuisi yhtään. Olin kuullut niistä niin paljon. Että ”onneksi on ne hormonit, kyllä niiden avulla jaksaa”.. Minä en ole huomannut mitään piristyshormonia erittyvän.. 😉 En tiedä onko minussa sitten jotain vikaa. 😀

Joka tapauksessa väsymykseen tottuu ja kaikkeen muuhunkin. Rakkaus pientä kohtaan kasvaa päivä päivältä ja ihan oikeasti se, että menen makuuhuoneeseen päikkäreille Tuukan vahtiessa vauvaa, iskee jo ikävä sydämeen. Päikkäreiltä onkin ihana herätä ja tulla heti ottamaan pieni lämmin ja pehmeä tötterö syliin. ❤️

Meidän pikkuinen on nukkunut syntymästään lähtien 2-3h pätkiä ihan säännöllisesti. Välillä on sellaisia pidempiä, kolmen tunnin pätkiä kun vain itkettää. Mutta pääosin vauva on ihan hirmu kiltti ja ihana. ❤️ Meillä on muodostunut hyvä tyyli öiden kanssa, Tuukka on vastuuvuorossa alkuyön (21-03) ja minä loppuyön (03-09). Usein molemmilla on sitten yksi tai kaksi herätystä ja molemmat saa kuitenkin pidemmän unipätkän sitten toisen vastuuvuorolla. 🙂 Tämä on meillä toiminut todella hyvin.

***

On hurjaa miettiä, että neljä viikkoa sitten tuo pikkuinen vasta syntyi tähän maailmaan. Ja nyt se on jo osa meidän elämäämme. Ihana pikkuinen. ❤️ On myös hurjaa miettiä synnytystä nyt, kun siitä on kulunut jo aikaa. Nyt sitä vasta alkaa hiljalleen ymmärtämään mitä kaikkea meidän kohdalla siinä tapahtui.

Ihanaa toista adventtia kaikille! ❤️ Täällä Helsingissä paistaa aurinko ja elämä. 😉 ❤️

Sara, rakas ystäväni, sekä vauvan yksi tulevista kummeista on osteopaatti. Sara antoi vauvalle syntymälahjaksi hoitokertoja. Ja nyt olemmekin niistä jo kaksi käyttäneet. Eilen kävimme toisessa hoidossa ja vauva tykkäsi taas kovasti.

Sara oli järkännyt meille ”tyttöjen iltapäivän”. Saran mies oli häädetty kotoa pois ja minä menin tyttömme kanssa heille kylään. Vietettiin ihana iltapäivä kolmistaan, Sara, minä ja vauva. Ja samalla Tuukka sai omaa aikaa kotona monta tuntia. Sara oli leiponut sämpylöitä, puristanut porkkanamehua ja keittänyt kahvit. Hän halusi antaa myös minulle omaa aikaa sen ajan, kun hoiti vauvaa.

Minä sainkin siis istuskella sohvalla, nauttia kahvista ja lueskella lehtiä ja kirjoja. Ja katsella kuinka varmoin ja rauhallisin ottein Sara käsitteli kummityttöään. ❤️

Osteopatiahoitoon tulija 😉

Sara käsitteli vauvan raajat, lantion, selkärangan, pään alueen jne. Hoidon aikana selvisi, että vauvamme vatsa ja suolisto tuntuvat erittäin hyviltä ja terveiltä. Pieniä vatsanväänteitä oli, mutta se ”kuuluu asiaan” pienellä vauvalla, jonka suolisto vielä kehittyy. Eikä Sara nähnyt mitään hoidon tarvetta vatsalle. Vauvalla oli vähän kireyttä yläselän lihaksissa, joka johtuu mm. hikkailusta – joka taasen johtuu mm. pallean toiminnasta. Pään alueella oli myös jotain pientä kireyttä. Näiden kahden seikan vuoksi vielä yksi hoitokerta on vauvallemme tulossa.

Sara kertoi myös mitä hyötyä ostoepatiasta on vauvalle:

Vauvat hyötyvät osteopaattisesta hoidosta, kun kehosta puretaan kohdunaikaiset tai synnytyksen aikana syntyneet jännitykset ja liikerajoitukset. Näin ollen saadaan keho toimimaan parhaimmalla tavallaan, jolloin vauva on tyytyväinen – nukkuu, syö ja kakkaa. 😉
On hyvä muistaa, että vauvan itkuihin löytyy aina jokin syy! Nälän ja väsymyksen lisäksi kyse voi olla vatsanväänteistä (oliko esim.napanuora lyhyt, joka on aiheuttanut vatsan kudoksiin jännitystä), päänsärystä (pään epäsymmertisyys, imukuppi tms), viihtyykö vauva ainoastaan pystyasennossa tai onko hyvin herkkäuninen. Tällaiset jännitykset saattavat aiheuttaa univaikeuksia, koska vaivojen vuoksi vauva ei pysty nukahtamaan rauhalliseen uneen ja/tai heräilee usein.
Näihin kaikkiin edellä mainittuihin ja moniin muihinkin vaivoihin voi osteopatialla vaikuttaa.

Eilen hoidon jälkeen vauva nukkui omat ennätyksensä; lähes 4,5h klo 21-01.30 välillä. Myös ensimmäisen hoidon jälkeen vauva oli pari yötä hyvin rauhallinen ja tyytyväinen. Ja tällä hetkelläkin hän nukkuu iltapäiväpäikkäreitään tyytyväisenä unipesässään.

Kun Sara oli hoitanut vauvan, hän katsoi vielä minulta nopeasti lantionseutua ja kohtua. Kohdun kiinnikkeet ovat selän puolella ja siellä tuntui vähän kireyttä. Samoin kireyttä tuntui sektiohaavan ympärillä, kudokset siellä olivat kuulemma aika tiukassa. Saankin Saralta myös itselleni hoitokerran parin viikon sisällä.

Osteopatia on itselleni Saran kautta tullut tutuksi ja sainkin osteopatiasta apua mm. raskausajan pahoinvointiin ja aikoinaan Sara hoiti myös revähtäneen takareiteni kuntoon. Nyt näyttää siltä, että osteopatiasta on hyötyä myös silloin tällöin itkuiselle pienokaisellemme. Vaikka hyvin kiltti tyttömme onkin 90% ajasta. Että kukapa vauva ei välillä itkisi ja näyttäisi luonnettaan. 😉

***

Tänään kävimme Tuukan ja vauvan kanssa toisen tulevan kummitädin, myös rakkaan ystäväni Annukan luona minun kummipoikani synttäreillä. Vauva oli Annukan sylissä kekkereiden ajan ja vaipanvaihdotkin sujui siinä samalla. Me saimme vain istua, juoda kahvia ja hämmästellä kaikkia kotieläimiä (hevosia, poneja, vuohia, koiria ym.).
Annukan ja Saran lisäksi vauvalle tulee vielä kaksi kummia, veljeni Jussi ja Tuukan ystävä Antti. Saamme kyllä olla super onnellisia siitä, kuinka ihanat kummit tyttömme saa. ❤️

***

Sara tekee hoitoja Mommy & Me:ssä ja aikoja Saralle voi varata TÄÄLTÄ. (ps. tämä ei ole maksettu mainos.. 😉 )