Huoh! Nyt on ollut niin häsis alkuviikko, etten muista koska viimeks! En siis ole ehtinyt lainkaan uppoutua blogimaailmaan. Hiukan outoa, mutta jopa vähän ehti jo tulla ikävä vakkariblogieni lukemista ja kirjoittamista teille.. 😉

Alkuviikkoon on mahtunut omia treenejä ja paljon töitä. Tässä vähän kuvien muodossa taas tarinaa…

Tuntuu, että pää on tyhjänä ja kroppa huutelee, että nyt pitäis pysähtyä ja levätä. ONNEKSI sain kirjoittaa kalenteriin lauantain ja sunnuntain kohdalle VP:t! Ja aion todella niin pitää niistä kiinni. Siis työn kannalta. Meinaan kyllä käydä itse treenaamassa. Odottelenkin jo sellaista ihanan kiireetöntä salitreeniä sunnuntaille. 🙂

Näiden parin päivän aikana en oo jotenkin jaksanut kauheesti miettiä syömisiäni. Tottakai oon syönyt terveellisesti, mutta esim. eilen illalla laitoin oikein ihanan kermaista kastiketta kanojen, riisin ja vihannesmössön päälle! 😉 Oliko kastikkeessa sokeria? En tarkistanut.

Eilen aamupäivän olin mittailemassa ihmisten kehonkoostumuksia ”jonossa”. Oli kyllä hitsin monta omasta kehosta kiinnostunutta ihmistä viiden tunnin aikana. Olin siis Meilahden sairaalan henkilökunnalle tekemässä näitä InBody-mittauksia. Niin makeeta kun ihmiset välittää omasta kehostaan ja jos se ei just tällä hetkellä ole ihan tip ja top, niin halutaan tehdä jotain sille!! 🙂

Nopeasti kotiin vaihtamaan vaatteet ja syömään. Ja sitten taas kohti Mäkelänrinnettä. Vähän meinas jo ruveta väsyttämään…
Mäkelänrinteeseen päästyäni väsymys kuitenkin kaikkosi kun näin asiakkaani. Mulla oli kolme asiakasta vielä illalla ja jostain kummasta sitä energiaa ja iloa vaan sain revittyä pitämään treenit asiakkailleni. Eikä se edes ollut vaikeeta.

Asiakkaat olivat tyytyväisiä treeneihin ja hiki virtasi kaikilla. Yksi heistä olikin laittanut ihan mahtavan ja todella piristävän kommentin firmamme nettisivuille illalla:

Kyllä tämä palaute tuntui hyvältä kun illalla ihan rättipoikki istuin sohvalla ja tein vielä muutaman työjutun läppärilläni. ♥

Sain Bobby Jeanilta kymmenen lempparin haasteen viime viikolla. Kiitos BJ siitä! 🙂 ♥ Ja haaste menee näin:

Nämä tulevat nyt ihan satunnaisessa järjestyksessä. Koska en halua, enkä osaa laittaa näitä tärkeysjärjestykseen.

1. Perhe – Perheeseeni kuuluu mieheni, veljeni, äitini, tätini, serkkuni ja appivanhempani. Näin sen ajattelen. Perhe on mulle todella tärkeä ja äitini ja veljeni kanssa ollaan todella läheisiä. Soitellaan melkein päivittäin ja nähdään viikottain. Appivanhemmillakin kyläillään melkein kerran viikossa ja tätini ja serkkuni kanssa nähdään myös paljon. Mieheni kanssa vietän aikaa tietysti myös paljon. Siitä lisää seuraavassa kohdassa.. 😉 Perhe on joka tapauksessa mulle kaikki kaikessa. Isäni poismenon (ja isovanhempieni poismenon) jälkeen perheestä on tullut ehkäpä vieläkin tärkeämpi.

2. Mieheni – Joskus kirjoitin tänne, että en haluaisi kutsua miestäni myös parhaaksi ystäväkseni, että haluaisin kutsua häntä vain miehekseni. En oikeestaan tiedä miksi kirjoitin niin. 😀 Me nimittäin olemme myös parhaat ystävät. Olemme olleet yhdessä melkein kuusi vuotta. Paljon on mahtunut matkaan asioita, mutta vuodet opettavat ja tällä hetkellä tuntuu, että kaikki on juuri niin kuin pitääkin. ♥ 

3. Tanssi – Epäilemättä tämä on tullut teille jo aika selväksi! 😀 Mutta niin se vaan on. Rakastan tanssimista. Rakastan myös sitä, että tanssista on tullut mulle nyt taas tänä vuonna päälaji. TÄSTÄ postauksesta voitte lukea lisää tanssihistoriastani.

4. Työni – Myös tämä on ehkä tullut teille aika selväksi. 😉 Mutta kyllä, siis tykkään niin paljon työstäni tällä hetkellä. En ehkä ikinä ole ollut yhtä tyytyväinen työhöni. Mahtavan työn lisäksi saan itse olla oman itseni pomo! Ei tarvitse kuunnella kenenkään mäkätyksiä ja käkätyksiä ja määräilyjä.. (onkohan mulla jotain hampaan kolossa.. 😉 ) Kyllä! Ja tottakai työssäni on vielä sekin kiva pikku etu, ettei ainakaan oma kroppa repsahda näitä töitä tehdessä!

5. Henkinen hyvinvointi – Liittyy ehkä myös hyvin vahvasti tuohon edelliseen kohtaan. Tajusin juuri tänään, että en ole itkenyt tänä vuonna kertaakaan. En ainakaan muista. 🙂 Viime vuonna tuli itkettyä vähän niin kun vuorotellen silloisten työkaverieni kanssa. Esimiestemme pöyristyttävän järkyttävän huonosta kohtelusta alaisiaan kohtaan ja kokonaisvaltaisesta kusipäisyydestä meitä kohtaan. Tänä vuonna olen ymmärtänyt kuinka tärkeää henkinen hyvinvointi on. Pitää tehdä niitä asioita mitä rakastaa, olla niiden ihmisten kanssa keitä rakastaa. Ja osoittaa se heille. Antaa itselle aikaa ja arvostaa itseään.

6. Kirjat – Oih! Rakastan lukemista! ♥ Hyvä kirja on mulle vähän jopa meditaation kaltainen kokemus. Kirjaa lukiessa pääsee irti kaikista muista ajatuksista. Jopa paremmin kuin elokuvia katsellessa. TÄÄLLÄ sain teiltä lukijoilta hyviä kirjavinkkejä. Yksi niistä juuri tällä hetkellä lukemisen alla.

8. Ystävät – Ystävät on pirun tärkeitä! Niitä ei tarvitse olla montaa, mutta sellaisia sydänystäviä on hyvä olla edes yksi. (miehen lisäksi 😉 ) Olen onnellinen siitä, että mulla on muutama sellainen sydänystävä, kenen kanssa voin olla just sellainen kun oon. Ja he tietävät musta (lähes) kaiken ja ovat aina tukena kun tarvin. Tietysti minäkin heille. 

9. Vaatteet – Jos mulla olis mahdollisuus, niin mä varmasti ostaisin joka päivä uusia vaatteita. (joo kauheen ekologista) Mutta ei mulla kyllä taloudellisesti ole sellaista mahdollisuutta. Rakastan vaatteita. Värejä niissä. Kerron myös persoonaani ulospäin vaatteillani.

10. Ruoka – No mitä tähän nyt voi sanoa.. Rakastan hyviä ruokia.. 😉

Koska en osaa päättää kenelle tämän haasteen antaisin. Annan sen teille kaikille bloggaajakollegoilleni! 🙂 Miettikää niitä kymmentä asiaa jotka merkitsevät eniten. Ja oikeasti antakaa niille asioille sitten myös aikaa ja nauttikaa niistä! 🙂 Ja toki muutkin kun bloggarit voivat näitä asioita pohdiskella. 🙂