On ollut ihan mahtava viikonloppu!! Se alkoi lauantaiaamuna rauhallisella ja terveellisellä aamupalalla kotona. Jonka jälkeen puettiin mieheni kanssa hiihtovermeet niskaan ja lähdettiin kohti aurinkoista Paloheinää. 

45 minuuttia hiihtelin peltolenkkiä (mieheni hiihteli jossain omilla reiteillään)  ja ihan älyttömän siistiä oli!! Nyt siis alkoi hiihtokausi tällä typyllä ja meinaan heti ens viikolla mennä uudestaan. Se on niin pirun kokonaisvaltaista treeniä ja sitten vielä kun saa olla ulkona. 391kcal paloi lenkin aikana. Oisin jaksanut ja mielelläni hiihtänyt vielä hetken aikaa, mutta oli aikataulut sovittu, kotona pikainen suihku ja lounas ja sitten kohti ihanaa Kaisankotia. 🙂

 Perillä! 🙂 Rakas veljeni tuli kyydillä iltavuoroon töihin.

 Hotellihuoneemme ja ihana kattokruunu 🙂

Sitten saliromppeet niskaan ja Kaisankodin pienelle, mutta hyvälle kuntosalille. Mulla oli vuorossa selkä ja rinta. Oon muuten treenannut nyt selkä-rinta-parilla jonkun aikaa. On hyvä välillä muuttaa salitreenipäivien sisältöä, ettei aina vaan tee esim. rinta-ojentaja tai selkä-hauis.. Nyt siis oli vuorossa vastaparit rinta ja selkä. Lämmittelyksi vähän nyrkkeilyä (kerrankin kun siihen on mahdollisuus) ja hetken crosstrainerilla.

Salilla tein selälle ylätaljan ja vaakasoudun plus kulmasoudun käsipainoilla. Ja rinnalle rintaprässin, vinopenkillä käsipainoilla rintaa, ja sitten suoralla penkillä ”penkkipunnerrusta”… Mutta harmi vaan, Kaisankodilla ei ollut normaalia levytankoa johon olisi voinut lisäillä painoja, mutta hätä keinot keksii ja pienellä painotangolla sitten. Siksi siis heittomerkit penkkipunnerruksen ympärillä. 🙂

 Kauneista kaunein ilme vinopenkissä.. 😉

Sitten siirryin jumppasalin puolelle, jossa tein vielä keskivartaloa pallolla ja ilman. Tässä yksi tosi hyvä liike alaselälle (vähän myös käsivarsille, kädet tekee pientä ns. punnerrusta mukailevaa liikettä).

Sitten vielä parit poseeraukset peilin eessä, löytyykö sieltä niitä vatsoja? Kyllä niitä taitaa vähän jo löytyä.. Siitä pääsenkin kirjoittamaan muutaman sanasen. On ihmeellistä kuinka mieli tekee tepposia. Miksi sitä aina vähättelee itseään? Tai ei aina. Mutta joskus kuitenkin. Mä oon huomannut nyt lähiaikoina vähätteleväni tuloksiani tai kehitystäni. Mietin, että ”no joo, kyllä nää vatsalihakset jo vähän näkyy, mutta kehtaanko laittaa mitään kuvia mihinkään kun kuitenkin tosi monella on sata kertaa paremmat vatsalihakset ja ne oikeasti näkyy.” Sitten kuitenkin mietin, että joo mutta itselleni tämä maha on jo huippu verrattuna johonkin mitä se on ollut.

Toinen esimerkki vähättelystä liittyi työpaitaan. Juttelinkin tästä yhden kollegani kanssa, hänellekin oli tullut samanlainen ajatus päähän. Pari viikkoa sitten piti siis ilmoittaa oma paitakoko ja väritoive vastaavalle, että kun tilataan uudet ohjaajapaidat, niin tulee sitten oikea koko kaikille.

Mä mietin kauan, että ”vitsi mä haluaisin tilata s-koon, että se ois sellanen napakka. mutta enhän mä voi tilata s-kokoa, kun mua paljon pienemmät tilaa s-koon.” Ja tilasin sitten m-koon.. Samoin oli tehnyt tämä mun kollegani, jonka kanssa tästä puhuttiin. Mitä? Miksi? Täh?

 Vika kuva instagramista kuvakaappaus.. 🙂

Sitten huoneeseen juomaan palkkarit napaan ja suihkuun.

Illalla oli vielä varattu pöytä Kaisankodin kartanolta ja mentiin syömään sinne a la cartea. Oli kyllä tosi hyvää. Otettiin molemmat kananrintafilettä uunikasviksilla ja viskikastikkeella. 🙂 Mä otin lisukkeena perunamuussia ja mieheni riisiä.

Nyt on vedetty aamiainen napaan ja lötkötellään meidän huoneessa, veljeni, mieheni ja minä. 🙂 Hetki tässä ja sitten salille Märskyyn ystäväni Mikon kanssa.. Klo 13 alkaa kuulemma polte.. 😉 

Jokseenkin rosoisen alkuviikon jälkeen tänään tuntuu siltä, että elämä voittaa taas! 🙂 Monen kiven yli alkuviikon aikana menin ja sitten eilen vielä sellainen päivä, että unohtelin asioita, löin pääni pariin otteeseen, tiputtelin tavaroita ja ekassa jumpassa ei mikki toiminut..

Mutta eilen näin kuitenkin ihanaa ystävääni Sannaa pitkästä aikaa, joka kyllä toi hymyä päivääni paljon. Käytiin salaatilla Stockmannilla ja pyörittiin ympäriinsä ja höpöteltiin.

Illalla oli taas jumppaohjaukset Töölössä ja sain haettua unohtamani jumppamusat mukaan. Vähän kiukkusena aloitin vetämään jumppia, mutta ihanat asiakasryhmät ja tutut vakkarikasvot jumpissa sai hyvän fiiliksen ja vaikkei mikki toiminutkaan ekassa jumpassa, niin ei se enää ketuttanut.

Kahden hydrobic-ohjauksen ja yhden spinning&core-ohjauksen jälkeen hiki päässä ja reidet tulessa kaarsin kotiin ja olin tyytyväinen. 

Ihan absurdi juttu kävi mulle eilen Stockmannilla kun olin menossa tapaamaan ystävääni. Rullaportaissa mies edelläni katsoi minua kerran, kääntyi uudestaan ja katsoi, kääntyi kolmannen kerran ja sanoi: ”Anteeks, mun on ihan pakko kysyä ootko sä kumparelaskija vai ootko käyny vaan salilla?” 😀 Hahahaha! Mä hämmästyin kysymyksestä niin paljon, etten osannut muuta kuin nauraa. 😀 Pitäisköhän mun vähentää tota jalkojen treenaamista? ;D

Ihanaa kun on taas ihana fiilis ja jotenkin sellanen olo, että tekis mieli mennä tonne ympäriinsä vaan halailemaan ihmisiä ja toivottamaan kaikille iloista viikonloppua! 😀 Hahah! Niinku tähän tyyliin:

Mulla on tänään vielä pari asiakasta ja sitten alkaa viikonloppuvapaa! JEEE!! 🙂 Siihen kuuluu treeniä ja pari muutakin mukavaa juttua! Nyt kun tatuointikin on lähes parantunut, niin sekin lisää mun positiivisuuden määrää ja hyvää fiilistä! 

  Kaikki kuvat täältä

P.S. TÄSTÄ pääsee seuraamaan puvustaja Anna Vilppusen MOVE NOURISH BELIEVE-elämäntapamuutosprojektia Facebookissa. Siellä minä touhuan PT:nä ja Lorna Jane vaatteiden ja ajatusmaailman puolesta mukana, plus monia muita juttuja matkan varrella! 🙂