Jokaiselle jotakin!

Yleistäminen asiassa kuin asiassa on ihan hanurista.
Tai ennakkoluulot. Tai se, että joku luulee tietävänsä millainen joku toinen on.
Tai että mitä hän haluaa/tarvitsee voidakseen hyvin.

Joku tykkää tanssimisesta, toinen joogasta. Joku tykkää vaaleasta, toinen tummasta.
Joku tykkää miehistä, joku toinen naisista. Joku tykkää uimisesta ja joku toinen juoksemisesta.

Jollekin raakasuklaa on parasta herkkua. Jonkun mielestä se on pahaa.
Joku on sitä mieltä, että hiilihydraatit on pahasta ja jonkun mielestä keho tarvitsee niitä toimiakseen.
Joku tykkää laihemmasta, toinen vähän muodokkaammasta. Joku haluaa olla laihempi, toinen lihaksikkaampi.
Jonkun mielestä tärkein asia mihin pyrkiä on timmi vartalo, jollekin toiselle taas terveys ja mielen hyvinvointi on tärkeämpää.

Jokainen kuitenkin tykkää siitä omasta jutustaan usein just niin paljon, että ajattelee sen olevan ainoa oikea tapa elää tai tehdä.
Vaikka mä kerron täällä blogissa raakasuklaasta, juoksemisesta, kuntosalitreenaamisesta, body weigth-treenaamisesta ja rakkaudestani tanssiin, en yritä tuputtaa niitä. Se saattaa monesti tuntua siltä! 😉 Oon vaan niin pirun innoissani niistä, että haluan tuoda asian ilmoille. Jotta ehkä joku joka ei ole koskaan käynyt salilla tai maistanut raakakakkua rohkaistuisi kokeilemaan. Sopisiko just se juttu hänelle?

Mä en tykkää siitä, että tullaan neuvomaan ja kertomaan, että VAIN tämä tapa on oikein.
Omille asiakkaillenikin yritän aina soveltaa niin treenejä kuin ruokavaliojuttuja heidän omien tarpeittensa mukaan.
En esim. jokaiselle asiakkaalle yritä tuputtaa FODMAP-ruokavaliota. Jos joku asiakkaani kärsii kovista vatsakivuista ja iltaisin maha on turvonnut kuin pallo, annan hänelle ohjeet kokeilla FODMAP-ruokavaliota. Mutta en kerro sen olevan AINOA ruokavalio, joka toimii jokaiselle ihmiselle ja että KAIKKIEN pitäisi syödä siten.

Vartalot toimii eri tavalla. Ihan kuten mielet toimii eri tavalla.
Joku tarvii tavotteita jos haluaa pitää treenin osana arkea. Jollekin taas riittää se, että on löytänyt oikean lajin mistä tykkää niin paljon, ettei tarvitse jotain ”syytä” siihen miksi sitä pitää tehdä.

Olis tärkeää löytää itselleen ne oikeat jutut. Ehkä kokeilla vähän erilaisia asioita, niin syömisissä kuin liikkumisessa. Ja siten oppia, että esim. mulle sopii tanssi paremmin kuin juoksu.

Pitäisi muistaa, että vaikka juuri mulle sopii tämä juttu se ei sovi välttämättä kaikille.
Eikä kaikkien tarvitse tykätä samasta asiasta. Ei vaikka se olis itselle ainoa oikea asia.
Pitäisi antaa jokaisen olla sitä mitä on. Liittyy se sitten mihin vaan.

Mulla aina kiehahtaa jos joku on kovin ahdasmielinen eikä ole sitä mieltä, että rakkaus kuuluu kaikille. Siinä tilanteessa en muista, että sehän on hänen oma mielipiteensä. Siinä tilanteessa mulla syke kohoaa ja paasaan lähes raivon vallassa, että mitä perkelettä!! 😀

Nuorempana ja heikommalla itsetunnolla varustettuna (ja vielä ihan hetki sitten) halusin miellyttää kaikkia. En halunnut suututtaa ketään. Mielummin tein jotain mitä joku toinen pyysi, vaikken siitä niin tykännyt. Ajattelin, että joo tällee musta tykätään enemmän kun oon joojoo-mies. En uskaltanut olla eri mieltä.
Tai sitten jos uskalsin, suutuin jos joku olikin eri mieltä. Että piru vie nyt kun mä kerrankin sanon jotain niin kuka uskaltaa olla eri mieltä?!
Monelle teille lukijoille on tuttuja mun paasaus-tekstit. 😉

Edelleen mulla on mielipiteeni. Mutta ehkä oon oppinut katsomaan asioita molemmilta puolilta. En kaikkia asioita. Mutta ainakin suurinta osaa.

Se, että joku ei pidä tankotanssia minään urheiluna tai että jonkun mielestä mun raakasuklaahöpötykset on ihan pöllöjä – on ihan juuri hänen oma mielipiteensä. Ei se vaikuta siihen, ettenkö mä rakastaisi tankotanssia ja raakasuklaata. 🙂 Ihan rinta rottingilla!

Mä täytän parin viikon päästä 34. Ehkä mä alan pikkuhiljaa aikuistumaan! 😉
Ikinä en aio menettää lapsenmielisyyttäni. Tiedän myös sen, että tasa-arvo on mulle niin tärkeä asia ja lähellä sydäntä, että siitä mulla kiehahtaa aina.
Mulla on kuitenkin rauhallinen olo siitä, että oikeasti oon ymmärtänyt jokaiselle olevan jotakin. Ehkä eri juttuja ja ehkä samoja juttuja.
Ihana fiilis on siitä, ettei tarvi yrittää koko ajan miellyttää muita, vaan voi olla sitä mitä on.
Onhan se korkea aika tajuta se kun 34 pärähtää mittariin! 😉

Kirjoitin eilen Facebookissa profiiliini näin:
Ai että miten tuntuu oikein mieltäpakahduttavan hyvältä katsoa kalenteria eteenpäin, kun muutaman viikon päästä mulla on siellä lisää aikaa. Pikkuhiljaa, askel askeleelta ja muutoksia tehden stressitekijät häviää. Rauhoittavaa. Ihanaa. Koska oon ymmärtänyt mikä riittää, ei tarvi koko ajan yrittää enemmän. Voi keskittyä niihin asioihin mitkä tekee onnelliseksi.

Mut tekee onnelliseksi mm. tällainen temppuileminen. 😉
Jos sut tekee onnelliseksi juokseminen, mulla on sulle hyvä idea.
Liity juoksutreeniryhmään, jota Tuukka vetää.
Se alkaa ensi viikolla ja ryhmä on jo melkein täynnä, mutta jos haluat mukaan ota yhteyttä Tuukkaan.

Juoksuharjoitukset järjestetään kerran viikossa vaihtuvalla teemalla. Syyskausi sisältää 10 monipuolista, virikkeellistä ja ennen kaikkea iloista yhteisharjoitusta. Harjoituksen kesto n. 60min.
Harjoitukset järjestetään vaihtuvin viikonpäivin. Jos tällä viikolla harjoitukset ovat maanantaina, niin ensi viikolla ne ovat tiistaina, sitten keskiviikkona, jne. Näin mahdollistamme mahdollisimman monelle juoksijalle mukaan pääsyn.

Ilmoittautumiset ja lisätietoa:
pttuukka@gmail.com
044 543 9483

Mä voisin muuttaa mun nimeni Monna ”The Keskitie” Pursiaiseksi pian. 😉 😀
Se on mun tieni ja oon siitä äärimmäisen iloinen kun olen sen löytänyt.

Vaikka kuinka sinä tykkäät juuri jostain tietystä jutusta, älä tuputa sitä. Se saa monesti inhoreaktion aikaiseksi. Vaikka sun mielestä paleo-ruokavalio olisi ainoa oikea tapa syödä, se ei kaikille välttämättä sovi. Voit kertoa omista kokemuksistasi, mutta älä pakota toisia tykkäämään ja olemaan samaa mieltä.

Elastinen – Naurava kulkuri
Tän mainion biisin myötä mä toivotan teille oikein leppoisaa viikon jatkoa ja ihanaa viikonloppua! <3
Me lähdetään huomenna Berliiniin, koska Tuukka juoksee siellä kaverinsa kanssa sunnuntaina maratoonin. Blogia en usko päivittäväni reissun aikana, vaan nautin Berliinin meiningistä.
Mutta voi olla, että haluan tulla kertomaan teille jotain kivaa matkan aikanakin. 😉

puspus!
♥ Monna

ps. Vielä muutaman päivän ajan voitte vaikuttaa siihen kuka mielestänne ansaitsee äänen Sport & Wellness Blog Awardseissa.. TÄÄLLÄ!