Mä valitsin taas yhden aiheen teidän heittämistänne Otsikoista. Tämä otsikko-idea tuli ihanalta Outilta, joka itse asiassa tänään oli kirjoittanut blogiinsa jutun häntä motivoivista ihmisistä. Minä olin yksi heistä. 🙂 Kiitos Outi! <3

***

Mun mielestä tää aihe on tosi hyvä. Ehkä jonkun korvaan voi kalskahtaa itseriittoiselta lesoilulta, mutta kyllä: minä motivoidun omia kuvia katsoessani.

Housut ja toppi: Lorna Jane
Kompressiosukat: 2XU
Kengät: Adidas Suomi

***

Muistan ihan lähi aikoina lukeneeni muutaman upean naisen kirjoituksen omasta blogistaan samasta aiheesta. Heitä motivoi omat kuvat. Ja mikäs se parempaa? Vaikka motivaattorina voikin toimia joku toinen (mulle ainakin toimii monikin kaunis nainen ja mies motivaattorina), niin motivaatio on parasta hakea itsestään.
Motivointia voi saada ulkopuolelta, mutta jos tietää itse saavuttaneen joskus tuloksia asiassa tai toisessa, tietää myös ettei ole mitään syytä miksei siinä onnistuisi tällä kertaa. Se ainakin motivoi itseäni.

Myös se motivoi kun katson vanhoja kuvia ja näen missä fyysisessä ja henkisessä jamassa oon joskus ollut, en halua palata siihen. Varsinkaan henkisesllä tasolla. Haluan voida hyvin ja työni puolesta haluan myös näyttää hyvältä. Haluan, että voin jatkossakin toimia motivaattorina ja esikuvana. Näyttää sen, että elämäntapamuutos on mahdollinen vaikkakin joskus kivinen ja pitkä tie.

Tuon yllä olevan kuvan löysin vanhasta postauksestani, jossa myös kirjoitin motivoimisesta. Senkin otsikko oli Motivaattori-Monna… Sinne olin koonnut muutamia kommentteja lukijoiltani:

”Sun blogi on aivan mahtava! Todella inspiroiva. Pitänyt mut joka viikko hyvin liikkeessä kun olen alkanut sun postauksia seuraamaan. Kiitos siitä.”
”Kiitos tästä energisestä ja inspiroivasta blogistasi! ”
”Tulin piipahtamaan sivuillasi ja koukkuun jäin. Ihana ja energinen blogi, joka saa aina hyvälle päälle.”
”Blogisi on huippu tsemppari!”
”Kiitos Monna ihan super motivoivasta blogistasi, olet todella hieno esimerkki.”

Näitä samanlaisia kommentteja tulee edelleen. Ja se on upeaa!! Jos olen motivaattori edes yhdelle teistä lukijoista, se on jo suuri kunnia.

Keräsin mun kuvista niitä, mitkä motivoi mua eniten. Ja tämä postaus sisältää kaikenkaikkiaan nyt niitä kuvia. Osa ihan eilen otettuja (nuo rantsukuvat, osa pari viikkoa sitten otettuja (nuo Jätkäsaaressa otetut) ja osa vuosi ja kaksi sitten otettuja. Näiden lisäksi motivaatiota saan muutamista upeista naisista ja sellaista tekemismotivaatiota myös muutamasta miehestä. Näitä kaikkia seuraan instagramissa ja voisinkin sellaisen postauksen joku kerta tehdä, mun motivaation buustaajat. Olisko sille kiinnostusta?

Motivaatio on yksi tärkeimmistä asioista onnistumisessa. Jos motivaatio laskee tai katoaa kokonaan, eihän silloin kukaan jaksa tehdä enää tavoittelemansa asian eteen mitään. On se tavoite sitten henkinen hyvinvointi tai fyysinen. Tai vaikka jos ajatellaan ihan jotain työjuttua, jos ei ole motivaatiota tehdä jotain projektia – se varmasti pysyy vikojen paperipinojen joukossa siinä työpöydällä.

Jos se motivaatio sitten laskee, niin millä sen saa houkuteltua takaisin ylös?

Silloin pitää miettiä, että miksi johonkin on alunperin lähtenyt?
Miksi halusi muuttaa elintapojaan? Miksi halusi pudottaa muutaman kilon? Miksi halusi opetella juoksemaan? Miksi halusi itselleen paremman olon, henkisesti ja fyysisesti?

Jos sieltä ei löydä enää samoja syitä, pitää miettiä onko se muutos tai tavoittelema asia oikeasti enää tärkeä. Vai muutuiko kenties oma mielipide ja elämänkatsomus välissä? Ehkä. Jos näin on, on ihan turha jatkaa väkisin jotain juttua vain siksi kun niin on joskus halunnut tehdä. Mutta jos sieltä löytyy ne samat syyt ja asiat mitkä alunperin lähetti matkaan, silloin kannattaa puskea se energia jatkumaan. Mennä kohti tavoitteita ja uskoa onnistuvansa.

Luovuttaminen ei saisi olla ikinä ensimmäinen vaihtoehto. Ei ainakaan siksi, että ”no en mä kuitenkaan pysty” ”ei musta ole siihen”. Jos motivaatio on yksi tärkeimmistä onnistumisen tekijöistä, toinen ehdottomasti yhtä tärkeä asia onnistumisessa on uskominen.

***

”The world is yours – if you just want it!”

Ja niin se yksinkertaisuudessaan on.
Oikeasti jos vaan uskot tarpeeksi, kaikki on mahdollista.
Maailma on sinun. <3

Oi nam! <3

Eilen illalla päätin kokeilla osaisinko tehdä tuplasuklaata, raakasellaista.

Tein ensin tumman suklaaosion suklaamuottien pohjalle ja jääkaappiin odottamaan. Kun tämä pohjakerros (eli loppujen lopuksi päälikerros) jähmettyi jääkaapissa tutkin netistä vähän valkoraakasuklaan reseptejä. Poimin muutamasta hyvät ideat ja sitten lisäsin vielä vähän omia ideoita mukaan.

Tässäpä reseptiä:

TUMMASUKLAA (suklaamuotin pohjalle)

– 40 g kaakaovoi
– 2 rkl raakakaakaojauhe
– 1 rkl toco (riisinlesejauhe)
– 2 tl lucuma
– 1 tl maca

Sulata kaakaovoi vesihauteessa, lisää sekaan muut ainekset ja sekoita tasaiseksi. Kaada sula suklaaseos muotin pohjalle ohueksi kerrokseksi. Laita jääkaappiin tai pakkaseen jähmettymään.

VALKOSUKLAA (tumman suklaan päälle)

– 70 g kaakaovoi
– 0,5 rkl kookosöljy
– 2 rkl toco
– 2 tl lucuma
– 1 tl aito vaniljajauhe
– 1 rkl kookoskerma

Sulata kaakaovoi taas vesihauteessa. Sekoita sitten sulaneeseen voihin kookosöljy ja kookoskerma ja niiden jälkeen loput ainekset. Sekoita tasaiseksi.

Ota jo hieman jähmettynyt tummasuklaa esiin ja kaada valkosuklaa tumman suklaan päälle muotteihin. Pistä takaisin jääkaappiin tai pakkaseen ja anna rauhassa jähmettyä.

Mun mielestä suklaan koostumus on aina paras kun se on ollut yön yli jääkaapissa, mutta kun oikein sellainen herkkuhimo joskus kolahtaa ylle on pakkanen nopein keino saada valmista raakasuklaata napaan. 😉

Me lisättiin muutamaan suklaaseen sisälle myös rusinoita. Se toi aika kivaa makeutta ja koostumusta niihin.
Jos tykkää makeasta, voi tuohon mun reseptiini lisätä vielä vaikka ripauksen kookossokeria. Joskus laitan raakasuklaan sekaan myös ripauksen kalaharin suolaa. Mutta nyt jätin sen pois. Kivaa vaihtelua tämäkin. 🙂

***

Suut makiaks! 😉

xoxoxo
Monna