Tänään aamulla tuli kyynel jos toinen vierähdettyä poskelle. Ihan päähän sattui.

Luopuminen. Se on varmasti yksi vaikeimmista asioista elämässä. Ainakin mulle.

Mä olen tosi kova kiintymään niin ihmisiin, eläimiin kuin asioihin.
Tänä aamuna oli aika luopua Gerestä. Jättää ne viimeiset jäähyväiset. 🙁

Siinä ne Gere ja Pimu istuivat vierekkäin tänään aamulla odottamassa, että mihis kivaan paikkaan tällä kertaa mennään?!

Suuntana oli Opaskoirakoulu.
Yritin matkan aikana miettiä niitä hyviä puolia asiassa; me saadaan nukkua pidempään, Gere pääsee purkamaan loputonta energiaansa koulutukseen ja oppaan tehtäviin… Ja oli kai niitä muitakin pointteja mielessä.

Kun kaarrettiin Opaskoirakoulun pihaan ja Gere innosta puhkuen hyppäsi autosta ulos, tuli olo että tää on hyvä näin. Kuitenkin päässä jyskytti ja silmissä tuntui siltä, että itku alkaa koska tahansa uudestaan.

Sisälle päästyämme Geren mukava kouluttaja Hannele tuli ottamaan vastaan ja Geren pylly heilui iloisena. Tuntui helpommalta. Kuitenkin Hanneleen katseen kohdatessa vedet nousi silmiin.

Siinä seisottiin koulun eteisessä ja Gere lähti viipottamaan eläinhoitajan kanssa muualle. Vähän hoomoilasena ensin ihmeteltiin, että ei saatukaan enää halata. Sadanteen kertaan. Pimukin ihmetteli, että mihinhän se veli nyt hävis ja tuleekohan se kohta takas.

Pian kuitenkin selvisi, että Geren koulutus kestää puoli vuotta.
Sinä aikana Gere tulee meille viikonloppulomille ja luultavasti jouluna joululomalle KAHDEKSI KUUKAUDEKSI. 😀 😀 😀

No siinä ne kyyneleet sitten kuivui. Tällä kertaa. Mutta jossain välissä vielä tulee se viimeinen jäähyväinen. Ja täytyy sanoa, että vaikka ihan 100% onnellisena otetaan Gere joka ikiselle lomalle meille hoitoon, niin kyllä tämä jo meinaa ruveta ottamaan sydämen päälle. Nämähän olivat jo kolmannet jäähyväiset.

Joka tapauksessa odotamme jo nyt innolla tietysti sitä, kun Gere tulee taas päiviämme ilostuttaamaan. 🙂

Tämän kirjoituksen Gerestä kirjoitin kesäkuussa.
Kirjoitin siihen mm. näin:
Kerran vielä me saadaan nauttia Geren seurasta, se nimittäin pääsee koulusta ekalle lomalle jo heinäkuussa. Ja on sitten meidän seurana koko heinäkuun.
Elokuussa koittaa sitten se viimeinen luopuminen, luopuminen rakkaasta jo kolmatta ja tällä kertaa viimeistä kertaa. Sinä päivänä en aio tehdä töitä, sillä tiedän ettei silloin kyynelvirta tyrehdy hetkessä.

No nyt se kyynelvirta tyrehtyi kuitenkin aiemmin ja töitäkin on illalla. 😉

***

Tänään oli jännittävä päivä myös siksi, että nyt alkoi mun 9 viikon kestävä dieetti. Jännittävää!!
Kirjoitan siitä enemmän tämän ensimmäisen viikon jälkeen.

pus <3

Tänä viikonloppuna on ollut juhlia jos jonkinmoisia. Oikeastaan juhlat alkoivat jo torstaina. Silloin oli rakkaan ystäväni Inarin lapsen nimiäiset. Perjantaina oli Tikis-toimiston tuparit, joihin olimme mieheni kanssa saaneet kutsun ja lauantaina oli rakkaan ystäväni Saran häät.

Pidin kesän taukoa ripsipidennyksistä, koska se tekee välillä ihan hyvää omille ripsille. Nyt kuitenkin ennen näitä kaikkia juhlia halusin laittaa räpsyripset kuntoon. 🙂
Torstaina kävin siis taas ihanan ja taitavan Anniinan luona Beauty Anniinassa laitattamassa ripset.

Viihdyin hyvin kesällä ilman ripsiä. Mutta kyllä hyvin taas huomasi eron kun ripset kuntoon laitettiin. 🙂 Tykkään ”molemmista lookeista”, mutta nyt viihdyn taas ripsien kanssa.

Ripsien lisäksi ennen juhlia kuntoon laitettiin kynnet.
Mulla ei oo pariin vuoteen ollut rakennekynsiä, eikä oo nytkään. 😉 😀 Mutta kynsipidennykset kävin laitattamassa ihanan ja taitavan Mariannen luona Biosculpture Helsingissä.
Valitsin itse Biosculpture-kynnet, koska se ei vahingoita omaa kynttä samoin kuin vahvat rakennekynnet. Bio Sculpture-geelillä on monia etuja – suurin etu on se, että se vahvistaa omaa luonnollista kynttä sekä tukee kynnen kasvua. Bio Sculpturen tuotekehittelyssä ei käytetä eläinkokeita ja se soveltuu myös vegaaneille. 🙂

Kynsien ja ripsien lisäksi halusin vielä hiuksetkin juhlakuntoon. Siispä marssin luottokampaajalleni, sekä hyvälle ystävälleni Lauralle Kurvi Hair Premiereen. Olin taas hetken aikaa haaveillut persikkaisesta hiusväristä uudelleen ja nyt sen sain. Vähän valosta riippuen se  näyttää nyt persikalta tai mansikalta. 🙂 Aivan ihana!!

Perjantaina illalla lähdimme käymään siis Tikisen toimiston tupareissa. 🙂 Oli mukava olla mukana kohottomassa maljaa Tikisen kundeille, jotka on tehneet huikeeta työtä viimeisen vuoden sisällä.

Koirat jäi kotiin pariksi tunniksi. 🙂

Lauantaina sitten juhlittiin rakkaan ystäväni Saran ja hänen tulevan miehensä Jaron häitä.
Aurinko paistoi aamusta asti ja oli ihana fiilis lähteä kirkkoon. Juhlat olivat Seurasaaressa ja kaikki oli kyllä niin ihanaa ja kaunista. Morsian tietysti kaunein. 😉 <3

Minä laitoin päälleni Miamista ostamani mekon. Jenkkeihin lähtiessä päätin, että sieltä löydän mekon Saran ja Jaron häihin ja löysinkin.

Hiukset säilytti hyvin yön yli Lauran tekemän kampauksen, joten samalla kampauksella mentiin häihin. 🙂

Häistä kotiin lähdettiin jo kympin aikaan, koska koiruudeet kotona odottivat. <3

Tänään meillä on viimeinen päivä Geren kanssa ja huomenna se sitten lähtee meiltä kokonaan pois. 🙁 Opaskoiran tehtävät ja koulutus odottaa.
Mutta tänään nautitaan vielä koko päivä Geren metkuista ja mainiosta seurasta. Huomenna se pääsee sitten oppimaan työtä mihin se on tarkoitettu. Ja purkamaan loputonta energiaansa. 🙂

Tänään meillä on myös viimeinen lomapäivä ja mulla myös viimeinen herkkupäivä ennen huomenna alkavaa yhdeksän viikon dieettiä!!

Kaunista sunnuntaipäivää! <3

* Kynnet ja ripset saatu yhteistyössä