Tiesittekö te sitä, että rinnat venyvät 1-3mm vuodessa? Eli n.3-9cm 30 vuodessa. Ja tämä on pelkkää venymistä, ei kasvamista. 😉 Esim. omat rintani ovat pienentyneet kuppikoon verran taas menneen vuoden aikana. (enkä pidä sitä yhtään huonona asiana 😉 ) Mutta kudos on silti venynyt varmasti.
Mikään treeni ei palauta rintojen venyneitä sidekudoksia, sillä lihas on siellä varsinaisen ”tissin” alla. Mutta käyttämällä tukevia treeniliivejä voi ehkäistä kudosvaurioita.

Mä ajattelin kirjoittaa tänään ihan rehellistä tekstiä tisseistä. Sen enempää kaunistelematta tai hienostelematta. Joten, älkää ottako nokkiinne – tämä ei ole seksuaalista. Tai tietysti voihan se jollekin olla.. Noniin, mutta asiaan. 😉 😀

Joillekin naisille on suotu luonnostaan pyöreät pakarat ja joillekin pyöreät rinnat, no minä olen tätä jälkimmäistä porukkaa. Aina en ole ollut siihen asiaan tyytyväinen. Pyöreiden pakaroiden eteen oon joutunut tekemään aika kovasti hommia, koska siellä sitä massaa ei oo ollut mistä rakentaa. 😉 Ala-asteella taisin olla ensimmäinen tyttö meidän luokalla, jolla alkoi vähän tulla muotoa rintoihin ja sekös vasta sopan keitti. Poikia kiinnosti ja tyttöjä ärsytti. Vanhemmalla iällä taisi olla samoin, poikia kiinnosti ja joitain tyttöjä ärsytti. Sain kuulla monesti olevani tyhmä isotissinen blondi, ihan vain sen vuoksi että rintani sattuivat olemaan hiukan isommat kuin tällaisen laukojan omat.

Treenatessa isoista rinnoista ei myöskään ole mitään iloa. Rintojen heiluriliike A-kupilla on 4cm ja G-kupilla 15cm!!! Että siinä sitten kun miettii sitä miltä huonoilla treeniliiveillä juokseminen tuntuu.. Huh. Joskus aikonani jumppatunneilla paljon käyneenä, pidin aina kaksia treeniliivejä päällekkäin. Koska pelkäsin aina jos tunnilla olisi paljon hyppyjä tai sitä ihanaa pikajuoksua paikallaan, niin pelkkä yksi huono tuki ei olisi riittänyt.

Mitkä on sitten hyvät treeniliivit?

Mä olen sitä mieltä, että Shock Absorberilla on ihan ehdottomasti parhaimmat treeniliivit. Mä olen käyttänyt Shock Absorberin liivejä monta vuotta ja enää ei tartte laittaa kaksia liivejä päällekkäin, jotta rinnat pysyis paikallaan. Esittelen teille nyt kolmet erilaiset, mun suosikkimallit heiltä.

RUN-mallin liivejä mulla on tällä hetkellä kahdet. Kolmannet jouduin heittämään juuri pois, koska olin käyttänyt niitä niin paljon ettei mukava hienhaju meinannut lähteä enää edes pesussa pois. RUN-malli on tosi tukeva ja siinä on pehmeä ja saumaton sisäosa.

Tästä mallista mulla on tällä hetkellä käytössä musta pinkeillä yksityiskohdilla ja pelkkä pinkki. Molemmat ihania värejä!!

Toinen malli, mikä on RUN-liivin lisäksi mun suosikki on CLASSIC-liivi.
Se on tueltaan hiukan vähäisempi kuin tuo juoksuliivi, mutta erittäin tukeva. Tää on sellainen malli mitä käytän monesti salitreenissä, kun en tarvi niin paljon tukea rintojen heilumiselle.

Tästä mallista mulla on käytössä tämä uusi pinkkiväri, sekä edellinen väri pinkki-lila. Ihana malli tämäkin ja helppo pukea päälle.

Kolmantena esittelen teille mulle ihan uutuuden RUN HRM-liivin.
Tässä malli on sama kuin juoksuliivissä, mutta siihen on rinnanympärysnauhaan integroitu sykeanturi! Toimii mm. Polarin sykemittarien kanssa. Tää on mun mielestä tosi huikea juttu, koska huomaan monesti ettei mulla pysy sykemittari paikallaan kovassa treenissä.

Mulla tulee tästä myös hyvällä tavalla mieleen jotkut Madonnan 90-luvun musavideot! 😀

…

Jos siis oikeasti haluat kunnon tukea rinnoille treenin aikana, niin suosittelen täydestä sydämestäni Shock Absorberin liivejä. Eikä tarvitse olla mitkään jättimelonit, että niistä olisi jotain hyötyä. Pienemmätkin rinnat tarvitsee tukea! Älkää siis treenatko ilman tukea! Ikinä!!

…

Yhteistyössä:
Shock Absorber Finland

Löysin ihan mahtavan jutun Hidasta elämää-sivulta. Ja koska se oli mun mielestä niin hirveän hyvä, niin haluan jakaa sen myös teille.
Tuolta sivulta löytyy muutenkin tosi ihania ja ajatuksia herättäviä juttuja. Kannataa seurailla! <3

Tällä kertaa löysin sieltä Vilma Heiskasen kirjoittamat 40 kysymystä. Lukekaa kysymykset läpi ajatuksella. Niissä oli ainakin mulle ihan tosi herättäviä juttuja.

• – Kuinka vanha olisit, jos et tietäisi oikeaa ikääsi?
• – Kumpi on pahempi, epäonnistuminen vai yrittämättä jättäminen?
• – Jos elämä on niin lyhyt, miksi teemme asioita joista emme pidä, ja jätämme tekemättä asioita joista pidämme?
• – Mikä on se yksi asia, jonka haluaisit muuttaa maailmassa?
• – Jos onnellisuus olisi rahaa, millainen työ tekisi sinusta rikkaan?
• – Teetkö sitä mihin uskot vai tyydytkö vain tekemääsi?
• – Jos ihmisen keskimääräinen elinikä olisi 40 vuotta, eläisitkö elämäsi toisin?
• – Oletko enemmän huolissasi siitä, teetkö asiat oikein vai teetkö oikeita asioita?
• – Jos voisit antaa  vastasyntyneelle lapselle yhden neuvon, mikä se olisi?
• – Rikkoisitko lakia, pelastaaksesi sinulle rakkaan ihmisen?
• – Oletko koskaan nähnyt hulluutta jossakin, jossa olet myöhemmin nähnyt luovuutta?
• – Minkä asian tekisit eri tavalla kuin useimmat ihmiset?
• – Mitä yhtä asiaa et ole tehnyt vaikka haluaisit? Mikä pidättelee sinua?
• – Pidätkö kiinni jostakin, josta tulisi päästää irti?
• – Jos sinun tulisi muuttaa uuteen kaupunkiin tai maahan, mikä se olisi ja miksi?
• – Painatko hissin nappia useammin kuin kerran? Luuletko todella, että se saa hissin liikkumaan nopeammin?
• – Olisitko mieluummin huolestunut nero vai iloinen typerys?
• – Miksi sinä olet sinä?
• – Oletko ollut sellainen ystävä, jonka haluaisit itsellesi?
• – Mistä olet eniten kiitollisin?
• – Menettäisitkö mieluummin kaikki vanhat muistosi kuin menettäisit kykysi luoda uusia muistoja?
• – Onko mahdollista tietää totuutta ennen totuuden haastamista?
• – Onko pahin pelkosi koskaan toteutunut?
• – Muistatko sen hetken viisi vuotta sitten, kun olit todella järkyttynyt? Onko sillä enää väliä?
• – Mikä on onnellisin lapsuuden ajan muistosi? Mikä tekee siitä niin erityisen?
• – Millaisena hetkenä olet viimeksi tuntenut olevasi liekeissä?
• – Jos ei nyt, milloin?
• – Jos et ole vielä saavuttanut sitä, mitä sinulla on menetettävää?
• – Oletko koskaan ollut jonkun kanssa puhumatta mitään ja silti tuntenut, että olet juuri käynyt elämäsi parhaan keskustelun?
• – Miksi uskonnot, jotka tukevat rakkautta, aiheuttavat niin paljon sotaa?
• – Onko mahdollista tietää varmasti, ilman epäilyksiä, mikä on hyvä ja mikä paha?
• – Milloin viimeksi marssit pimeään vain heikon valon kanssa, joka lähti ideasta johon todella uskoit?
• – Jos tietäisit, että kaikki tuntemasi ihmiset kuolisivat huomenna, kenet tapaisit tänään?
• – Milloin on aika lopettaa riskien ja palkintojen laskeminen, ja tehdä sitä, mikä tuntuu oikealta?
• – Jos opimme virheistämme, miksi pelkäämme tehdä virheitä?
• – Mitä tekisit eri tavalla, jos tietäisit että kukaan ei tuomitse?
• – Milloin viimeksi huomasit hengityksesi äänen?
• – Mitä rakastat? Onko mikään viimeaikaisista toimistasi ilmaissut tätä rakkautta?
• – Muistatko viiden vuoden päästä, mitä teit eilen? Entä toissa päivänä? Päivää ennen sitä?
• – Päätökset tehdään tässä hetkessä. Teetkö ne itse vai annatko toisten tehdä ne puolestasi?
  

Mä haluan vielä pureutua muutamaan kysymykseen, vaikka haluaisin ehkä vastata noihin kaikkiin. Niin poimin sieltä muutamat, mitkä oli mun mielestä ihan huiput.

– Kuinka vanha olisit, jos et tietäisi oikeaa ikääsi?
Tää on tosi hyvä kysymys. Mulle ikä ei oo oikeastaan koskaan merkannut yhtään mitään. Ei oma ikä, eikä muiden ikä. Mä en oo valinnut ystäviä sen perusteella, että onko ihminen mua vanhempi tai nuorempi vai kenties samanikäinen. Mä en myöskään koe, että sillä olis minkään valtakunnan väliä minkä ikäinen numeroissa itse olen. Siis lähes mihinkään. En näe, että on olemassa ikärajoja johonkin tietynlaiseen käyttäytymiseen tai pukeutumiseen. Mutta en myöskään koskaan oo hävennyt kertoa minkä ikäinen olen vuosissa. Joskus kuulen, että ihmiset eivät halua kertoa sitä. Minä täytän lokakuussa 35. Jos en tietäisi vuosissa omaa ikääni, niin en kyllä osaa arvioida kuinka vanha olisin. Osaisiko kukaan jos ei tietäisi iän merkitystä vuosissa?

– Millaisena hetkenä olet viimeksi tuntenut olevasi liekeissä?
Tosi usein! Musta tuntuu, että oon liekeissä joka päivä jostain asiasta. Ja jossain asiassa. Eilen olin liekeissä vetäessäni omaa treeniä ja asiakkaiden treenejä. Eilen olin liekeissä siitä kun suuniteltiin mun kampaajan kanssa, että miten laitetaan mun hiukset lehdistötilaisuuteen ens viikolla. Mä sytyn helposti, monelle asialle. Ja sitten oon ihan liekeissä! 😀

– Jos onnellisuus olisi rahaa, millainen työ tekisi sinusta rikkaan?
Kyllä mä vastaisin, että tämä mitä teen nyt. Ihan puhtaasta sydämestä voin sen todeta. Ja on se aika ihana fiilis.

– Jos elämä on niin lyhyt, miksi teemme asioita joista emme pidä, ja jätämme tekemättä asioita joista pidämme?
Niinpä!! Mutta tää on kyllä sellainen asia mihin itsekin sorrun. Mutta tää on myös vaikea asia. Koska useinhan sitä tekee tai jättää tekemättä joitain asioita ihan vain sen vuoksi, että ajattelee ihmisiä ympärillään ja lähellään.

– Päätökset tehdään tässä hetkessä. Teetkö ne itse vai annatko toisten tehdä ne puolestasi?
Joku tuttava tai ystävä joskus kirjoitti päivityksen joko blogissa tai Facebookissa, että ”ajatko sinä oman elämäsi autoa, vai istutko pelkääjän paikalla”. Se herätti silloin ja nyt taas saman asian ääressä herättää tämä kysymys. Me puhuttiin mieheni kanssa vähän aikaa sitten siitä, että mä olen hyvä tekemään isoja päätöksiä. Mutta arkipäivän päätökset, että tehdäänkö tänään lihapullia vai uunilohta on mulle tosi vaikeita jostain syystä. Ajanko mä siis oman elämäni autoa itse, vai istunko välillä pelkääjän paikalla? Taidan mä ainakin käväistä välillä siinä pelkääjän paikalla, vaikka haluaisin kyllä oppia ajamaan koko ajan itse.

Ja viimeisenä tämä;

– Miksi sinä olet sinä?
Miten voikin olla näin yksinkertainen kysymys, mutta silti niin iso kysymys. Miksi minä olen minä? Kokonaisuus, mitä olen? Mitä teen? Miltä näytän? Mitä ajatuksia herätän? Mitä ajatuksia haluan jakaa eteenpäin? Olen minä siksi, että saan olla. Rehellinen. Aito. Tunteva. Rakastava. Minä.