Hae
Monna Pursiainen

Herkkä, mutta tulinen skorpionityttö.

Skorpioni tuntee kaiken syvästi.

Skorpionilapsi on varsinainen mysteeri pienoiskoossa. Karismaattisen ja rauhallisen pinnan alla kuohuu ja kohisee.

Ai minäkö voin olla väsynyt, vaikka on vain yksi lapsi ja mieskin auttaa? 😀 😀 Jos kuvittelette minkälaisia energiapommeja me olemme molemmat Tuukan kanssa, niin kuvitelkaapa se sama energia x 2 pienelle tyttärellemme. Plus päälle oikein kunnon luonne, temperamentti ja oma tahto. Ja se, että tyttö ei ole hetkeäkään paikallaan. Katson välillä kateellisena niitä vauvoja, jotka istuvat äidin tai isän sylissä ja vain tutkivat jotain tavaraa jopa minuuttitolkulla. 😉

Skorpionin kuoren alla sykkii herkkä sydän. Vahvatahtoisen ja intohimoisen luonteensa takia skorpionilapsi tuntee kaiken syvästi. Vanhempien ja lapsen itsensäkin voi olla vaikeaa ymmärtää tunnekuohuja. Skorpionilapsen kasvattajan tulee olla jämpti ja peräänantamaton. Päättäväinen ja rohkea skorpionilapsi on sosiaalisesti taitava. Hän hurmaa kenet tahansa hypnoottisella olemuksellaan. Lahjakas skorpionilapsi heittäytyy kaikkeen täysillä ja menestyy määrätietoisuutensa ansiosta niissä asioissa, joita päättää kokeilla.

Vaikka Emma on vasta pieni tyttö, hänestä huokuu vahvasti jo pienen skorpionin luonteenpiirteet. Hän todella on vahvatahtoinen ja hänellä on tunnekuohuja. Hän iloitsee asioista aivan super suurella riemulla, mutta menettää hermonsa myös hyvin nopeasti. Jos hänen tahtonsa ei toteudu, saattaa hän ihan vain kertakaikkiaan huutaa. Ei siis itkeä, vaan huutaa. Huutamisen jälkeen hän katsoo meitä silmiin ja odottelee, että tapahtuuko se hänen tahtonsa vai ei. 😀

Tämä vahva tahto näkyy tällä hetkellä parhaiten syömisasioissa. On päiviä, kun hän syö kuin enkeli soseita syöttäessä. Mutta sitten on päiviä, kun hän ei syö sormiruokaa, ei soseita, ei omalla lusikalla soseita – kaikki lentää takavasemmalle. Ainoa, joka kelpaa on maissinaksut tai leipä. Niin ja maito tietysti. Äidin ja iskän ruoka kiinnostaa eniten, suu ammollaan hän katselee jos me syömme jotain erilaista ruokaa kuin hänen lautasellaan.

Mummun luona kylässä.

Sanotaan, että on tärkeää, että skorpionilapsella on mahdollisimman paljon stimuloivaa tekemistä. Se pätee kyllä Emmaan ihan 100%. Olen jutellut muutaman äitiystävän kanssa samanlaisista ylienergisistä vauvoista. On hauska kuulla, että samanlainen meininki on muuallakin. Hetkeäkään ei olla paikallaan, paitsi silloin kun saa kiipeillä johonkin. Tai no eihän sekään tavallaan ole paikallaan olemista. Pää kolahtelee milloin mihinkin, kun itsevarmana (ja päättömänä) irrottelee käsiään seistessään tukea vasten jne. Hän ei todella harkitse, että voikohan tässä kohtaa irroittaa kädet, vaan hän vain irroittaa.

Hän on tyytyväinen, kun saa tehdä jotain. On se sitten leikkimistä leluilla, kiipeämistä, kävelemistä tuen kanssa, paperin repimistä, kattiloiden hakkaamista, ryömimistä/konttaamista iskää tai äitiä karkuun jne.. Hän nauraa ja ”puhuu” paljon. Hän on niin energiaa pursuava lapsi, että oksat pois. Mutta tiedättekö mitä? Olen minä sitten välillä väsynyt tai en, olen niin iloinen siitä, miten ihana ja riehakas lapsi hän on. Mielestäni on ihana katsoa sitä riemua ja hihkumista mitä hän pursuaa. Välillä meinaa alkaa naurattamaan ne hänen raivonpuuskat, kun hän tomerana istuu syöttötuolissa ja heittää kaiken takavasemmalle ja oikein komentaa minua.

Välillä vähän hermostuttaa. 😉

Skorpioni on viehättynyt kaikkeen yliluonnolliseen. Kummitustarinat, rikosmysteerit ja scifi-ilmiöt ovat kiinnostavat häntä. Myös kilpailuhenkiset lajit ja erityisesti vesiurheilu sopivat hänelle. Niinpä niin! Olemmekin jo suunnitelleet, että heti kun vain löytyy Emman ikäisten voimisteluryhmä, lähdemme hänen kanssa purkamaan energiaa jumppamatolle. 😉 Kummitustarinat kerrotaan sitten myöhemmin! 😀

***

Kertokaahan minkälaisia energiapakkauksia teiltä kotoa löytyy? Ja ihan mielenkiinnosta kuulisin mielelläni myös niistä rauhallisista lapsista. 😀 😉

 

 

* Horoskooppi-kuvaukset kursivoituna ja kopioituna KaksPlussan lapsihoroskoopeista.

23 kommenttia

  1. Ani kirjoitti:

    Täällä myös toinen Duracell-pupu, joka viime viikolla täytti 10 kuukautta (horoskoopiltaan tosin neitsyt). Emman luonne muistuttaan hyvin paljon oman pojan luonteenpiirteitä. Poitsu on erittäin hauska tapaus ja huumoria on löytynyt pienestä saakka, niin myös energiaa. Vauvasta saakka ollut kova kiire päästä eteen päin ja uteliaana tapauksena on halunnut heti koluta paikat läpi. Vauvana hermostui lattialla tai sylissä köllötellessä ja koko ajan olisi pitänyt olla menossa. Muutaman kuukauden ikäisenä jo sitten ryömi ja puolen vuoden ikäisenä konttasi ja nousi tukea vasten. Kuukauden verran meillä on jo kohta kävelty ja nykyään otetaan jopa välillä juoksuaskeleita ? äiti ja isä ei meinaa enää perässä pysyä. Yleensä hyvin nauravainen ja iloinen poika, mutta juurikin tuota tempperamenttia ja luonnetta löytyy. Jos joskus jotain kieltää tai joutuu kädestä ottamaan esim. kännykän pois niin alkaa huuto ja heittäydytään lattialle dramaattisesti. Välillä toki kiukuttelu ja jatkuva liikkellä olo turhauttaa vanhempia, mutta voin olla äärimmäisen onnellinen että pojalla on luonnetta ja omaa päätä. Ja huomaa kyllä, että ei ole omena kauas puusta pudonnut ? Kiva kuulla, että muilla myös samaa menoa, kun välillä vauvakerhoissa yms. törmää juuri näihin vanhempien sylissä viihtyviin rauhallisuuksiin

    • Monna kirjoitti:

      Ihana! 🙂 Täällä myös tuota huumoria löytyy!
      Ja voihan nekku! 😀 Me kanssa jo odotellaan (ja pelätään) koska täällä tyttö lähtee kävelemään ilman tukea ja jopa noita juoksuaskelia ottamaan.. 😀
      Ja siis tuo kännykkäjuttu!! Meillä myös suututaan oikein kunnolla jos kädestä otetaan kännykkä tai kaukosäädin pois. 😀

  2. Syksylintu kirjoitti:

    Meillä täällä reilu 2,5 vuotias taaperoskorppari. Ja ihan kuin Emma, ei hetkeäkään paikallaan, ei ole ollut koskaan. Ihmeissäni katselen niitä vauvoja, jotka vain ”ovat”, koska omamme ei koskaan vain ollut. Ja ihmettelen, miten moni jaksaa heti tehdä lisää lapsia, kun oma energiapakkauksemme vie itseltämme kaikki voimat. Se aika kun ollaan hereillä, lapsi painaa mennä täysillä + lapsi on vähäuninen, eli nukkuu lyhyet unet ja taas mennään!

    Lapsemme on hurmaava, eikä kiukuttele turhaan. Pääosin on iloisempi kuin moni tuntemani lapsi, paitsi sitten kun se hermo menee – sitten huudetaan tai saadaan näyttävä raivokohtaus. Hurmaa kaikki, on sosiaalinen ja hauska.

    Voimia lapsia syö varmasti montaa lasta enemmän, joten täälläkin väsynyt yhden lapsen äiti. Mutta on se niin ihana, hauskuuttaa meitä ja opettaa joka päivä meille jotain uutta. Ihailen tuota lapsemme positiivisuutta ja energiaa. Olen onnellinen, että lapsi osaa tuoda julki omat mielipiteensä. Rakastan myös sitä, että lapsi tuntee syvästi. Vaikka joskus tunteellisen ihmisen elämä on raastavaa, on myös mahtavaa, että tunteellinen ihminen kokee ne hyvät tunteet syvemmin. Ja se, että lapsi osaa ajatella myös muita ja heidän tunteitaan: se on hienoa <3.

    • Monna kirjoitti:

      Siis tämä juuri! 😀 Me olemme miettineet Tuukan kanssa, että ei mitenkään voimat ja energiat riittäisi siihen, että täällä olisi nyt jo tulossa toinen lapsi. Tässä yhdessä(kin) energiapakkauksessa riittää sen verran perässäkatsomista. Ja todellakin: se aika kun Emma on hereillä, painetaan täysillä koko ajan! 😀

      Niinhän se on, vaikka kuinka väsyttäisi ja välillä olisi voimat veks – tuo nämä vauhtivillet niin paljon iloa ja onnea tähän elämään! <3

  3. Minna kirjoitti:

    Meillä on sitten se rauhallinen Skorpioni. Tyttö on teidän Emmaa 10 päivää nuorempi. Hän tutkii, lukee kirjaa, ja on lattialla yksin.
    Hän ei vielä ryömi eikä konttaa vaan hän pyörii. Ollaan miehen kanssa todettu, että hän pohtii niin kauan uutta asiaa että on varma siitä. Ja sitten hän näyttää meille. Esim. Hän on sanonut äiti jo monta kertaa. Voi olla siis monenlaisia skorpioneita ?

    • Rets kirjoitti:

      Täällä juuri samanlainen Skorpioni poika 🙂 kärpäslätkän tai kaukosäätimen kun pojalle antaa niin viihtyy lattialla hyvinkin pitkään yksin ? Sylissä viihtyy myös vielä hyvin.

    • Monna kirjoitti:

      Eikä! 🙂 No teillä on Minna ja Rets kyllä sitten rauhalliset skorpparit talossa! 😉
      Sylissä olisi ihana pitää enemmän Emmaa, mutta kun hän ei malta siinä istua! 😀

  4. Mervi kirjoitti:

    Täällä kohta seitsemän kuukauden ikäisen kauristytön äiti. Parhaiten häntä voisi kuvata sanalla ”tähtisädetikku” ?
    Eli syttyy, kipinöi ja sammuu.
    Osaa ihanasti ”komentaa” ja kun hänelle sitten joutuu joskus vähän topakammin sanomaan, niin neiti käy nauramaan. Että hittoakos äiti siinä hermoilet.
    Perusluonne on kuitenkin rauhallinen tarkkailija.

    • Monna kirjoitti:

      Ihanan kuuloinen neiti siellä! 🙂 Naurattaa tuo, että hän alkaa nauramaan jos sanoo topakammin. 😀 Meillä itse asiassa kanssa yksi päivä sanoin Emmalle ei, kun hän repi koiraa korvasta, hän kääntyi katsomaan mua kuin hölmöläistä ja sitten alkoi hekottamaan. 😀

  5. Tiina kirjoitti:

    Voi, muistan tuon ajan. Tuntui, ettei tyyppi ole hetkeäkään paikallaan, mutta nyt muistelen noita aikaja kaiholla. Oma poika täytti toukokuun lopulla kolme ja voin kertoa, ettei se vauhti ja omatahto tuosta teillä varmasti ainakaan vähene! Itse en usko millään tasolla horoskooppeihin, vaan mielestäni lapset nyt ovat kaikki erilaisia (niinkuin varmasti tiedät 🙂 ) olivatpa syntyneet mihin vuodenaikaan tahansa.

    • Monna kirjoitti:

      Joo, ei varmana tule vauhti ja omatahto vähenemään! 😀
      On tosiaan lapsia erilaisia horoskooppeihin katsomatta! 🙂 Itse uskon horoskooppien luonteenpiirteisiin! Ne kun niin monesti pitävät mielestäni paikkansa.

  6. HannaK. kirjoitti:

    Eikä, ihana teksti! Ja videoita Emmasta instastoriesin puolella on ollut ihana katsoa, vauvakuume vain kasvaa 🙂 Teksti iski lujaa myös siksi, että olen itsekin skorpioni ja moni piirre sopi minuun lapsena paremmin kuin hyvin – osa ehkä vieläkin, heh. Ihanaa ja vauhdikasta kesän jatkoa teille, koko perheelle!

  7. Maisu kirjoitti:

    Meillä on just samanlainen skorppioni, 1v 9kk poika. Välillä ihan hengästyttää tuo pojan meno ja meininki. Tottumattomat isovanhemmat ovat ihan hiestä märkänä jo parin tunnin jälkeen pojan perässä juoksemisesta. Juostaan, kiipeillään, kontataan etuperin ja takaperin, tanssitaan… Tunteet tulee satasella heti, itkut on isoja, nauretaan kovasti, tavarat lentää ja sekä vanhemmat että 2kk pikkusisko meinaa välillä saada osansa kiukunpuuskista, välillä kaikki saa oikein märkiä pusujakin 😉
    Ihana, temperamenttinen, kaikki hurmaava taapero meillä on! Juuri tällainen tutkiva ja peloton luonne sopii meille. Jännityksellä odotellaan siskon luonteenpiirteitä, kaksonen voi olla melkoisen eri maata, tai sitten ei.

    • Monna kirjoitti:

      😀 Todellakin hengäsyttää! Ei vitsit, täällä myös tunteet tulee satasella. Nauraa räkätetään paljon ja kovaa. Märkiä pusuja tulee täälläkin ja välillä huudetaan komennushuutoa ja välillä alahuuli vääntyy suruasentoon ja sitten itketään ja kovaa.

  8. Satsa kirjoitti:

    Mulla on poika 7,5kk; ei vielä kunnolla istu/konttaa/seiso. On ollut aina perustyytyväinen vauva, vastasyntyneenä hän oli oikeasti ihan ylihelppo. Mutta sepä tässä on jännä, että vaikka hän on niin tyytyväinen ja rauhallinen, eikä turhista narise, löytyy sitä temperamenttia, vauhdikkuutta ja omaa tahtoa kuitenkin. Harvoin tämä kaveri enää vauva-asennoissa sylissä viihtyy, saatika siinä rauhallisesti vain istuu mutta kyllä hän jaksaa kuitenkin olla aloillaan ja tutkia just esim. esinettä kauankin. Ei ole koskaan ollut sylikissa, ellei jokin harmita ja tarvitsee lohdutusta. Saas sitten nähdä mikä on meno, kun lähtee liikkeelle 🙂 Mutta tosiaan tyyttyväinen ja rauhallinen lapsi, kuitenkin omalla tahdolla ja temperamentilla. Niin ja se vielä, että kaikki perusasiat on hälle helppoja, kuten ruokailu; ei koskaan mitään temppuilua, vaan aina syö soseensa yms. hyvällä ruokahalulla.

    • Monna kirjoitti:

      Oi että, kuulostaa ihanalta tapaukselta teidän poika. <3 Muuten minua ei tämä meininki ja meno täällä kotona haittaa, on ihanaa kun tytöstä löytyy luonnetta ja vauhtia, mutta tuo syömisjuttu olisi ihana kun se toimisi kuten esimerkiksi teillä! <3

  9. heidinuu kirjoitti:

    Täältä löytyy viikon nuorempi skorpionityttö, ja kuvaus Emmasta sopii myös meidän neitiin. 😀 Tuntuu ettei tuolla lapsella ole mitään itsesuojeluvaistoa, mutta tahtoa sitten senkin edestä. Tällä hetkellä hauskinta ikinä on kaataa tuoleja (!), plärätä väkivaltaisesti äidille rakkaiden kirjojen sivuja, rampata pysyväksi sisustuselementiksi muuttunutta imuria päälle ja pois, ja mennä pöytien alle huutamaan. Hän oppi liikkumaan ennen 4kk synttäreitä ja tuntuu että sen jälkeen me ei olla miehen kanssa tehty muuta kuin pelastettu tyttöä erilaisista pinteistä. Nyt tyttö käyttää Ikean puista lelukaarta kävelytukena ja on vakaasti päättänyt osaavansa kävellä, vaikka yleensä kaari liusuu alta ja jalat ei vielä seuraakaan perässä.

    Tyttö sai ekan hampaansa viime viikolla ja mulla oli hermot riekaleina kun neiti ei syönyt mitään muuta kuin TalkMuruja, punaviinimarjoja ja maitoa (juuri kun neuvolassa taas olivat huolissaan niukasta painonnoususta) ja huusi ihan nonstop. Ja nimenomaan ei itkenyt, vaan huusi, sitä tiettyä komennushuutoa. En malta odottaa loppujen puhkeamista…

    • Monna kirjoitti:

      Joo, itsesuojeluvaisto on täällä myös hyvin hyvin kaukana.. 😀
      Apua! Kuulostaa kyllä ihan samanlaiselta tuo meno teillä! Olen ostanut Emmalle ihania satukirjoja ja joka kerta kun yritän hänelle lukea, niin hän vaan repii niitä sivuja ja yrittää purra kirjaa. Kivoimpia leikkejä on ne, joista lähtee paljon ääntä ja jossa saa jotain hajottaa (paperin repiminen, erinäisten laatikoiden ja laukkujen tyhjennys jne). Tavallaan tämä kyllä naurattaa! 😀 Ihania touhutoopeja! <3

      Meillä myös komennushuuto on tuttu termi! Haha! Ihanaa kesää sinne touhukkaan kanssa! 🙂

  10. m kirjoitti:

    Meiltä löytyy tulinen skorpionityttö 2,5 v jonka kanssa rauhalliset äiti ja isä on välillä helisemässä! 🙂 Tämän myötä olen entistä enemmän sen sanonnan puolesta, että ei pitäisi arvostella ihmistä ennen kuin on kävellyt hänen kengissä, jestas että lapsilla voi olla eroa! Meidän serkkupoika on äitinsä kanssa töissä, kun vaan istuu ja tutkii ja seurailee. meillä ei olisi MISSÄÄN tapauksessa toiminut missään ikävaiheessa tuommoinen!

    Energinen päivisin, levoton öisin = kaksi aikuista ihan loppu! 😉

    • Monna kirjoitti:

      Voih! <3 Joo, niin se on! Ei tosiaan voi verrata toisten väsymystä tai muuta ellei oikeasti ole elänyt toisen kengissä. Meillä ei myöskään todellakaan vaan istuta ja tutkita. Että tuollaista samanlaista taaperoaikaa odotellessa.. 😀

  11. Maria kirjoitti:

    Mulla ei ole itsellä lapsia, mutta on jotenkin hauska, miten taas maissinaksut pelastaa tilanteen kuin tilanteen. 😀 Lapsellisten kaverien kaapeissa on aina hätävaranaksuja, koska jos ei ole niin… niin. Kolmas maailmansota.

Vastaa