Hae
Monna Pursiainen

Vapautunut!

Tiedättekö mulla on jotenkin nyt ihan vapautunut olo blogin suhteen!! Ihana fiilis! Vähän samanlainen fiilis kun aikoinaan on blogin kanssa ollut! 🙂 Tämä tunne alkoi siitä, kun kirjoitin vähän aikaa sitten kirjoituksen Tulppa kurkussa. Kiitos todella paljon kaikille siihen tulleista kommenteista!! Kuten kommenteista näkee, moni teistä lukijoista oli nähnyt asian jo ennen itseäni.

Onneksi kuitenkin myös itse tajusin asian, sillä vaikka siinä hetkessä se itketti ja tuntui ihan fyysisesti – sen jälkeen on ollut oikeasti sellainen olo ettei sitä tulppaa enää tarvita!

En tiedä, mutta jotenkin on nyt sellainen olo taas pitkästä aikaa, että tuntuu kuin pakahtuisin siitä kaikesta innosta ja energiasta mitä mulla olisi teille jakaa!! 😀 En oikein tiedä edes, että mistä alottaisin. Mutta eipä toisaalta mitään tarkkaa exceliä tässä tarvikkaan tehdä!

Olen vähän pohtinut kuitenkin ja tässä muutama juttu, mitkä aion tuoda takaisin blogiin.

  1. Puhekieli! Aion kirjoittaa samalla tavalla kuin puhun. En siis enää niin kaunokielisesti ja minä ja sinä – vaan ihan omalla tyylillä ja mä ja sä. 😀
  2. Anna palaa! En jarruttele, enkä todellakaan enää tarvitse sitä tulppaa. Se on nyt lukkojen takana kellarissa ja siellä pysyy. Vielä tuota Tulppa kurkussa -postausta kirjoittaessani oli olo ja mieli vähän epävarma, mutta nyt oon takaisin pelissä!
  3. Hilirimpsis ja positiivisuus potenssiin 100! Sitä mitä mä oon! En yritä osua johonkin muottiin tai olla seesteisempi tai jotain muuta mitä oon.

Mitäs tuumaatte tästä? 😀 Mä olen ainakin aivan satasella fiiliksissä! Hahaa!

Kävin muutama viikko sitten ihanan Alonan haastattelussa AlonaTV:ssä. Oli kunnia saada kutsu tähän. Tästä alta näette koko haastiksen, aiheena oli imetys, bloggaaminen, silikonit ja vaikka mitä! 😀

Ei muuta kun törinää tötteröön tälle alkavalle viikolle ja kaikkea kivaa! 🙂

Mulle saa antaa postaus-ideoita, kirjoitan mielelläni teitä kiinnostavista jutuista! 😉

***

Kaikki postauksen kuvat: Nana Edit By: Monna 🙂

8 kommenttia

  1. Riina K./Sarkasmia ja shampanjaa kirjoitti:

    Ihana kuulla, Monna! Kiitos blogistasi ja positiivisuudesta. Olet hyvä esimerkki meille muille äideille, jotka haluavat voida hyvin. Ihanaa loppuvuotta! 🙂

  2. Jutta kirjoitti:

    Ihanaa, että olet taas löytänyt innon bloggaamiseen. Sun juttuja on mahtavaa lukea ja seurata. Teillä on ihana perhe, ihan tavallinen sellainen. Nykyään on niin paljon blogeja, joissa kaikki on vaan kivaa ja kaunista. On hienoa, että voi olla joskus muutakin (pyykkivuoria, huonosti nukuttuja öitä jne.) ja silti kaikessa valtavan positiivinen ote ja onnellinen meno.

    Katselin tuon haastattelun ja tohon imetysasiaan on pakko tarttua sen verran, että sanon KIITOS! Itse olen kolmen lapsen äiti ja imetyksen joutunut lopettamaan kaikkien kanssa melko nopeasti. Aina se on ollut vaikeaa ja olen kokenut, että minua pidetään epäonnistuneena tai huonona. Onneksi olen päässyt nopeasti eroon noista tunteista ja ymmärtänyt, että meillä kasvaa kolme onnellista, tervettä ja hyvän kiintymyssuhteen luonutta lasta. Vaikka ovatkin korviketta saaneet. On tärkeää puhua näistä asioista, jotta ilmapiiri saataisiin rentoutumaan näiden asioiden suhteen. Tässä olet varmasti onnistunut tekemään hyvää monille samojen asioiden kanssa painiville. Ikävää on, että ihmiset kokevat oikeudekseen arvostella, eivätkä osaa arvostaa sitä rohkeutta, jolla annat elämästäsi ja kokemuksistasi muille.

    Ihanaa joulunaikaa teidän perheelle.

  3. Milana kirjoitti:

    Voi, että miten ihana kuulla, että olet nyt noin hyvillä fiiliksillä! Mahtavaa! Anna mennä vaan ja oot just sitä mitä oot 🙂

  4. Iina kirjoitti:

    Ai että sulla on ihana nauru!!! ?

  5. Kaisa kirjoitti:

    Tykkään blogistasi niin paljon! Postauksesi on juuri oikean mittaisia, jotka ehtii hyvin lukemaan näin taaperon äitinä 🙂 Jatka samaan malliin! Ihanaa joulun odotusta koko teidän perheelle 🙂

  6. Marjo kirjoitti:

    Innolla oottaen sun aitoja, omia persoonallisia bloggauksia jälleen! 🙂

  7. Tuuli kirjoitti:

    Tuli tosi hyvä mieli kun luin tämän 🙂 Huomasin sun postauksista jossain vaiheessa, että ne muuttui jotenkin erilaisiksi… Tosi asiallisiksi ja ehkä jopa vähän pinnallisiksi…? En nyt löydä oikeita sanoja. Siis hyvin olet koko ajan kirjoittanut, mutta huomasi ettet uskalla jostain syystä olla avoin. Joten on aivan ihana kuulla, ettei sinua enää pelota niin paljon. On tukahduttava koko ajan suojella itseään, ja miettiä sanojaan pilkun tarkasti. Oon lukenut sun blogia vuosia, ja sillä oli suuri merkitys mulle syömishäiriöstä paranemisessa. Olen siitä sulle ikuisesti kiitollinen ?? Odotan innoissani tulevia postauksia! 🙂

  8. Mari kirjoitti:

    Mahtavaa! Tässä muutamissa teksteissä on tosiaan ollut jo sitä tuttua Monnan pulppuilua ☺. Se energia ja ilo tarttuu, kiitos siitä! Toki vakavammistakin asioista saa ja pitääkin kirjoittaa, mutta on nää sun ”pulppuilu” jutut vaan niin ihania ❤?.
    Ihania ajatuksia, mietteitä ja muistoja toi sun juttu kolmesta lapsestanne. Just noin se menee täälläkin. Rakkaus karvattomiin ja karvasiin lapsiin, hiukan erilaista mutta sitä on ja riittää. Nyt kun lapset jo koululaisia, on taas enemmän aikaa karvaisillekin. Ja lisärakkautta saavat karvaiset ja karvattomat lapset myös toisiltaan ja toisistaan ?.
    Ihanaa joulua teille!

Vastaa