Hae
Monna Pursiainen

Jouluherkuttelu – uhka vai mahdollisuus?

Apua, kamalaa!! Joulu tulee ja samalla pari kiloa vyötärölle!! Ääh, paniikki ja stressi!

Oikeastiko? Vai voisikohan tästäkin asiasta löytyä keskitie? 😉

Monena vuotena ennen joulua omat asiakkaani on kyselleet multa neuvoja, että miten nyt sitten selviää joulun yli saamatta montaa joulukiloa. Se on ihan hyvä asia ajatella. Ettei mene överiksi.

Mulla on ollut tapana antaa muutama täsmävinkki joulua varten. Ja kerron ne nyt myös teille! 🙂

  1. Jos joulukilot pelottaa, tee suunnitelma! Mieti jo etukäteen pari päivää, jolloin saat syödä herkkuja ja muutenkin vähän rennommin. Esim. jouluaatto ja joulupäivä.
  2. Pysy päätöksessäsi! Jos olet asettanut pari herkuttelupäivää, älä lähde luistamaan niistä. Aatonaattona jo muutama suklaa ja pari joulutorttua, koska huomenna on joulu. Tai tapaninpäivänä vielä vähän rääppiäisiä, koska eihän niitä viitsi roskiin heittää. Jos kaksi päivää herkutteluun tuntuu liian tiukalta, sovi jo etukäteen itsesi kanssa kolmesta päivästä.
  3. Älä heitä läskiksi! Vaikka annatkin itsellesi vapaat kädet syömisten suhteen, älä mätä turpaa täyteen aamusta iltaan. Siitähän tulee vaan pahaolo, eikä mikään herkku tai ruoka maistu enää hyvältä.
  4. Mutta! Muista kuitenkin, että jouluhan on vain kerran vuodessa! Mitä sitten jos tulee kilo vaakaan lisää sen vuoksi? Kyllä välillä voi vähän höllätä! 😉

***

Mä meinaan suhtautua jouluherkutteluun samalla tavalla kuin aina ennenkin. Aion syödä suklaata, piparkakkuja ja joulutorttuja. Luultavasti ainakin aattona, päivänä ja tapsanakin. En ota morkkista niistä, koska sitten voi taas palata joulun jälkeen normirutiineihin – herkkupäivä kerran viikossa.

Miten siellä ruudun toisella puolen suhtaudutaan jouluherkkuihin? 🙂

 

 

Lue myös: Resepti jouluiseen suklaakakkuun!

12 kommenttia

  1. Jennikki kirjoitti:

    En vieläkään ymmärrä, miksi jouluna pitäisi mättää. Itse en niin tee, nuorempana saatoin syödä liikaa suklaata ja sen jälkeen olo oli huono, mutta enää en. IBS-vatsani pistää myös miettimään, että olisiko läskiksi vetäminen viikon tai pahimmillaan kahden tuskailun ja epämukavan olon arvoinen.
    Suosittelen kyllä kaikille kohtuutta joulunakin ja sen miettimistä, miksi haluaa syödä liikaa herkkuja milloinkaan, pahaan oloon asti. Toki joulun herkuttelu voi poiketa normi määrästä, mutta sittenkin voi pitää järjen päässä 🙂 mainittakoon vielä että olen syömishäiriö taustainen, ehkä siksi nämä syömisasiat aina nostaa tunteita kun kohtuus ja riittävyys ruuan kanssa tuntuu olevan monelle hankala asia, itselle ei luojan kiitos enää!

  2. Syöppö kirjoitti:

    Kauhulla ootan joulua, ku jotenki menny ihan överiksi itellä.. Monta (teko?)syytä.. Vauvan syntymä, imetyksestä johtuva makeanhimo, syksy, paljo kotona yksin vauvan kans… Suklaalevy menee tuosta vaan, yheltä istumalta, eikä tuu ees huono olo. Ei onneksi vielä vyötäröllä näy, mut jospa pian alkaa näkymään nii täytyy senki vuoksi lopettaa herkuttelu. Tai ei lopettaa mutta rajoittaa siihen kerta viikkoon.. Mut ahdistuksissa ku on, nii ei kiinnosta mitä syö. Mut sit ahistaa koko tilanne, ku ei oo mitään kontrollia..? mulle toimis, et kuukausi väkisin ilman karkkeja ja suklaata ja muutenki mahd vähillä herkuilla, nii pääsee Sokerikoukusta irti ja pystyy sittr taas rajottaa yhteen päivään viikossa.. Tää on paha, ku on vaan itestä kiinni, mut ei oo voimia ottaa ittiä niskasta kiinni. ?

  3. Elina kirjoitti:

    En oo ikinä ymmärtänyt näitä kuuluisia joulukiloja. Eihän nyt muutamassa päivässä voi syödä niin paljon, että lihoaisi oikeasti monta kiloa? 😀 Tottakai voi olla turvonnut olo herkuista, mutta äkkiä sekin turvotus laskee.
    Itse nyt pidän normaalista ruokarytmistä kiinni joulunakin. Syön aamupalan, välipalan, lounaan, päivällisen ja iltapalan. Aterioiden sisältö on tosi hieman eri mitä normi arjessa 😉 Iltapalana voi olla vaikka kaksi joulutorttua! 😀

  4. Äitijumppaa kirjoitti:

    Kirjoitin omassa blogissani jo vuosi sitten ihan samalla tavalla ja samalla tavalla yhä mennään. Aatto,joulupäivä ja tapani herkutellaan ja sitten palataan taas normaaliin ruokavalioon kerran viikossa herkutellen. Sitäpaitsi tollainen herkuttelu tuo ihan uutta boostia treeniin 🙂

  5. Emppu kirjoitti:

    Mun tulee jouluna syötyä se kolmisen päivää herkutellen ja väkisinkin jossain vaiheessa tulee inhottava katumus, vaikka tiedän että on aivan turha surra muutaman päivän herkuttelua. Joillakin saleilla on naurettavia kinkunsulatusjumppia, joissa naiset lietsovat paniikkia entisestään. Niin huono omatunto ei sentään itselleni tule. Tosin tykkään joulunakin käydä kävelyllä, juoksemassa tai hiihtämässä. Toimiihan sitten ruoansulatuskin paremmin ja ei ole niin ähky olo! ?

  6. ninna kirjoitti:

    en herkuttele suklaata ja karkkia syönyt viimeksi 15vuotiaana, sokerittomalla ollut parin vuoden verran lukuunottamatta kuivahedelmiä. äidin lanttulaatikko ja vegaanijuustot ovat omia herkkuja, gluteeniton riisipiirakka ja kvinoajoulupuuro. jokainen omalla tyylillä. liikuntaa tulee normaaliin tapaan salille menen aattonakin

  7. Johanna kirjoitti:

    Ei niitä joulukiloja tule, jos se joulu pysyy niissä kolmessa päivässä. Mutta, koska kaupat pursuaa konvehteja jo lokakuun alusta, niin en ihmettele, jos joillakin kiloja kertyy, kun sitä suklaata ja muuta herkkua aletaan vetämään jo silloin…

    Itse aion syödä joulun pyhät hyvää ruokaa ja vähän makeaa herkkua myös, pipareita, suklaata, glögiä. Omiin tapoihin ei muulloinkaan kuulu vetää pötsiä täyteen, siten, että olis ähky. Enkä aio tehdä niin myöskään jouluna. Ruokaa hankitaan vain sen verran kuin tulee oikeasti syötyä, ettei sitä tarvitse heittää roskiin.

    En unohda liikuntaan myöskään jouluna. Todennäköisesti joulupäivänä ja tapsana tulee käytyä salilla tekemässä treeni ja jos kiva ilma yllättää, niin myös kävelyllä. Kun liikkuu, niin voi myös syödä erittäin hyvällä omalla tunnolla ihan vuoden jokaisena päivänä! =)

    Ihanaa Joulun odotusta sinulle Monna! <3

  8. Anna kirjoitti:

    Itse aion herkutella jouluna ihan just niin paljon kuin huvittaa. ? En oikein jaksa ymmärtää, miten näistä ”joulukiloista” jaksetaan vuodesta toiseen vouhkata.. Allekirjoitan ainakin itse sen vahnan sanonnan, jonka mukaan ei ole mitään väliä sillä, mitä syöt joulun ja uuden vuoden välillä, vaan sillä, mitä syöt uuden vuoden ja joulun välillä. Eipä nuo suklaat, glögit, juustot ja se niiiiiiin ihana ja rakas jouluruoka ole vyötärölle jääneet, kun joulun jälkeen palaa normaaliin rytmiin ?

  9. Jasmin kirjoitti:

    Ei se mitä syö joulun ja uudenvuoden välissä vaan mitä syö uudenvuoden ja joulun välissä. Jouluruokastressaajien elämä kuulostaa musta todella ahdistavalta, jos edes muutamaa päivää vuodessa ei voi ottaa rennommin. Noudattaako nuo ihmiset samaa pilkuntarkkaa ruokavaliota etelänlomalla ja synttäreilläkin? Sairaudet kuten keliakia toki sitten eri asia.

  10. Jonna / Palasia arjestani kirjoitti:

    Mä vedän nyt kymmenettä viikko dieettiä, mutta jouluna aion todellakin höllätä! En pistä hommaa läskiksi ja varmasti liikun tavalla tai toisella myös joulun pyhinä. Pidän normaalin ruokarytmin myös jouluna, mutta syön jouluruokia ja herkkujakin. Ilman mitään syyllisyyttä! Vaikka jouluna tulisi muutamakin kilo, on ne pelkkää nestettä. Kellekään tuskin kertyy montaa kiloa silkkaa silavaa parissa kolmessa päivässä. Turha ottaa stressiä 😉

  11. Emmi kirjoitti:

    Ei paljon tarvitse joulukiloja miettiä, kun voin tällä imetysdietilläni arpoa siltä väliltä söisinkö kanaa ja kuorittua kurkkua vai sittenkin kalkkunaa ja kesäkurpitsaa. ? Olisivat ihmiset onnellisia, että voivat ylipäätään syödä mitä haluavat.

  12. Aliisa kirjoitti:

    Ns. varsinainen jouluruoka menee ainakin minun mielestäni ”kunnon ruuan” kategoriaan. Kuten joku mainitsikin, jouluteemaiset herkut tulevat myyntiin reippaasti ennen joulua. Todennäköisesti joukiloja kerrytävät ne lukuisat pikkujoulut tarjottavineen. Itse kuulun niihin tylsimyksiin, joille piparit, joulutortut, suklaat yms. eivät vain maistu. Usein tuntuu siltä, että porukalla on jokin pakkomielle mättää herkkuja yli tarpeen, ja useampana päivänä. Toki voi ottaa rennosti, mutta kukaan ei käske syömään kolminkertaisia määriä. Jotenkin surullista miten ruokakeskeinen juhla joulusta on tullut. Pari vuosisataa sitten moinen oli ymmärrettävää, sillä ruumiillinen työ oli yleistä, eikä ruoka ollut yhtä itsestäänselvyys kuin nykyään.

Vastaa