Tiedättekö, olen miettinyt monta kertaa miten väärin ihmiset tulkitsevat toisiaan. Se on ihan ymmärrettävää ja inhimillistä tietysti. Nopeasti luodaan joku käsitys toisesta ja sitten voikin olla vaikea muuttaa sitä käsitystä. Myös ennakkoon kuullut mielipiteet tai jopa juorut jostain toisesta vaikuttaa kovin vahvasti omiin mielipiteisiin. Se on ihan väärin.

Olen itse yrittänyt opetella siihen, että en muodostaisi kenestäkään mielipidettä ennen kuin olen hänet tavannut. Blogin tai julkisuuden perusteella on todella vaikea alkaa kehittämään yhtään mitään oikeaa käsitystä ihmisen luonteesta. Tietysti jotain osviittaa saa, onko ihminen positiivinen, aito, negatiivinen, ujo, jne… Mutta esim. Tosi tv-sarjojen tai blogien perusteella voi kuitenkin jokainen tuoda itsestään vain pienen osan esille. Ja sekin voi olla rooli.

Luin TÄMÄN blogipostauksen muutama päivä sitten ja se puhutteli minua. Olen itsekin ollut lähes koko elämäni se kiltti ja joustava. Vasta ihan muutaman vuoden aikana olen oppinut liiasta kiltteydestä pois, olen oppinut kunnioittamaan itseäni ja olemaan rohkeasti oman tieni kulkija. Laittamaan rohkeasti itseni välillä etusijalle. Mutta se on jännä juttu, vieläkin joskus tunnen tekeväni jollain tapaa huonosti, jos laitan itseni välillä etusijalle. Varsinkin nyt pienen vauvan äitinä.

Ujous ja itsetietoisuus sekoitetaan kovin usein toisiinsa. Ujo ja hiljainen, ehkä hieman vetäytyvä ihminen lokeroidaan itsetietoiseksi ja ylpeäksi. Tosiasiassa häntä ujostuttaa puhua suureen ääneen ja katsoa silmiin. Kun super kiltti ihminen alkaakin laittamaan omia tarpeitaan muiden edelle, tehdään hänestä itsekäs. Tosiasiassa muut ovat vain tottuneet siihen, että kyllä hän joustaa ja antaa periksi, kun ei sitten enää annakaan – on hän itsekäs.

Mekko  Bubbleroom – Chiara Forthi

Jos nainen (tai mies) haluaa pitää ulkonäöstään huolta, leimataan hänet helposti turhamaiseksi. Vaikka sitten taas pidetään hyvänä asiana, että huolehtii itsestään. 😀 Aika ristiriitaista eikö? Kampaajalla käynti voidaan ajatella normaalini ja hyvänä juttuna, mutta ripsipidennykset ovat turhamaisuutta.. Kynsiä voidaan lakata tai käydä lakatuttamassa, mutta rakennekynnet ovat turhamaista hömppää.. Ymmärrättehän mitä ajan takaa?

On kurjaa lukea blogipostauksia, joissa kerrotaan kuinka äidit ja muodokkaammat naiset saavat osakseen ”tyrkky-leimaa”, koska eivät pukeudu vain haarniskaan ja uskaltavat jopa julkaista kuvia siitä. Tällaisia kommentteja minäkin joskus saan. Se on ihan kamalan kurjaa, että naiset luokitellaan tyrkyiksi, jos uskaltaa pukeutua naisellisesti ja korostaa omia muotojaan. Tyrkkykuvat on ihan eri luokkaa, ne missä ollaan kontillaan peppu pystyssä ja ”joogataan” stringit jalassa.. 😉 Tai no, toisaalta voihan joku haluta joogata juurikin stringeissä ja kertoa siitä somessa.. 😀 Mutta tyrkkyä en näe siinä, jos naisellinen nainen pukeutuu muihinkin kuin poolopaitoihin ja maksimekkoihin.

Ihmiset luovat niin herkästi jostain toisesta jonkun käsityksen ja sitten pitävät siitä tiukasti kiinni. Muutenkin se sellainen pahansuopaisuus on vain niin kamalan surullista. En ymmärrä miksi ihmiset eivät olisi avoimempia tapaamaan uusia ihmisiä ilman ennakkokäsityksiä? Miksei naiset ja äidit voisi pitää enemmän toistensa puolia?

Uskon vahvasti, että kaikki saisivat niin paljon enemmän irti elämästä, jos vain rohkenisivat vähän raottamaan niitä omia käsityksiään avarimmiksi ja tapaamaan uusia ihmisiä avoimin mielin. Uskon vahvasti, että kenenkään oma fiilis ei siitä parane, jos saa haukkua jotain itsekkääksi tai tyrkyksi. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että pitää uskaltaa pistää omia asioita muiden asioiden edelle – edes välillä. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että naiset koosta riippumatta saa pukeutua seksikkäästi ja naisellisesti.

***

Mitä te olette mieltä tästä asiasta? Ihanaa viikonloppua toivotellen,

Pst. Mun ripsistä huolen pitää ihana ja taitava Beauty Anniina. <3 

Jos et tätä ole vielä kokeillut omalle lapsellesi, taaperolle, naperolle tai vauvalle, niin kokeile nyt! Sain itse tämän vinkin ystävältäni, kahden pienen pojan äidiltä. Ohje on helpoista helpoin ja myös tekotapa on helppo ja nopea.

Tarvitset vain:

• 1 banaani
• 1 dl kaurahiutaleita
• kookosöljyä 

Sörssää banaani muussiksi, lisää kaurahiutaleet ja sörssää lisää. Lorauta joukkoon vähän kookosöljyä, 0,5 – 1 rkl. Sekoita tasainen mössö ja pyörittele pötköt uunipellille. Paista 200-asteisessa uunissa n.10min.

Nämä meni meidän tytölle aivan suurena herkkuna. Myös äiti tykkäsi.. 😉 Joukkoon voi lisätä hyvin vaikka omenaa tai mansikoita tai mustikoita tms. Mitä vain mieleen tulee. 🙂 Hyviä välipalapatukoita pikkuiselle, saa vähän enemmän ravintoa näistä, kuin pelkistä maissinaksuista tai talk-muruista. 😀

Koostumus on ”suussasulava” ja napero voi itse napostella näitä poskeensa. Meillä ainakin toimii täysillä, koska itse on kivointa syödä. 😀 Näitä on myös helppo napata vaikkapa minigrip-pussiin mukaan evääksi.

Ja reteesti vähän vettä kyytipojaksi.

***

Kuinka monelle nämä pötkylät on jo ennestään tuttuja? Onko muita tällaisia hyviä välipala- tai ruokavinkkejä?