Hae
Monna Pursiainen

Miten meiän parisuhde on muuttunut Emman myötä?

Tätä kysymystä multa kysellään aika usein. Onko muuttunut ja jos on, niin miten. Me molemmat vähän sivuttiin tätä aihetta parissakin kysymyksessä postauksessa Tuukka ja Monna vastaa.. – osa 1, mutta ajattelin pureutua tähän aiheeseen vielä vähän syvemmin.

Me ollaan nykyään perhe. Ei pelkästään mies ja vaimo, vaan myös äiti ja isä. Meille on tosi tärkeetä, että Emma on mukana mahdollisimman monessa ja tehdään yhdessä kaikkea. Myös koirat mukana! 😉

Mutta on pakko myöntää, että parisuhde on kyllä jäänyt vähälle tässä puolentoista vuoden aikana. Jos lasketaan jotain meiän kahdenkeskisiä ”treffejä” tms. niin kyllä ihan yhden käden sormet riittää. Monesti myös iltaisin ollaan molemmat niin puhki päivän askareista, että kun Emma nukahtaa – me ollan ihan loppu ja mennään pian itekkin nukkumaan.

Täytyy myös myöntää, että se kännykkä ja some on jotenkin jonkinlainen ”ajatukset pois arjesta” -väylä. Kun on koko päivän tehnyt töitä, juossut ees taas ja sitten kun koti hiljenee ja rauhoittuu – tuntuu siltä, että haluaa tehdä jotain aivotonta vähän aikaa. Sen takia kännykkä tulee otettua helposti käteen ja pläräys alkaa.

Vaikka oikeasti parempi rauhoittumistapa olis katsoa vaikka sen kumppanin kanssa joku leffa tai olla vaan lähekkäin. Mutta sitten pitääkin jo viedä koirat iltalenkille ja pistää huomiset tarhavaatteet valmiiksi ja tyhjentää astianpesukone jne.. Se on hassua, että sitä tiedostaa kyllä ettei aikaa sille tärkeälle asialle muka ole, mutta silti taas kerran asioita priorisoimalla olis.

Me molemmat ollaan kyllä sitä mieltä, että pienen lapsen kanssa perhejutut menee edelle ja ymmärretään se ettei sitä kahdenkeskistä aikaa vaan voi olla ihan niin paljon kuin ennen lasta. 😀 Faktahan se on. Meille on vaan tällä hetkellä koko perheen kesken puuhastelu tärkeämpää ja saadaanhan me siinäkin olla yhdessä. Jollain tapaa jopa tuntuu, että ollaan lähennytty Emman myötä.

Kun nyt ajattelen sitä aikaa ennen kun tulin raskaaks, me oltiin tosi itsenäisiä ja tehtiin paljon juttuja yksin ja/tai ns. ”omien kaverien” kanssa. Toki myös kahdestaan, mutta paljon kuitenkin sekä töitä, että vapaa-aikaa omilla tahoillamme. Nyt Emman myötä me ollaan oltu paljon enemmän yhdessä ja tekemiset omilla tahoilla on vähentyny huomattavasti. Viihdytään yhdessä ja just niinku sanoin; perheenä.

Toki ollaan puhuttu, että olis kiva lähteä vaikka pidennetylle viikonlopulle tässä nyt joku kerta ihan kaksistaan. Tosin ollaan puhuttu siitä jo varmaan vuosi. 😀 Mutta eiköhän me vielä joku kerta tässä saatais se aikaan. Olishan se tosi ihanaa.

Mutta niin, kuten Tuukka sanoi me ollaan nykyään äiti ja isä, eikä vaan pariskunta. Se on meiän mielestä paljon enemmän. Toki elämä on muuttunut paljon lapsen myötä, mutta kuitenkin vaan parempaan suuntaan.

Jari ”Metallisydän” teki hauskan postauksen nyt vs. 10 vuotta sitten. Mä ajattelin, että voisin tehdä samanlaisen meiän parisuhteesta. 😀 Oisko se hyvä idea ja kiinnostavaa luettavaa? 😉

***

3 kommenttia

  1. n kirjoitti:

    Meillä ei kanssa tuota kahdenkeskistä aikaa ole juuri koskaan ja tulevaisuudessa vielä vähemmän, kun miehen isäkin muuttaa monen sadan kilometrin päähän (aiemmin asunut ihan vieressä). Siihen tottuu, ja oppii arvostamaan niitä ihan pieniä hetkiä. Toki kyllä se vähän vaatii, ettei sitten valuta siihen puhelimen plaraamiseen aina. Meillä on tapana säästää saunahetket yleensä siihen kun lapset on jo nukkumassa, käydään tosi harvoin koko porukalla saunassa. Ne on ne meidän ”treffit” muutamana iltana viikossa 🙂

    Mutta oma neuvoni on kyllä tämä: pyytäkää sitä kahdenkeskistä aikaa. Aika harvalla on sukulaisia/ystäviä jotka tulee vain hakemaan ne lapset ja sanoo että teillä on nyt treffit. Me ollaan oltu tosi arkoja pyytämäänkään, vaikka esim. joulu- ja kesälomilla olisi ihan mahdollista kysyä vaikka lasten kummeilta tai muilta sukulaisilta että saataisiinko se kahdenkeskinen parituntinen. Varmasti saataisiin, kun vaan otettaisiin, mutta kun ”ei muka kehtaa” 😀 Ihan kuin se hetkellinen kummilapsen kanssa vietetty aika pilaisi toisen loman tms 😀 Tajuaahan sen itsekin miten hölmö ajatuskin tuo on, mutta jotenkin sitä silti on vain… no, hölmö.

    Mut ei muutaku tsemppiä ja rakkautta<3 olette kyllä ainakin näin somen välityksellä onnellisen näköinen perhe.

  2. Katarina kirjoitti:

    Tee sellainen postaus Monna:)kiinnostaa paljon, koska oon nyt just saman ikäinen kuin sinä 10v sitten.

  3. Äiti kirjoitti:

    Minua viisaampi taho kirjoitti kerran, että pikkulapsiarjessa vanhempien kahdenkeskinen aika edes kerran kuussa on yhtä tärkeää kun kuukausittainen asuntolainan lyhennys tai vuokran maksu. Sitä ei voi jättää tekemättä tai edessä on ongelmia. Minä uskon tähän ja priorisoimme kaaoksenkin keskellä treffiajan edes kerran kuussa. Suosittelen! ?

Vastaa