Unelmia ja toimistohommia..

..haha! Oli pakko laittaa toi toimistohommat tohon otsikkoon, koska se tuli ekana mieleen sanan Unelmia jälkeen. 😉 Mutta se ei kyllä liity tähän postaukseen. Tähän postaukseen liittyy UNELMAT!! Mulla on herännyt pari ajatusta tulevaisuudesta! Ihania sellaisia!

Muistatteko, kun kirjoitin kesän alussa, että jätän kaikki muut hommat nyt hetkeksi ja teen vain blogia. Kerroin, että annan ajatusten tulla ja mennä ja pohdin mitä haluaisin tehdä seuraavaksi. Edelleenkään paluu pt-hommiin, yksilöasiakkaiden pariin ei kiinnosta. Se ei tunnu antavan mulle just sitä, mitä haluan tehdä elämässäni. Mua on vahvasti alkanut nimittäin hankaamaan kenkä väärästä paikkaa liikunta-alalla ja hyvinvointi-alalla ja siksipä oon päättänyt, että pysyn sivussa vielä jonkun aikaa. 🙂 Oonhan kertonut, että haluan keskittyä hyviin ja iloisiin asioihin. 😉

Mun mielestä on välillä pelottavaa, kun työ ei oo sellaista ns. vakaata. Mutta koska mä nautin nyt tästä blogin kirjoittamisesta ja siihen liittyvistä asioista somen parissa, aion uskaltaa sillä tiellä nyt jatkaa. Taon rautaa nyt kun se on kuuma. Yritän uskaltaa pysyä tässä, vaikka tekis mieli tehdä ”varmisteluja” taustalla. Mä juttelin erään somevaikuttajan kanssa tässä taannoin ja hän sanoi juuri samaa. Sitä, että on uskallettava nyt luottaa tähän hommaan ja tehtävät tätä työtä nyt kun se tarjoaa siihen mahdollisuuden. Elämä on yhtä oppipolkua ja ihanaa sellaista, vaikka välillä oliskin pelottavia kujia ja jyrkkiä alamäkiä. Se nimittäin on myös hiton hienoja ylämäkiä ja kauniita elämyksiä ja maisemia sen polun varrella.

Mä oon ajatellut niin, että me itse (ja vain me itse) pystytään päättämään miten se meiän elämän polku kulkee. Siks on uskallettava mennä sen oman tuntemuksen mukaan. Uskallettava luottaa niihin omiin taitoihin ja kykyihin ja myös uskallettava kokeilla sellaista, mistä ei ehkä siinä sen polun haaran alkupäässä osaa juuri mitään tai ainakin aika vähän.

Tää postaus on varmaan vähän sellainen ”no kerro nyt jo mitä sä aiot!!”, mutta mä en ihan vielä meinaa sitä tehdä. 😀 Mä haluan ensin vähän kulkea tätä mun unelmapolkua eteenpäin. Kerron sitten. Mä oon pienestä asti ollut sellainen, että kerron asioista vähän jälkijunassa. Äidille ja isälle kerroin pari viikkoa kokeen jälkeen, että ai niin – sain siitä kympin. Tai kun me otettiin Pimu meille, kerrottiin se yllärinä kaikille meiän perheenjäsenille mun synttärijuhlissa. Pimu taapersi kaikkia juhlavieraita vastaan ovelle. 😉 Näitä esimerkkejä on paljon, enkä tiedä mistä se johtuu, onko siinä jotain pelkoa ettei halua kertoa ennen kuin asiat on varmoja? Vai onko se sitä, että haluaa itse ensin innostua ja fiilistellä rauhassa ja vasta sitten kertoa muille? En tiedä. Ehkä molempia.

Joka tapauksessa, mulla on nyt kaksi unelmaa ja tavoitetta mun tulevaisuutta ajatellen. Ne liittyy molemmat siis mun uraani ja ne molemmat on asioita, joita jo teen – mutta nää on siellä nextillä levelillä sitten. 😉 Kun kirjoittaa unelmat ylös omaan mieleen (tai paperille) on niitä kohti konkreettisempaa mennä. Ja kun uskoo omiin kykyihin ja tekee päättäväisesti askelia niiden tavotteiden onnistumisen eteen, on suuri todennäköisyys, että ne onnistuu!

***

Hei, käykäähän muuten kattoo mun IGtv:stä maanantain ruokapäiväkirja videon muodossa! ??❤ Tästä pääset tai mun ig-profiilin kautta.

Biisi Unelmia ja toimistohommia on siis Leevi And The Leavingsin vanha biisi, eikä oikeesti sanoituksineen yhtään liity tähän mun postaukseen. 😉