OMG! Nyt se taitaa alkaa; ensimmäinen uhmaikä! Vaikka meiän pienellä murulla on aina ollut kova tahto, on nyt muutaman päivän ajan tahto ollut entistäkin kovempi. Mun on pakko sanoa, että kyllä uhmakkaan taaperon tempaukset pistää välillä oikeasti pinnan kireälle. Onko se ihan ok, jos menettää joskus malttinsa? Onko sitä ihan kurjaakin kurjempi vanhempi, jos korottaa ääntään kun muuten ei mene asia perille? Miten hallita omia hermoja ja selittää kaksivuotiaalle ”järjellä” asioita?

Nää on varmaan asioita, joita aika moni vanhempi miettii. Mä ainakin. Mietin melkein koko maanantaipäivän, kun aamulla hermostuin hampaiden pesuhommissa. Vielä viime viikolla saatiin pestä hampaat ihan normaalisti, ensin pupulta ja sitten Emmalta. 😉 Mutta pari päivää tämä pikkuneiti on pistänyt suun suppuun ja huutanut vain, että ”ITTE”. Kun maanantaina sitten kolmatta kertaa (aamukiireessä) yritin lempeästi ehdottaa hampaiden pesua ja joka kerta se päättyi huutoon, karkuun juoksemiseen ja lopulta itkuun, menetin hermon ja sanoin kovaa, että se on sellainen juttu, että sun hampaat tippuu kohta suusta jos niitä ei pestä.

No eihän Emma sitä ymmärtänyt, katsoi vaan mua ja sanoi joo – ippuu. Huoh.. 🙁 No tuosta aamuisesta mulle jäi inhottava olo koko päiväksi, miksi mun piti korottaa ääntä ja jäikö Emmalle nyt traumat siitä ja inhooko se mua nyt ja tuleeko siitä nyt yhtäkkiä isin tyttö pelkästään, koska isi on kiltimpi..

Tuohon maanantain aamutunnelmiin vaikutti ehkä myös se, että Emma heräsi su-ma välisenä yönä klo 05, eikä enää suostunut takaisin unille. Hän vain nousi kerta toisensa jälkeen ylös sängystä, huusi mulle TOIS (pois) ja pyysi isiä paikalle. Loppujen lopuksi pikkuneiti nukahti meiän väliin (ekaa kertaa ikinä) ja nukuttiin iloisesti koko porukka ”pommiin”. Ei oltu laitettu mitään herätystä, koska normaalisti Emma herää seiskan maissa ja se on just passeli aika myös päiväkotipäivinä.

Mä muistan, että luin joskus raskaana ollessani sellaisen artikkelin, jossa kerrottiin miten toimia uhmaikäisen lapsen kanssa. Siinä sanottiin mm., että pitää mennä lapsen tasolle (siis ihan fyysisesti, mennä esim. kyykkyyn) ja yrittää keskustella lapsen kanssa mikä vetää mielen niin maahan. Kysellä harmituksen syitä ja yrittää kertoa järjellä, että: tänään ei ole karkkipäivä, mutta ymmärrän toki harmituksesi ja parin päivän päästä saat karkkia. Tai, että: miksi sinua harmittaa tämä hampaiden pesu? Tiedäthän, että hampaiden puhtaus on iso osa terveyttä?

Se kuulosti silloin tosi loogiselta ja fiksulta. Mietinkin, että noin teen sitten oman lapseni kanssa. Mutta annas olla, kun se tilanne on päällä ja vielä kaiken lisäksi kaksivuotiaan kanssa, joka ei välttämättä vielä IHAN kaikkea puhetta ja keskustelua ymmärrä. You know…

Toki suurimmaksi osaksi Emma kuuntelee ja tottelee kyllä, enkä tietysti joka kerta korota ääntä tai hermostu. Mutta kyllä te tiedätte nämä jutut! Mitä ajatuksia ne herättää teissä? Tuleeko siitä huono omatunto, jos korottaa ääntään lapselle? Tai tuntuuko se tyhmältä jälkikäteen, että pinna palaa ihan pikkuisten lasten kanssa?

***

Äiti vain,

Me ei usein ehditä Lauran kanssa samaan aikaan salille, mutta silloin kun ehditään, taidetaan odottaa sitä yhteistreeniä jo vähintään viikko etukäteen. 😉 Viime viikolla, eilen sunnuntaina päästiin pitkästä aikaa siis yhdessä, suunniteltiin treenikin valmiiksi, koska oltiin niin into piukassa. 😉

Mä tykkään treenata yksin, se on sitä omaa aikaa, kuten oon kirjoittanut. 😉 Mutta jotenkin kuitenkin treeni hyvän ystävän kanssa menee vielä paremmin perille. Me ollaan Lauran kanssa vielä silleen samanlaisia treenaajia, että tehdään treeni oikeasti ja sitten sen jälkeen vasta höpötetään kuulumiset. Tai sarjatauoilla. 😉

Me tehtiin sunnuntaita varten niin, että molemmat suunnitteli kaks kolmen liikkeen patteria valmiiksi. Sitten oli tosi helppo vaan lämmittelyn jälkeen lähteä hommiin, ei mennyt aikaa siihen suunnitteluun enää salilla. Meiän treeni sisälsi eilen nämä patterit:

Monnan patteri nro 1:

• Bulgarialainen askelkyykky TRX:llä + kahvakuula lisäpainona
• Kulmasoutu TRX:llä
• Keskivartaloliike TRX:llä

Lauran patteri nro 1:

• Askelkyykky sivuttain
• Leveä kyykky kahvakuulalla
• Yhden käden kulmasoutu kahvakuulalla

Monnan patteri nro 2:

• Yhden käden yläsoutu taljassa
• Takapotku taljassa
• Vatsaliike taljassa

Lauran patteri nro 2:

• Vuorikiipeilijä hitaasti penkkiä vasten
• Tähtilankku penkkiä vasten
• Ojentajadippi penkillä

Näiden neljän patterin jälkeen oli kyllä jo ihan älytön hiki ja reilu tunti oli vierähtänyt, mutta tehtiin vielä mun seitsemän liikkeen core-treeni yhdessä. Kuvattiin se myös videolle ja sen voi tehdä nyt mukana. Mun IGtv:ssä on tuo video, pääset sinne TÄSTÄ tai mun biosta IG:ssä. Tuo video on nyt tehty toiveiden mukaisesti niin, että liikkeet ja toistot tavallisella temmolla (ei nopeutettuna), jotta jokainen voi tehdä treenin mukana.

***

Mä kyllä suosittelen kaverin kanssa treenaamista edes silloin tällöin! 🙂 Se antaa niin kivaa lisämaustetta treenille ja samalla näkee hyvää ystävää! <3

Energistä viikon alkua kaikille!

Lue myös: Ajatuksia personal trainerin työstä!