Ihan ensin haluan kiittää teitä tosi paljon kaikista ihanista kommenteista edelliseen postaukseen ja samaan aiheeseen liittyen ig:n directiin!! Arvostan todella paljon kaikkia teiän vinkkejä ja tukea!! <3 Ootte ihan kultaa!!

Mutta sitten, seuraavaan aiheeseen. 🙂 Mun täytyy olla teille ihan rehellinen tälläkin kertaa. Siispä aloitan siitä, miltä musta on tuntunut Terve.fi:hin siirtymisen myötä.

Kun syksyllä saatiin tietää, että FitFashion-sivusto lopettaa ja osa meistä saa jatkaa A-lehdillä, mutta siirrymme Terve.fi:n alle kirjoittamaan, kuulosti kaikki ihan hyvältä. Rehellisesti sanottuna ajattelin, että ok näillä mennään. Mietin kuitenkin heti, onko muita vaihtoehtoja. Ajattelin jopa perustaa ihan oman sivuston.

Päätin kuitenkin jatkaa muutamien muiden mukana A-lehtien matkassa. Kuitenkin ensimmäisestä postauksesta asti on tuntunut siltä, että tää ei ole mun paikka kirjoittaa. Mua suoraan sanottuna ahdistaa kirjoittaa ”kepeitä aiheita” blogiin, kun etusivulla pyörii meiän blogipostauksien rinnalla artikkelit peräpukumista, emätintulehduksista, pettämisestä, erinäisistä sairauksista jne..

Eikä siinä, ne on tärkeitä aiheita. Mutta se, että siinä vieressä on sitten mun otsikko ”26 parasta Vain Elämää-biisiä” tai ”Jouluinen kakkuresepti”, niin on tuntunut vähän hassulta. Tuntunut siltä, että mä ja mun jutut ei kuulu tänne.

Kun Johanna ja Eveliina perusti marraskuussa avatun Vaikuttajamedian, siirtyi sen alle paljon entisiä FitFashionilaisia, myös mulla olis ollut mahdollisuus siirtyä sinne. Se olis ollut tavallaan tosi luonteva ratkaisu, sillä samaan aikaan mä perustin Johannan kanssa Vaikuttajatapahtumat Vaikuttajamedian alle. Vaikuttajamedia on tosi kaunis ja toimiva blogialusta, joten sinne olis ollut kyllä hyvä myös mennä. <3 Jäin silti A-lehdille, ajattelin sen olevan jotenkin paras ratkaisu..

Nyt on kuitenkin mun tieni tullut päätökseen A-lehdillä. Kiitän ja kumarran kauniisti heille kaikista näistä vuosista. Ja nyt sitten se paras osuus:

14.tammikuuta alkaen kirjoitan blogiani Fit-lehden alla!! Blogi tulee siis löytymään tältä sivulta.

Mä oon enemmän kuin innoissani!! <3 Sain Fit-lehdeltä sähköpostia joulukuussa, että haluaisinko alkaa kirjoittamaan heidän sivuillaan blogia. Mä olin tosi fiiliksissä, sillä tiedän siellä olevan huippua porukkaa taustatiimissä + tietysti muut Fit-lehden bloggaajat! <3

Ehkä joku muistaa, että vuonna 2014 (vai olikohan se 2015) kirjoitin hetken aikaa blogia Fit-lehdellä. Silloin kuitenkin asiat olivat vähän eri tavalla siellä taustalla ja lähdin sieltä pois. Mutta nyt on uusi talo ja uudet henkilöt ja kaikki muutenkin vaikuttaa siltä, että se on mun paikkani kirjoittaa!! 🙂

Nää asiat on tietysti sellaisia, jotka ei teitä tavallaan ”hetkauta” kauhean paljon. Varsinkin jos seuraatte mun blogia IG:n tai FB:n linkkien kautta. Silloinhan teille lukijoille on tavallaan ihan sama missä kirjoitan, kun klikkaatte mun sivulle noista kanavista. Mutta sen mä sanon, että Fit-lehden alusta on paljon lukijaystävällisempi ja siellä on esim. paljon helpompi kommentoida! <3

Mulle tää on iso juttu! 🙂 Kun allekirjoitin tuon sopimuksen, musta tuntui että samalla sekunnilla mulla kasvoi motivaatio bloggaamiseen taas isosti takaisin!! <3 <3 <3 JEEE!!! Reilu pari viikkoa ja sitten mä siirryn Fit-lehdelle! <3

—

Monna

Mä rakastan joulua! Oon aina rakastanut! Lapsesta asti se on ollut ehdottomasti mun lemppari juhlapyhä. Tänä vuonna odotin taas kovasti joulua ja Emman ollessa nyt jo reilu 2v oli joulun ”odotuksetkin” jo isommat. Ajattelin mielessäni sitä iloista ja ihanaa tunnelmaa jouluaattoaamuna, kun riisipuuroa yhdessä syöden katsotaan Joulupukin Kuumaa linjaa ja Lumiukkoa.

Todellisuus oli toinen. Jouluaattona heräsin todella väsyneenä. Rehellisesti sanottuna kyynel silmässä klo 6.30. Olin nukkunut huonosti, koska Emma nukkui (taas) levottomasti ja huusi äitiä sänkynsä viereen yöllä. Pitkään jatkunut katkenneiden yöunien kausi ei oo meille vieläkään ohi ja se alkaa tuntua ja näkyä kaikessa. Mä oon niin väsynyt aamuisin, että toivoisin vaan jotain ihmettä, joka antais mun nukkua edes kahtena yönä putkeen sen 8h.

Jouluaattoaamuna väsyneenä ja mieli mutrussa harmitti tosi paljon. Ne joulun odotukset siitä ihanasta rakkautta täynnä olevasta aamusta ja päivästä oli rikki. Rehellisesti mietin ensimmäisenä asiana aamulla, että perutaan koko joulu. Laitan kaikille viestiä, että meille ei voi tullakaan. Mun veli ja Tuukka otti kuitenkin onneksi ohjat käsiinsä aamupäivällä ja mä sain nukuttua vähän aikaa, kun Emma oli päikkäreillä.

Siitä se mielikin vähäsen parani. Päikkäreiden jälkeen puettiin joulumekot ylle ja autoin veljeäni kattamaan meille joulupöydän. Kolmen aikaan saapui mun äiti, täti ja serkku + appivanhemmat. Joulunvietto alkoi ja oli tosi mukava alkuilta ja ilta. Kymmenen aikaan oltiinkin sitten kaikki jo unipuulle valmiita. Toivoin taas sitä ihmettä, että saisin nukkua putkeen sen 8h. Ei se tapahtunut tälläkään kertaa.

Joulupäivänä heräsin taas todella väsyneenä. Väsymys on niin kokonaisvaltaista, että tuntuu kuin järki olisi mennyt. Sain onneksi taas nukuttua päikkärit samaan aikaan Emman kanssa. Mieli on silti vähän maassa. Joulu, mun lempijuhla meni tänä vuonna jotenkin ohi. Ensimmäistä kertaa kolmeenkymmeneenkahdeksaan vuoteen en nähnyt Lumiukkoa, enkä Turun joulurauhan julistusta. Missä oli joulunmieli tänä vuonna? Unohtiko se tulla meille?

Näitä ajatuksia päässäni, väsyneenä kun sitten selailin instagramia ja siellä toinen toistaan upeimpien kattauksien ja blingbling-kuusien katveessa ihmiset hymyili onneaan, tuli ihan p*ska fiilis. Se fiilis tuli siitä, kun monien kuvien taustalla on pettämistä, alkoholi/huumeongelmia, narsismia, ahdistuneisuutta, masennusta… silti kaikki vaan hymyili. Eihän jouluna kukaan voi sanoa, että on väsynyt tai ahdistunut? Ei varsinkaan silloin.. harva niistä asioista kertoo muulloinkaan.

Toki niiden kauniiden kattausten ja iloisten hymykuvien joukossa oli myös paljon aitoa iloa, onnea ja rakkautta! <3 

Mun piti pitää tietokone kiinni keskiviikkoon asti, mutta halusin päästä kirjoittamaan tästä. Joka tapauksessa mulla on onnellinen olo eilisestä ja toivon taas ensi yöksi sitä ihmettä, että saisin nukkua 8h putkeen. Meilläkin oli kuitenkin kaunis kattaus ja suuria hymyjä!

Väsymyksestä huolimatta oon super kiitollinen siitä, että mulla on tällainen perhe. Kaikki ketkä eilen oli paikalla, on mulle niin rakkaita ja läheisiä, heidän seurassaan voin olla väsynyt ja hymyillä yhtä aikaa.

Mukavaa joulupäivän iltaa kaikille! <3 

—

Monna