Hae
Monna Pursiainen

Fit-lehden kansikuvatyttö

Mun täytyy kertoa teille, että yksi iso unelmani toteutui tällä viikolla, kun Fit-lehden uusin nro tipahti postiluukusta. (kaupoissa tällä viikolla) Kannessa koreilin nimittäin minä!

Kun mun bloggaajan ura oli alussa ja olin toiminut pt:nä vasta vähän aikaa, mulla oli kaksi unelmaa. En kertonut niistä kellekkään, mutta pidin ne visusti mielessäni. Ensimmäinen unelma oli se, että joskus vielä koristaisin Fit-lehden kantta. Toinen unelma oli se, että saisin joskus tehdä oman treenivaatemalliston.

Mallisto lanseerattiin viime viikolla ja Fit-lehti ilmestyi tällä viikolla.

Mä muistan edelleen ne sanat muutama vuosi sitten, joita kuulin tuttavien suista silloin kun kerroin mun blogista. Muistan, kun kuulin ystävien kautta yhteisten tuttavien naureskelleen mun blogille ja mun jutuille. Epäilijöitä riitti ja niitä selän takana naureskelijoita.

Samaan aikaan tajusin sen, että mun on itse uskottava mun tekemisiini vaan entistä vahvemmin. Ajattelin, että se on ihan sama mitä ne epäilijät puhuu tai naureskelee. Mietin, että kukaan jolla on itsellään hyvä olla ei naureskele toisille. Ei kukaan sellainen, kenellä on omat hommat hyvin koe tarpeelliseksi haukkua tai lytätä muita. Se oli se ajatus, jonka avulla ponnistin eteenpäin.

Mulla on koko mun bloggaajan uran aikana riittänyt niitä lyttääjiä matkan varrella. Osa niistä on satuttanut mua, mutta osa ei. Ja tiedättekö mikä on yksi suuri tekijä siinä, mikä on auttanut mua sivuuttamaan ne lyttääjät? Se, että matkan varrella on ollut 95% teitä ihania ihmisiä ja seuraajia. Teidän ihanien ihmisten avulla mä oon kasvattanut uskoa tekemiseeni. Mä oon luottanut omaan juttuuni niin paljon, että ne p*skat kommentit ja jutut hukkui kaiken hyvän alle!! 🙂

Uusimmassa Fit-lehdessä myös äiti-lapsi-jumppa.

Se, että nyt oon saavuttanut kaksi mun isoa unelmaa antaa mulle vaan uskoa lisää. Mä en oo päässyt mitenkään helpolla, mun on täytynyt itse raivata tieni eteenpäin. Takapakkia on tullut paljonkin, mutta edelleen oon kuitenkin määrätietoisesti vaan uskonut omaan tekemiseen. Ja aion tehdä niin jatkossakin!

Kun oon saanut teiltä viestejä ja kommentteja miten oon motivoinut teitä, tuonut iloa teidän huonoihin päiviin, oon antanut vertaistukea väsymyksen keskellä ja kertonut myös niistä omista huonoista päivistä – oon tiennyt, että mä todellakin oon just siinä missä mun pitääkin.

Jokunen vuosi sitten mä opin myös sen, että elämä ei oo niitä ihmisiä varten, jotka ei usko suhun ja sun juttuihin. Mä oon todella onnellinen siitä, että mulla on tällä hetkellä ympärillä sellaisia ystäviä ja perhe, jotka uskoo muhun. Mä uskon heidän juttuihin ja unelmiin ja he myös mun. Se on ihan parasta!

Mä oon oikeasti tosi kiitollinen kaikesta mitä on tapahtunut. Koen myös onnistuneeni ja saan olla ylpeä tekemisistäni. Ja ihan pikkuisen mun myös tekee just nyt mieli sanoa niille epäilijöille ja selän takana naureskeille tyypeille, että IN YOUR FACE!!! 😀 😀 😀


IHANAA VAPPUA KAIKILLE!! Uskokaa unelmiinne oikeasti!! Epäilijöitä ja naureskelijoita riittää aina, mutta jos te itse uskotte siihen mitä teette ja mitä haluatte saavuttaa, on oikeasti kaikki mahdollista!

Monna

Ps. Paina alla olevaa sydäntä, jos oot sitä mieltä, että unelmointi kannattaa! ?❤

2 kommenttia

  1. Jöbis kirjoitti:

    Hieno homma, että onnistuit! Sun persoona on varmasti sellainen, joka herättää tunteita 🙂 ja vielä kun kannat pt:lle ei-tyyppillisen kroppasi ilolla, niin sekin varmaan ärsyttää monia.

    Millaisia uusia tavoitteita sulla on?

    • Monna kirjoitti:

      Niin no PT:n töitähän en enää tee. 😀 Että jos jotain ärsyttää mun ”ei-tyypillinen” vartaloni, ni sit ois varmaan peiliin katsomisen paikka. 🙂
      Kaikenlaisia tavoitteita ja unelmia on mielessä.

Vastaa