Mä selasin eilen mun vanhoja postauksia joulukuulle 2013 asti. Oli hauska lukea kaikenlaisia juttuja mistä on täällä suu vaahdoten ja näppis sauhuten pauhannut. Oli myös kiva katsoa miten oma kroppa on muuttunut ja miettiä, että pitäisköhän sitä taas sittenkin olla brunette. 😉

Yksi postaus oli niin hyvä, että päätin ”repostata” sen. Tässä alla siis koko postaus. Kaikki kursivoitu teksti on suoraan vanhasta kirjoituksestani. Myös kaikki kuvat on siitä.
Tämän postauksen otsikko oli jykevästi:
MULKUN TILALLA JOTAIN MUUTA?!

Kiitos ”dorothea” loistavasta postaus-ideasta!! 😀

Ihan ensin mun on kuitenkin kysyttävä teiltä hyvät lukijani, että miten ihmeessä selitätte miehen ja naisen eron? Siis fyysisesti. Mä en ihan ymmärrä. Olen ymmälläni.

Tai sitten en..

Minä ja miehiset reiteni tänään aamulla..

Omasta mielestäni mulla ei oikeesti edes ole kovin isot reidet. (mun reiden ympärys on 55cm)
Onhan ne hyvin kehittyneet juu, eikä se ole se osa kropasta mitä mun täytyy eniten kehittää.
Mutta haluan tottakai ylläpitää niiden kuntoa.

Tämän vuoksi treenaankin jalkoja suhteellisen pienillä painoilla ja pitkillä sarjoilla. Haluan ylläpitää lihasmassaa, mutten kasvattaa sitä. Haluan reidet entistä kiinteämmäksi.
Siinä nyt se minun tavoitteni reisieni suhteen. Olkaa hyvät.

Ylläpito!! Se on todella tärkeää! Ja moni treenaakin sen vuoksi. Ylläpitääksen kondiksen mikä heillä on. Ei kaikki halua aina enemmän ja parempaa ja isompaa. 😀 😉 Toi kuulosti nyt kyllä vähän kaksimieliseltäkin. 😀 Haha…

No mutta siis takaisin aiheeseen nimeltä ylläpito.
Mä muistan todella hyvin ja varmaan ikuisesti mitä Jutta Gustafsberg sanoi jossain ohjelmassaan. Tai oikeastaan ei se vastaus ollut mitenkään suuria sanoja, mutta kun asiakas sanoi hänelle, että ”sä nyt voit syödä ihan mitä sä haluut kun oot noin hyvässä kunnossa”, niin Jutta naurahti kovaan ääneen ja sanoi, että EI, EN TODELLAKAAN VOI!
Tää on siis ihan liian yleinen ajatus ja harhaluulo! Miksi ihmeessä hyvässä kunnossa oleva ihminen voisi tai edes haluaisi mättää kaksin käsin p*skaa suuhunsa jos on kerta päässyt hyvään kuntoon?

Missä on ihmisten pitkäjänteisyys?
Mulle tämä treenaaminen ja puhtaastisyöminen on elämäntapa. Mä nautin tästä. Mä haluan elää näin aina.
Ei se, että mä olen nyt paremmassa kunnossa kuin vuosi sitten tarkoita sitä, että nyt hei jes kaikki läskiks vaan taas ja kossupullo kainaloon ja toiseen pussillinen shipsejä!

Ei, ei todellakaan.
Kun tähän kuntoon oon päässyt, haluan ylläpitää sitä ja edelleen kehittyä.
Ja ei, en tarkoita että on vain kaksi ääripäätä: joko se kossun ja shipsien valtaama tyyppi tai treenaava ja kurinalaisesti syövä tyyppi. Niiden välillä on myös olemassa jotain!
Keskitie! Ootteko kuulleet?

Keskitie ja maalaisjärki! Ne on mun kaks lempisanaa!!
Oikeesti.

Tekee ihan hirveen hyvää välillä höllätä ja lähteä kavereiden kanssa ulos. Ottaa vähän alkoholia ja syödä karkkia. Mutta ei liikaa tai liian usein. Ei ainakaan mun elämässä. Se on mun valinta.
Se on se mun keskitie.

Maalaisjärjellä kulkien keskitietä mä olen päässyt näihin tuloksiin ja aion jatkaa vielä pitkän matkan samalla tiellä. Mulla on vielä monta kohtaa kropassani minkä haluan entistä paremmaksi.
Ja samoilla säännöillä jatkan tästä eteenpäinkin: Puhtaita raaka-aineita, eli normaalia perusruokaa, ei mitään ihmedieettejä kaalikeittoineen. Monipuolista treeniä, ei pelkästään puntilla ähellystä. Ja välillä sitten vähän rennommin ystävien ja/tai perheen kanssa.

Taas kerran mä pyydän kaikkia keskittymään siihen omaan kroppaan ja niihin omiin tavoitteisiin.
Multa saa hakea (ja on ihanaa kun haette) vinkkejä treenaamiseen ja motivaatiobuustia! Sehän tän blogin yksi pääpointti onkin! 😀
Mutta sillä minkä kokoiset reidet mulla on ei pitäis olla vaikutusta kenenkään elämään. 😀 Haha! Tai ehkä positiivisella tavalla joo, motivaattorina!

Ja ihan jotta ei kellekään nyt jäis epäselväks, ni joo mulla on haarovälissä jotain muuta mulkun tilalla!! Tarkistin äsken.
😀 😀 😀 Aahahhahahaa!!!!

***

Ai että! 🙂 Kirjoituksesta on nyt n.2 vuotta. Muistan kyllä hyvin tuon kommentin ja fiiliksen kun kirjoitin tätä postausta. Jotenkin kauheen vauhdikas meno mulla on näyttänyt olevan noiden tuon aikaisten postausten aikaan. Haha! 😀

Oikein ihanaa viikonloppua toivotellen,
Monna <3

Onko asia kuin asia aina kivempaa jonkun kanssa?

Itsehän olen sellainen, että kaksin aina kaunihimpi. Jotkut taas rakastaa tehdä asioita yksin. Mä opettelen sitä. Toki tykkään välillä esimerkiksi treenata yksin, siitä saa erilaisen treenin ja erilaisen fiiliksen. Mutta moni asia on mulle sellainen, että haluan jakaa sen.
Koska innostun ja fiilistelen niin hiton paljon asioita, on iso osa asioista sellaisia mistä saan enemmän irti jos teen sen jonkun kanssa. Voin samalla sitten hehkuttaa, innostua ja fiilistellä.

Torstaina olin sopinut ystäväni Jennin kanssa treenitreffit Kisikselle.
Jenni on ammatiltaan sirkus-ope (siis oikea nimityshän on jokin paljon hienompi, mutten nyt muista sitä) ja minä olen ammatiltani personal trainer. Päätettiin viime viikolla, että aletaan vetää toisillemme treenejä. Kylläkin niin, että treenataan myös molemmat mukana joka kerta.

Tänään oli Jennin vuoro aloittaa.
Tiedossa oli permannolla pomppimista, kärrynpyöriä, kuperkeikkoja, kehonhallintaa ja päälläseisonnan opettelemista. Loppuun tehtiin myös pari permantosarjaa.

Alkuun lämmiteltiin, venyteltiin, hypittiin ja juostiin. Hiki virtasi ja hymy oli korvissa.
Jenni on niin super ihana ihminen, että ei voi kuin hymyillä hänen seurassaan. Oikein tosi paljon odotin näitä treenejä. Sekä treenin puolesta, että seuran puolesta. Tiesin itselleni tulevan hyvän fiiliksen olevan taas jotain suurta ja pursuavaa. Sainkin jälleen hehkuttaa, innostua ja fiilistellä. Niin treenin aikana kun sen jälkeenkin.

Jenni on reilu puoli vuotta sitten opettanut mulle päälläseisontaa. Silloin muistan, että sain sen Jennin tuella tehtyä. Mutta yksin se oli liian haastavaa. Sen jälkeen olen sitä aina silloin tällöin opetellut yksinkin, mutta suoraksi asti ylös en jalkoja ole saanut.

Nyt kuitenkin tapahtui muutos!! 🙂 Opin vihdoin tekemään päälläseisonnan ihan yksin. Hihii!!
Voi tätä tunnetta!! Ja se onnistui monta kertaa, ei vain yhden kerran tuurilla.. 😉
Tiedättekö, mä tiedän tämän asian olevan monelle teistä sellainen ettei ihan ymmärrä mun olevan niin innoissani. Mutta mulle tää on oikeesti tosi huikee juttu!! Hitto vie! En oikeastaan ihan täysin edes jokin aika sitten vielä uskonut tätä kokonaan joskus oppivani.
Tässä vielä videolla:

***

Kaverin kanssa treenaamisesta puheen ollen, ootteko kuulleet uudesta applikaatiosta jonka BjörnBorg on lanseerannut iPhonelle: Sprinter.
Se on sovellus, jossa tarkoitus on löytää treenikavereita omien lajimieltymysten mukaan. Applikaatio toimii samalla tavalla kuin Tinder, mutta fokus ei ole siis seurustelukumppanin löytämisessä vaan treenikaverin löytämisessä. Applikaation avulla on tarkoitus motivoida ihmisiä terveelliseen elämään ja vahvistaa ajatusta siitä, että tiiminä saa enemmän aikaan ja ollaan yhdessä vahvempia.

***

Mahtavaa viikonloppua kaikille! <3 Nauttikaa toistenne seurasta ja hyvistä treeneistä! 😉

Ja loppuun vielä meidän yhteistemput ja permantosarjat! 😉
Kiitos Jenni-rakas treenistä ja ihanasta seurasta!! <3 Ens viikolla nähdään!