Mulla alkaa opinnot maaliskuussa 2020!! Kääk!! Ja jee!! <3 <3

Oon tosi innoissani ja odotin kovasti, että opiskelupaikka varmistui, jotta voin teillekin kertoa! Tammikuussa alkavaan ryhmään en enää mahtunut, mutta maaliskuussa alkavaan mahduin! <3

Maanantaina 2.maaliskuuta mulla alkaa Valmentamon LCF Life Coach®-koulutus, joka kestää vuoden! Mä oon tosi tosi innoissani ja odotan ihan älyttömän paljon tän alkamista! Oon miettinyt tätä henkisen puolen valmentamisen opiskelua jo useamman vuoden, mutta nyt tuntui, että on sen aika.

Mitä haluan tehdä isona?

Mä haluan auttaa ihmisiä voimaan paremmin! Se on selvinnyt mulle jotenkin nyt tosi kirkkaana! Kun mä oon miettinyt, että mistä työstä saan eniten sellaista fiilistä, että tässä on merkitystä, niin se on jonkinlainen valmentaminen. Valmentamisen kautta nimenomaan se, että voin auttaa ihmisille paremman olon.

Mun mielestä on niin ihanaa nähdä, kun asiakas tulee hymyssä korvin treeneihin ja kertoo kuinka on energisempi ja nukkunut paremmin. Kun asiakas kertoo onnistumisistaan ja on silminnähden tyytyväinen itseensä, ylpeä itsestään ehkä pitkään aikaan. Se on niin hienoa!

Se, että jo nyt oon käyttänyt valmennus-työssäni paljon myös pieniä työkaluja henkisen hyvinvoinnin saralla.  Mutta tän uuden ammatin myötä voin sitten käyttää niitä vieläkin enemmän. Mä oon kuitenkin sitä mieltä ollut aina, että ihminen on kokonaisuus. Pelkästään ulkoinen hyvinvointi ei riitä, kaikki lähtee sisältä. <3

Entäs sitten muut työt?

Oon myös miettinyt, että tästä koulutuksesta on mulle hyötyä some-työssä. Koulutuksen aikana opiskellaan myös läsnäolotaitoja, ajanhallintaa, omien rajojen asettamista jne.. Eli taitoja, joita mm. somevaikuttajat työssään tarvitsee. Osaan ehkä auttaa kinkkisissä tilanteissa tai vaikka nettikiusaamisen kohdalle sattuessa paremmin tämän koulutuksen oppien avulla.

Mun ja Tuukan verkkovalmennuksissa ollaan jo nyt keskitytty siihen, että ne on kokonaisuus-valmennuksia, ei vaan muutaman viikon dieettejä. On ollut aivan super palkitsevaa kuulla lokakuussa alkaneen ensimmäisen Suurin Muutos -valmennuksen osallistujilta palautetta ja sitä onnistumisen fiilistä! <3

Vaikka Suurin Muutos onkin painonpudotukseen keskittyvä valmennus, me halutaan keskittyä siinäkin kaikkeen maltilla ja maalaisjärjellä. On ollut ihana kuulla niitä fiiliksiä juurikin siitä lisääntyneestä energiasta ja myös itseensä myönteisemmin suhtautumisen oppimisesta.

Maaliskuuta siis innolla odottaen!!! <3 <3 <3

**

Monna

Heräsin tänään puolen tunnin päiväunilta klo 12.27. Olin tehnyt töitä 3 tuntia aamusta, syönyt lounaan ja ajattelin ottaa lyhyet päivätorkut, jonka jälkeen jatkaisin taas työntekoa n.3h ja käyttäisin koirat ulkona ennen Emman hakemista päiväkodista. Laitoin herätyskellon soimaan klo 12.30.

Heräsin muutama minuutti ennen herätyskelloa virkeänä ja rauhallisena. Päiväunille mentäessä mietin hetken, että voinko nyt tehdä näin, pitäisikö vaan istua työpöydän ääreen ja naputtaa meiliä toisensa perään. Pujahdin kuitenkin peiton alle. Siellä peiton alla maatessani ennen nukahtamista päähän putkahti vielä muutama tärkeä asia, jotka pitäisi muistaa tänään tehdä.

Painoin kuitenkin silmät kiinni ja hengitin rauhassa sisään ulos. Tein laatikkohengitys-harjoitusta muutaman kerran ja sitten olinkin jo unessa.

Miksi kiire on hyve?

Olin viikonloppuna ihanassa tapahtumassa mukana, jossa kaksi upeaa naista Maija ja Laura puhui mm. ajasta ja potentiaalista. Kuinka paljon me suoritetaan ja mennään vaan tukka putkella miettimättä. Tehdään ja tehdään, koska on kiire. On jopa vähän noloa sanoa, että ei mulla nyt niin kiire ole. Kiire on hyve ja tärkeän ihmisen määre.

Mä tein viime viikolla taas pari sellaista 12h-työpäivää ja taisin joka päivä tehdä jotain työjuttuja. Ei ollut varsinaisesti vapaapäivää siis lainkaan viime viikolla. Koska välillä on tuollaisia päiviä, oon opetellut ottamaan sitten vähän löysempiä päiviä välillä. Ilman huonoa omatuntoa.

Ei mulla ole kiire valmiissa maailmassa.

Mulla on nyt jotenkin tosi rauhallinen fiilis. Mä ymmärsin viikonloppuna yhden ison asian omassa käytöksessäni. Sen ymmärtäminen ja yhdestä asiasta luopuminen teki mulle tosi rauhallisen olon.

Työt ei lopu tekemällä, joten kiireestä kiinni pitäminen on ihan turhaa. Tottakai välillä on kiireisiä työpäiviä ja on deadlinejä. Mutta sellaisessa kiireen tunteessa eläminen on kamalan rasittavaa ja energiaa vievää. Kukaan ei kuitenkaan jaksa tehdä loputtomasti töitä ilman taukoja ja vapaapäiviä.

Mä teen työpäivän aikana sen minkä ehdin. Seuraavana päivänä jatkan. Iltaisin pidän vapaata, enkä vastaa messengerissä, IG:n directissä, WhatsAppissa tai meilissä yhteenkään työjuttuun. Kukaan muu ei laita rajoja omalle jaksamiselle, kuin ihminen itse.

Rauhallista ja ihanaa viikkoa! <3

**

Monna