Kaupallinen yhteistyö: Samsung Suomi

Mä oon viimeisen parin vuoden aikana katsonut telkkaria SUPER vähän! En oo seurannut oikein mitään sarjoja, kattonut ehkä pari leffaa yhteensä kahden vuoden sisällä ja oikeastaan se mikä telkkarissa on pyörinyt on ollut Pipsa Possu, Petteri Kani tai AamuTV. 😀

Kun meille saapui muutama viikko sitten uusi telkkari, Samsungin Smart Qled TV, on telkkarin kattominen varmaan triplaantunut!! Me ostettiin meidän edellinen telkkari, sekin Samsungin, vuonna 2011. Se oli meiän ensimmäinen taulutelkkari, sitä ennen meillä oli sellainen ihana hopeinen super mötkäle kuvaputkitelkkari.

Mä muistan, että jo silloin tuntui, että huhhuh mikä elämys! Meille ostettiin silloin myös Elisa Viihde-paketti ja tallennettiin kaikki mahdolliset ja mahdottomat ohjelmat sinne Elisan boxiin ja vuokrattiin leffoja jne.. Mutta kummasti telkkarin katsominen vähentyi pienokaisemme synnyttyä. 😉

Meiän vanhan telkkarin kuva oli alkanut vähän rätisemään ja ajateltiin, että nyt olis aika hankkia uus telkkari ennen kuin vanha räjähtää. Edellinen telkkari on 42-tuumainen ja mietittiin, että olis kiva hankkia nyt isompi. Meillä on aika iso olohuone ja sohvalta telkkariin on matkaa yli 5 metriä, joten telkkarilla sai olla kokoa.

Mä oon aina tykännyt Samsungin telkkareista, ne on jotenkin mun mielestä luotettavia ja laadukkaita. Siispä tutkinnan alle meni Samsungin valikoima. 🙂 QLED-tv:t edustaa Samsungin premium-tason tv-mallistoa, jonka erottuvuustekijänä on muotoilu ja ruudun kirkkaus. Niissä on ihan huikean se valovoima ja sen ansiosta ne sopii erityisen hyvin kirkkaisiin, isoilla ikkunoilla varustettuihin suomalaisiin koteihin. Meillähän on siis koko olohuoneen yksi seinä yhtä ikkunaa ja tähän paistaa aurinko n.klo 13 eteenpäin iltaan asti.

Kun me pistettiin tää ihana 55-tuumainen telkkari paikalleen, painettiin power-nappia ja ekan kerran äänet päälle, ni tuntui kuin ois ollut elokuvateatterissa. 😀 Siis aivan huippu oikeasti se äänentoisto! Petteri Kaniinin tunnaristakin erottui bassot. 😉 😀 Hahaha!

Yks huikea juttu tossa telkkarissa on kaiken muun lisäksi se, että sen sisällä on kaikki. Ei oo kuin yks kaukosäädin ja sillä pääsee kaikkiin toimintoihin. Ei tarvi asentaa chromecastia tai digiboksia tai mitään muutakaan boksia – Netflix, Ruutu, Katsomo, Yle Areena, ViaPlay, Youtube jne jne.. kaikki on tossa samassa! Oon edelleen ihan äimänä! 😀 Täähän voi olla jollekin jo ihan vanha juttu, mutta mulle se on uus!

Mä oon ottanut telkkarin katselusta itelleni nyt sellaisen laatuaika-jutun. Mulle läppäri on työväline, siitä jonkun ohjelman katsominen ei oo niin rentouttavaa, koska ruudulle saattaa välähtää saapunut sähköposti tms.. Puhelinta tulee pidettyä muutenkin ihan tarpeeks kädessä, joten siitäkään ei tee mieli katsella mitään ohjelmia. Kun telkkarin ääreen istahtaa, tulee ihan sellanen olo kun ois lomalla. 😀 Haha!

Mä oon esim. nyt ottanut sellaisen uuden tavan, että lounaan ajaksi pistän tietokoneen kiinni, tuun työhuoneesta alakertaan ja syön lounaan sohvalla istuen ja telkkarista jotain hyvää ohjelmaa katsoen. Pitäähän useimmat ihmiset lounastauon irti töistä, joten miksi en mäkin – vaikka kotona töitä teenkin. On ihana saada pieni tauko töihin keskellä päivää ja sitten palata työhuoneesen. Eikä muuten tarvi laittaa verhoja kiinni, että ruudusta näkyis jotakin. 😉

Katseletteko te paljon telkkaria?

—

Monna

” Mä en suoraan sanottuna kehtaa seurata sua somessa, koska olet niin white trash. Tykkään kuitenkin (just siitä syystä!) katsoa erityisesti ig-videoitasi. 😉 ”

Tällaisen ihanan iloisen viestin sain eilen Onnellisuus-juttuja postaukseeni. Postaus ei käsitellyt aihetta, mutta olin puhunut aiheesta IG:n storyssä. Kommentin jättäjä ei nähtävästi halunnut omalla IG-tilillään laittaa viestiä siellä, mutta halusi tehdä sen kuitenkin anonyymisti täällä blogissa. 🙂 Kiitos kommentista!

Alkuun kommentti nauratti. Siis oikeasti pärähdin nauramaan ääneen, kun luin sen. 😀 Nytkin se naurattaa. Miksi se naurattaa? Koska se on ihan älytön! Kerronpa pari syytä miksi.

Käsite WHITE TRASH on alunperin lähtöisin Yhdysvalloista. Sillä tarkoitetaan alhaisen tulotason ihmisiä, jotka asuvat keskimääräistä huonommissa olosuhteissa ja joilla voi olla ongelmia esim. yhteiskunnan sääntöjen ja virkavallan kanssa. Päihteet ja rikollisuus yhdistetään myös usein kyseiseen luokkaan.

No, nykyäänhän tuo käsite on todella yleinen ja ollut itse asiassa jo vuosia. Sitä käytetään Suomessa jonkinlaisena ”halventavana” sanana. Minkälainen ihminen on siis keskustelupalstojen mukaan White Trash? Se on:

• roskasakkia
• alempaa tulostasoa
• yksinhuoltaja
• platinablondi
• alkoholia runsaasti käyttävä
• feikkilaukkuja omistava
• punatukkainen
• tatuoitu
• kotona sisustustekstejä seinillä
• tuunatun auton omistava
• kampaaja
• Muumimukien kerääjä
• ripsipidennykset silmissä
• tekemisissä poliisin kanssa

Jos nyt sitten vaikka tuosta listasta lähtee katsomaan mikä sopii muhun:

• roskasakkia – mitä?! Kuka tällaisen määrittelee?
• alempaa tulostasoa oleva – en ole
• yksinhuoltaja – kyllä mulla toi aviomies on oman tietämykseni mukaan
• platinablondi – en ainakaan tällä hetkellä
• alkoholia runsaasti käyttävä – pari kertaa vuodessa tuskin on runsaasti?
• feikkilaukkuja omistava – en omista
• punatukkainen – vähän kyllä punaisia raitoja!!
• tatuoitu – kyllä! ja paljon!
• kotona sisustustekstejä seinillä – yks taulu joo!
• tuunattuja autoja omistava – noup
• kampaaja – en, mutta lapsuuden haaveammatti kyllä!
• Muumimukien kerääjä – jep!! <3
• ripsipidennykset similmissä – ei enää
• tekemisissä poliisin kanssa – mun yks läheisin ystävä on itse asiassa poliisi!

Okei, kovin moni näistä ei sovi muhun. Mutta ei se oo ehkä se tärkein asia. Vaan se, että kuka on oikeasti yhtään mikään luokittelemaan ketään muita? Kuka on se, joka voi tuntea itsensä paremmaksi ja kertoa toisen olevan jotain ”alempaa kastia”?

Toinen juttu on se, että miten kamalan yleistä se on ettei ”kehdata” seurata jotain vaikuttajaa (tai ihan tavan tallaajaa) somessa, koska ei haluta muiden näkevän, että seuraa juuri tuota ja tuota ihmistä. Sain sekä tämän white trash-kommentin, että muutamia kommentteja siitä ettei kehtaa seurata joitain tiettyjä, kun kyselin IG:ssä eilen mikä on syynä ettei painaa kaikkien kohdalla ”seuraa”-nappia, vaikka kuitenkin kävisi päivittäin katsomassa jonkun kuvia/storyjä jne..

Kuten kollegani Eve sanoi, on surullista kun ei uskalleta olla rehdistä vain jotakin mieltä asioista. Kertoa, että katsoo Temppareita tai tykkää Ylen luontodokumenteista. On surullista, jos tarvii hävetä niitä asioita mistä tykkää. Ja se mikä on myös surullista on se, että kategorisoidaan ihmisiä alempaan tai ylempään luokkaan.

Tällaisia ajatuksia mulle heräsi tästä eräästä kommentista, joten kiitos kommentin lähettäjälle. 🙂 Toivoisin kuitenkin, että aina ennen kuin avataan oma suu, mietittäisiin miten puhutaan kanssakulkijoista. Toivoisin myös kovasti, että jokainen uskaltaisi ja kehtaisi olla rohkeasti omia itsejään ja tykätä tai olla tykkäämättä juuri niistä asioista joista itse päättää tykätä tai olla tykkäämättä. <3

—

Monna