Ei hitsi vie. Kyllä se on munkin avattava sanainen arkkuni. (taas kerran, mutta ensimmäistä kertaa tästä aiheesta)

Mä en ole puinut fitness-kisoja tai buumia blogissa.
En tiedä siitä tarpeeksi, että haluaisin hirveästi paasata asiasta.
Tai sanotaanko niin, että en tiedä tarpeeksi hyvin kumpaakin näkökulmaa.
Omani tiedän, mutta en tiedä mitä kaikkea niihin kisoihin oikeasti kuuluu hyvän valmentajan opeilla.
Siksi en siis halua lytätä täysin fitnesstä.

Viikonloppuna oli Jyväskylässä IFBB:n Fitness-kilpailut.
Nyt tämä aihe taas varmasti nousee hetkeksi vähän enemmän pintaan.

Mä kerron mun oman fiiliksen.
Mua eilen ekaa kertaa oikein puistatti instagramin kuvavirta omasta mielestään ”ei tarpeeksi tiukka”-vartaloisista tytöistä, jotka eivät olleet menestyneet halutulla tavalla kisoissa. Ne näytti mun silmiin vaan uskomattoman väsyneiltä ja laihoilta.
Toki myös kauniilta, kasvoiltaan.
Kylkiluut sojotti ja silmissä kiilui tyhjä ja nälkäinen katse. Tuli surullinen olo.
Teki mieli tykätä kuvista, joissa poseerasi joku tuttu naama. Ja tykkäsinkin, tukeakseni. Mutta samaan aikaan oli sellainen ajatus, että en voi tykätä tästä. Tää ei tee hyvää kellekään.

Se mikä mua kauhistuttaa tässä on se, että kehonkuva vääristyy.
Miten sellaiset pienet ja laihat tytöt ajattelevat, että en ollut tarpeeksi kireässä kunnossa?! Apua. Toki se on vertausta vain siihen kisakireyteen. Ja TOIVON että suurin osa ei ajattele niin ns. offilla.
Mutta tiedän, että monille se jää päälle. Kisojen jälkeen onkin todella vaikea hyväksyä se että kroppaan alkaa taas kertyä nesteitä ja rasvaprosenttikin (luojan kiitos) nousee taas takaisin normaaliin ja terveeseen.

Mulla on yksi todella hyvä ystävä, joka kisailee. Ja sen lisäksi tiedän monia. Tykkään heistä jokaisesta ja haluan kannustaa ja tsempata. Mutta samalla mulle tulee surullinen olo niistä katseista siellä kisalavojen takahuoneissa. Varsinkin tuttujen ihmisten. Silmät. Ne on ihan väsyneet ja tekis mieli vain ottaa jokainen heistä kainaloon ja paijata. Kertoa, että sä olet ihan älyttömän kaunis ihminen. Nyt syö ja pue jotain päällesi.
Kertoa, että olet tehnyt hienon ja ison työn. Mutta nyt kuuntele taas kehoa hetken ja tee sille hyvin.

On tosi ristiriitaista kun samaan aikaan mun mielestä on hienoa kun jollain on niin älytön itsekuri ja tahdonvoima tehdä jotain niin ”tiukkaa”. Mutta samalla se kaikki on jotain sellaista mitä en täysin ymmärrä. Enkä oikein haluakaan ymmärtää.
En silti arvota ketään ihmistä sen perusteella kisaako hän vai ei.

IFBB:n lisäksi on tämä toinen liitto Suomessa, jossa esim. Else Lautala pyörii. En valitettavasti muista liiton nimeä, eikä se ole nyt olennaista.
Siellä on myös muutama tuttu kisaillut ja yksi vähän läheisempikin kaveri kisailee Pariisissa lokakuussa.
Olen ymmärtänyt, että siellä on vähän ”armollisempi” meininki. Kehoja ei pistetä ihan niin koville kuin tässä toisessa liitossa.
Mutta en arvostele nyt liittoja, koska en niistäkään tiedä sen enempää. Eikä se ole juttuni pointti.
On se liitto mikä hyvänsä on mun mielestä tärkeää, että jokaisen kisailijan takana olisi oikeasti osaava valmentaja. Ja ettei kisoja vedettäisi liian montaa liian lyhyen ajan sisällä. Sitä ei kroppa vaan yksinkertaisesti kestä.
Itse en osaa tässä lajissa valmentaa, enkä haluakaan. Mutta jos valmentaja on ammattilainen, voi kisaaja kisata ilman että kroppa kärsii.

Samaan aikaan kun itse valmennan ihmisiä kuntosalilla ja autan heitä painonpudotuksessa, mietin että on ihan hullua kun rasvaton lihaksikas kroppa on noussut ihan jumalattomiin sfääreihin ihannevartaloissa tai koko elämän sisällössä.
Samaan aikaan kun itse treenaan ja syön terveellisesti, käyn InBody-mittauksissa katsomassa omaa rasvaprosenttiani, mietin että voi kunpa tärkeimmäksi tavoitteeksi ihmiset haluaisivat rasvattoman lihaksikkaan kropan sijaan terveellisen ja hyvinvoivan, normaalipainoisen vartalon.

Aino kirjoitti myös hyvän tekstin aiheesta, milloin on hyväksyttyä dietata.
Ja Marissa kirjoitti myös todella hyvän tekstin aiheesta.

Näissä ristiriitaisissa fiiliksissä haluan kuitenkin onnitella kisoissa menestyneitä. Haluan onnitella myös heitä, jotka yrittivät ja tekivät ison työn. Ja haluan sanoa, että jos JUURI SINÄ haluat kisata fitness-lavoilla joku päivä, etsi ainakin se osaava valmentaja ensin.
Ja haluan sanoa, että jos ehkä vasta harkitset kisalavoja, niin mieti kuitenkin vielä hetki.
Kestääkö kroppasi ja ennen kaikkea, kestääkö pääsi?

Kaikella rakkaudella,
Monna <3

Päästin Tuukan kanssa kokeilemaan fascia trainingia muutaman asiakkaamme kanssa.
Tuntemukset treenin aikana oli huiput, mutta illalla tapahtui jotain outoa..

Lauantaina aamusta mulla oli asiakkaat Märskyssä. Töiden jälkeen jäin tekemään omaa treeniä, pitkästä aikaa TRX:llä.
Taiteilin taas melkein koko treenin pää alaspäin ja painopiste hartioilla, käsivarsilla ja yläkropalla ylipäänsä.

Järvenpään KuntoSaluksesta otettiin meihin yhteyttä ja tarjottiin mahdollisuutta tulla kokeilemaan treeniä, jossa käsitellään lihaskalvoja – eli fascioita. Saimme myös mahdollisuuden tarjota tätä omillle pt-asiakkaillemme.
Ja pieni info treenistä meille annettiin näin:
Fascia training on lihaskalvoketjujen (myofasciat) anatomista kulkua ja toiminnallisuutta hyödyntävää liikkuvuus- ja lihaskuntoharjoittelua sekä kehon kireyksien itsehoitoa myofasciapisteitä käsitellen.

Kuulosti erittäin mielenkiintoiselta ja saatiin muutama asiakaskin houkuteltua mukaan. 🙂

Fascia trainingin ero tavanomaisiin liikkuvuusharjoituksiin on siinä, että niissä usein keskitytään yhden nivelen ja siihen vaikuttavan lihaksen toimintaan kun taas myofasciaalisessa liikkuvuusharjoittelussa on tarkoitus aktivoida koko myofasciaalista ketjua useiden nivelten yli.

Painopiste on dynaamisessa (aktiivisesti suoritettu venytys) liikkuvuusharjoittelussa. Harjoitteet tehdään rauhallisesti kaikille seitsemälle lihaskalvoketjulle. Lihaskalvoketjut huomioiva toiminnallinen liikkuvuusharjoittelu parantaa koko kehon liikkuvuutta ja voimantuottoa kokonaisuutena.

Fascia training antaa eväitä toiminnallisesti vahvan kehon harjoitteluun, lihashuoltoon sekä tuki- ja liikuntaelinongelmien itsehoitoon.
FasciaTraining on Fysioterapeutti Anne Purasen ja Fysioterapeutti Henna Varosen kehittämä tuntikonsepti. Harjoitteet perustuvat tutkimustietoon (Stecco ja Myers) sekä fysioterapeutin ammattitaitoon ja kokemukseen lihaskalvojen hoidosta ja harjoittelusta käytännössä.

Siispä pääsimme testaamaan tätä huippua juttua. Ihan jännitti mennä. Kivalla tavalla, tiesi että sieltä tulee oppimaan itsekin jotain uutta. Ja kun ei tarkalleen tiennyt mitä treeni pitää sisällään, oli sellainen kutkuttava fiilis jo ajomatkalla Järvenpäähän.
Treenin alkuun Henna ja Anne kertoivat vielä hiukan treenin sisällöstä ja fascioista.
Sitten alettiin lämmittelemään pikkuhiljaa kehoa ja käsittelemään lihaskalvoja.

Käsiteltiin lihaskalvoketjuja dynaamisesti, tehtiin venytys ja tehtiin vastaliike.
Tunnin aikana tuntui siis todella hyvältä.
Kohta kohdalta kroppa läpi ja venytykset plus aktiiviset työvaiheet rentoutti pikkuhiljaa koko vartalon.
Käsiteltiin pieni rintalihas ja hartian etuosa myös tennispallolla.
Se teki gutaa, oikeasti kipeetä, mutta hyvää! 😉

Tunnin jälkeen oli ihana fiilis. Hymyilytti ja kroppa tuntui siltä, että se on auki.

Kotimatkalla jo rupesi kuitenkin pikkuisen hartioissa jomottamaan.
Tuntui siltä, että olisin ollut kunnon hartiahieronnassa.
Ajattelin, että eipä tämä mitään. Kotona paljon vettä napaan, niin jo helpottaa.

Mulle kävi kuitenkin niin, että hartiat taisivat olla todella jumissa. Aamuinen hartiatreeni varmasti myös edesauttoi tätä.
Anne ja Henna kertoivatkin mulle tänään kun meilailtiin, että kokeneena liikkujana pystyin heti ekalla kertaa viemään liikkeet perille saakka jolloin kokemus voi olla voimakas samalla tavoin kuin hieronnan jälkeen kun ainnenvaihdunta ja kuona-aineet lähtee liikkeelle.

Sanotaan, että fasciatreeniä pitää tehdä muutama kerta ennen kuin se menee ”perille”. Mulla kävi yläkropan osalta niin, että se meni heti perille.
Vaikka eilen tuntuikin hetken aikaa siltä kun olisin jäänyt jyrän alle, niin toivon tosiaan sitä samaa fiilistä myös alakroppaan joku kerta. Aion ehdottomasti tehdä näitä liikkeitä kotona ja yrittää saada tämän tuntuman myös jalkoihin joku kerta.

Suosittelen siis lämpimästi kaikille tätä!! Oikeasti kannattaa miettiä lihaskalvojen huoltoa!
Varsinkin jos treenaa paljon isoilla painoilla tai kehonpainolla raskaita treenejä!

Eilinen ilta mulla meni sitten sohvalla maaten ja vettä juoden.
Mutta nyt on ihan eri fiilis. Aivan ihana ”kevyt” tunne kropassa. <3
Kiitos vielä Anne ja Henna!!