*sis. mainoslinkkejä

Tällä viikolla ehdin treenaamaan kaksi kertaa, vaunulenkkien lisäksi. Se ei ole mikään suunnaton määrä, mutta se on silti jotain! Olen tajunnut sen, että ei minun tarvitse suorittaa jotain suuria treenimääriä viikossa nyt heti, kun saan vihdoin luvan kanssa treenata. Kunhan pari-kolme kertaa viikossa pääsen treenin pariin, se tuo lisäenergiaa, jaksamista kaikkeen ja iloa!

Takki – TÄÄLTÄ

Torstaina kävin tekemässä ystäväni Inarin kanssa taas jalkatreenin. Me olemme tosiaan nyt pienten lasten äiteinä tehneet keskenämme diilin, että joka torstai treenataan tarakkaa.. 😀 Siis jalkoja ja peppua. Oli älyttömän hyvä treeni ja itse asiassa takareisissä ja pakaroissa tuntui vielä eilenkin lihasjumia.
On kiva myös nähdä hyvää ystävää kerran viikossa, vaihtaa samalla kuulumisia ja höpötellä vauvajuttuja.

Lauantaina, eli eilen kävin tankotanssimassa ekan kerran kahteen vuoteen!! Oli niin älyttömän siistiä, että minua hymyilytti koko tunnin ajan. Tunnin alussa, kun tehdään erilaisia pyörähdyksiä tangolla, tuntui kuin olisin ollut lapsi uudestaan. Minua oikeasti hymyilytti niin paljon, että jouduin vähän katselemaan lattiaan välillä. Ettei muut tunnilla olijat olisi katsoneet, että mikähän hullu tuolla yksinään naureskelee.. 😀 Toisaalta noilla Pole4Fitin tunneilla on aina ollut rento tunnelma.

Enhän minä niin ketterä ollut kuin edellisellä kerralla. Enkä lähtenyt invertoimaan (pää alaspäin tangolla), koska vatsalihakset edelleen tekevät palautumistyötään raskaudesta. Sain ohjaajalta aina vaihtoehtoliikkeitä, kun muut teki jotain sellaista, joka olisi ollut vahvasti suorille vatsoille tulevaa työtä.
Tunnin jälkeen sisäreidet, polvitaipeet ja käsivarsien sisäpuolet olivat aivan hellinä tangolla hankaamisesta ja pidoista. Hauikset ihan tärisivät, mutta oli niin hyvä fiilis!

Tämä on asia, joka on se minun viestini liikunnasta! Kaikki jotenkin aina kulminoituu joihinkin ajanjaksoihin. Nyt tuntuu, että sanoma liikunnan ilosta on se juttu, mitä minä haluan viestittää. Vielä vahvemmin kuin aiemmin!

On ihana kuulla meidän Treeniryhmissä olleilta ihmisiltä, että ”Parasta teidän treeneissä on se ilo mitä Tuukan kanssa tuotte meille asiakkaille.” tai että: ”Teidän treeneissä on aina niin älyttömän hyvä fiilis; kaikki tekee täysillä, mutta silti nauru raikaa.”  Se on se työ, jota on todella kunnia tehdä! Mikä voi olla parempi palkka työstä, kuin asiakkaan sanat: ”Monesti työpäivän jälkeen on väsynyt ja vähän v*ttuuntunitkin fiilis. Treeniryhmän treenien jälkeen on aina hyvä fiilis ja hymyilyttää.”

On ihanaa heittää asiakkaille haastetta niin fyysisesti, kuin ilon kautta henkisesti. Välillä kannetaan reppuselässä kaveria tai tuntematonta treeniryhmäläistä. Välillä kyykätään niin pitkään, että meinaa kyynel tulla silmään. 😉 Silti hymyillen.

Meillä on taas huomenna alkamassa kesän Treeniryhmä! Meillä on 3-5 treenipäivää viikossa ja minun ja Tuukan lisäksi valmentajina toimii Joosua Visuri, Veera Malmivaara ja Lari Salama. Erilaisia, haastavia, monipuolisia treenejä siis luvassa koko kesän. Ja ulkona treenataan! 🙂 Katso TÄSTÄ koko kesän lukujärjestys ja osta oma osallistumisoikeus kesän hauskimpiin ja monipuolisimpiin treeneihin mukaan!! Vannon, että tulet pitämään! 😉

Tarjoamme sinulle koko kesän 4 erilaista treenipakettia, joista voit valita parhaiten itsellesi sopivan!

• Juoksutreenit maanantaisin = 69€
• Treeniryhmä 10 harjoitusta = 69€
• Treeniryhmä 20 harjoitusta = 99€
• All in (sis. kaikki harjoitukset) = 129€10 ja 20 harjoituksien paketeissa voit vapaasti valita, milloin käyt harjoituksissa. Paketit oikeuttavat sinua käymään joko 10 tai 20 kertaa harjoituksessa kesän aikana. Sinun ei tarvitse ilmoittautua etukäteen harjoituksiin, sen kuin vain putkahdat paikalle! Tämän joustavammaksi ja helpommaksi ei treenaaminen enää tule!All in – paketti sisältää oikeuden käydä kaikissa harjoituksissa vaikka koko kesän ajan 3-5 kertaa viikossa.Juoksutreeni-paketti sisältää oikeuden käydä kaikissa maanantain juoksutreeneissä! Tämä on mainio valinta juoksuharrastajalle tai juoksusta kiinnostuneelle. Harjoitukset ovat todella monipuolisia ja suurin osa niistä on suunniteltu niin, että jokainen voi suorittaa ne oman kuntotasonsa mukaan jäämättä jälkeen porukasta. Juoksutreenit on myös mainio tapa valmistautua vaikka tulevalle puoli, –  tai täysmaratonille.

Ilmoittaudu mukaan TREENIRYHMÄÄN TÄSTÄ!! 🙂

***

Kiitos kaikille Biothermin kilpailuun osallistuneille!! Voittajaksi arpakone valitsi nimimerkin: jiip! Onnea!! Laitan sinulle sähköpostia!

Ihanaa sunnuntaita kaikille! <3 Ja toivottavasti nähdään treeneissä! 😉

Niin sitä lähdettiin liikkeelle eteenpäin! 😀 Samana päivänä, kun Emma täytti puoli vuotta lähti hän liikkeelle. 🙂 Nyt mennäänkin sitten jo kovempaa vauhtia ja mm. johdot on jo pikkuneidin metsästyslistalla.

Tahti on tosiaan kiihtynyt aikamoiseksi tässä muutaman viikon aikana. Kohta varmasti otetaan polvet alle. Nyt koirien tassut ja hännät, sähköjohdot ja koirien vesikippo on parasta hupia. Koirat on vähän ihmeissään, kun tämä pieni toukka onkin alkanut yhtäkkiä liikkumaan ja tulemaan kovaa vauhtia kohti. Myös hänen riemun kiljahdukset ovat uutta sointia täällä kotonamme. 😀

On hauskaa katsella Emman touhuja ja sitä, kuinka hän ihan oikeasti on itsekin aivan täpinöissään uusista taidoistaan. Hän hymyilee, kiljuu riemusta ja naureskelee vielä entistäkin enemmän. Riemun kiljahduksia tapahtuu varsinkin silloin, kun hän näkee Pimun tai Geren. Ja sitten täysillä kohti. 😉

Syömishommissa ollaan huomattu, että tämä pikku neiti haluaa itse tehdä senkin asian. Sormiruokailu on varmasti enemmän hänen juttujaan, kuin soseiden syöminen. Kun Emma istuu jossain välissä ihan kunnolla syöttötuolissa, saa hän varmasti mätettyä kaksin käsin ruokaa itse napaansa. Nyt on ihan neidin omasta fiiliksestä kiinni, meneekö lusikka äitin tai iskän kädestä suuhun vai ei. 😀 Jos hän saa omaan käteensä jotain (esim. oman lusikan), suostuu hän syömään paremmin myös vanhempien tarjoamasta lusikasta.

Päikkärien määrä on vähentynyt ja / tai ainakin lyhentynyt. On päiviä, kun Emma nukkuu vain parit 30min päikkärit ja riehuu muun ajan. Ja sitten on päiviä, kun hän nukkuu yhdet oikein kunnon pitkät päikkärit, yli kaksi tuntia. Yöunille nukahtaminen on taas helpottanut, lukuunottamatta viime yötä.. 😉 OMG!

On yhtä aikaa ihaninta ikinä katsella tämän pienen neidon touhuja ja temppuja. Ja samalla olla ihan rättinä itse tästä kaikesta. Kun eilen nukkumaanmeno oli sellaista showta, että oksat pois – samanaikaisesti nauratti Emman metkut ja turhautti, kun hän ei nukahtanut. Eilen illalla Emma nimittäin myös oppi, miten noustaan kontilleen pinnasängyn reunoja hyväksikäyttäen. Sekös vasta oli hauskaa ja nauratti niin paljon pientä neitiä, että eihän siinä nyt mikään uni maistunut.

Emma on aivan älyttömän energinen persoona. Eikä tietenkään ihme, kun katsoo peiliin.. 😀 Mutta hän ei siis todellakaan ole mikään sylissä viihtyvä halailija. Vaan hän haluaa koko ajan mennä. Uskon, että hän nauttii siitä aivan suunnattomasti, kun on oppinut nyt itsekseen liikkumaan. Hän mennä viipottaa täällä kotona huoneesta toiseen yksinään. Ainakaan vielä häntä ei kauhistuta jäädä yksin olohuoneeseen, jos äiti tai iskä käy keittiössä. Ei, kun hän tutkii maailmaa sillä aikaa. Ja sitten kuuluukin kopina, kun hän pylly heiluen viipottaa ohi keittiön oven kohti työhuonetta. Kun perästä hiipii katselemaan, hän tutkii siellä äitin crocsia tai jotain muuta mukavaa. 😀

Nyt kuitenkin sen verran ollaan iskän ja äitin perään, että vierastamista on ollut parisen viikkoa. Olen ymmärtänyt, että tässä puolen vuoden iässä vauva vierastaa jos on vierastaakseen. Silloin hän ymmärtää, että on oma itsensä ja eroahdistus vanhemmista / vierastaminen kulkee vähän käsikädessä. Se on hassua, kuinka Emma vierastaa ihan niitä lähimpiä. Ihmisiä, keitä hän on nähnyt viikottain syntymästä lähtien. Mutta itku tulee tällä hetkellä helposti, jos syli on jonkun muun kuin äidin tai isän.

Onneksi vierastaminenkin on vain vaihe. 😉

Eilen kävimme Geren 4-v synttärien kunniaksi Seurasaaressa koko perheen voimin. Emma oli sielläkin ihan tohkeissaan kaikesta mitä näki. Päikkärit ei todellakaan kiinnostanut, kun oli niin paljon uusia juttuja hämmästeltävänä. Meren kohina, kukat ja muu luonto. Kaikki oli ihmeellistä ja niin ihanaa, että rattaista kuului tasaiseen tahtiin juttua, kun suu kävi pienokaisella. 😀

***

Onko siellä muiden kotona tällaisia touhottajia ja ikiliikkujia? Ja kertokaa myös niitä tarinoita, jos teidän pienokaiset viihtyy sylissä ja on rauhallisia. 😉
Mukavaa Helatorstaita kaikille! <3