Kirppishommia ja vaatekaappitavoitetta!
Mä olin sunnuntaina ystäväni Lauran kanssa kirpparilla myymässä vaatteita. Multa myyntiin lähti kaks isoa Ikea-kassillista ja yks vielä isompi kuin Ikea-kassi. 😀 Eli kolme isoa kassia vaatteita. 80% oli mun vaatteita ja 20% Emman. Me oltiin varattu Lauran kanssa meille kirpparipöydät tammikuun loppuun Helsingin Jäähallilta jo viime vuoden puolella. Muutama teistä pyysi, että kirjoittaisin vähän näistä kirpparihommista blogiin, joten tässäpä vähän mun kirppari-ajatuksia ja muutenkin vaatteiden kierrätyksestä ja ostamisesta.
Mä kävin aikoinaan tosi usein myymässä kirpparilla, silloin oli vielä Valtterin Kirppis Vallilan makasiineilla. Silloin myös ostin enemmän vaatteita itelleni. Olin töissä Vero Moda / Only -kompleksissa ja sieltähän nyt tuli melkein joka päivä kannettua kotiin jos jonkinmoista rättiä.. 😀 Vielä kun henkilökunta-ale oli silloin -50% jo valmiiksi halvoista tuotteista, niin eipä ainakaan tuo ostohalu pienentynyt. Silloin ei myöskään puhuttu mistään ekologisuudesta tai ilmastonmuutoksesta. Tai ainakaan tähän tahtiin kuin nykyään. Joten oma ostokäyttäytyminen oli hyvinkin nopeaa ja tuhlaavaa.
Joskus muutamia vuosia sitten mulla väheni tosi paljon vaatteiden ostaminen. Toki tykkäsin käydä shoppailemassa silloin tällöin, mutta ainakin 95% shoppailukerroista oli sellaisia, että tarvitsin jotain ja lähdin sitä etsimään. Toki välillä tuli ostettua heräteostoksia. Emman syntymän jälkeen mulla väheni vielä entuudestaan itselleni vaatteiden osto. Se siirtyi Emman vaatteisiin.. 😉 Määräänsä enempää ei tietysti Emmallekaan tuu ostettua, koska yhtä kokoa käytetään n.2-3kk ja sitten ne on jo pieniä. Välillä mä kyllä hullaannun (ja tuun varmasti jatkossakin hullaantumaan) niistä ihanista pienistä ja värikkäistä vaatteista.
Joka tapauksessa mulle on tärkeetä, että vaatteet ei lennä kaaressa tohon meiän kotipihan roskikseen, vaan niitä kierrätetään. Emman vaatteita mä oon myynyt mm. Ipanaisen kirpparille ja Kaivarin Kanuunassa. Nää molemmat on itsepalvelukirppareita ja toimii tosi hyvin. Ipanaisessa on kaiken lisäks sellanen hyvä puoli, että ne hinnoittelee siellä itse vaatteet! <3 Kaivarin Kanuunastakin saa sellaisen palvelun, että voi itse hinnoitella vaatteet netissä ja sitten ne siellä laittaa hinnat tuotteisiin ja tuotteet esille. Siellä Töölöntorin pisteessä on myös lastenpuoli. Mä sanoisin, että mulla Emman vaatteita on mennyt parhaiten ehkä sieltä Ipanaisen kirpparilta.
Kaivarin Kanuunassa mulla oli pari viikkoa pöydät ja rekit lasten – ja aikuisten puolella. Sieltä tuli aika kiva ”taskuraha” kotiinpäin ja loput tuotteet sai sieltä suoraan muistaakseni Fidalle. Myös Ipanaisesta myymättömät tuotteet sai suoraan johonkin lahjoitukseen, olikohan se nyt kanssa Fidalle tai Hopelle. Ihan super hyvä!!
Tuolla Jäähallin kirpparilla ei tehnyt kauppaa lastenvaatteet. Selkeästi asiakaskunta osti itselleen, eli parhaiten kauppansa teki mun omat vaatteet. Emman vaatteista meni ehkä pari-kolme kappaletta. Joka tapauksessa tosi tyytyväisin mielin lähdettiin Lauran kanssa kirpparilta kotia kohti. Loput myymättömät tuotteet kävin tänään pudottamassa UFF:n laatikkoon. Mun mielestä on hyvä jos voi viedä Pelastusarmeijalle, Hopelle, Fidaan, UFF:lle tai mihin vain.

Mä oon nyt muutenkin haaveillut sellaisesta, että mulla olis joku päivä sellainen vaatekaapin sisältö, että siellä olis vaan muutamia toimivia settejä. Kuitenkin sitä tulee käytettyä tosi paljon samoja housuja ja paitoja päivittäin. Esim. jotain ”bilevaatteita” mulla on ihan tosi vähän. Kaapissa on parit sellaiset hyvännäköiset housut ja pari hyvännäköistä toppia. Sama juttu mekoissa ja hameissa. Aiemmin kaikkea oli jotain 20 kpl per laji. 😉 Mulla on tullut sellainen olo, että mä mieluummin panostan rahallisesti yhteen tuotteeseen vähän enemmän, kun tiedän sen sitten kestävän ja olevan just sellainen mitä käytän oikeasti paljon. Kuin, että ostaisin joka viikko uusia releitä pikavaateketjuista.
Mä myönnän ja nostan kädet ylös!! Koska tiedän, että välillä haluan vielä käyttää oikeuttani ostaa halvalla muotiretkuja. Mutta jos tässäkin asiassa on pystynyt vähentämään kulutusta 50% ja miettimään enemmän sitä kestävää kulutusta ja ekologiaa, niin silloinhan mennään hyvään päin!
Kuinka moni teistä käy kirppareilla myymässä?
—
Monna
Ei mustavalkoisuudelle!
Nainen Monna treenaa -blogin takana vannoo kaikessa tekemisessä hyvään fiilikseen. Pakottamalla tuloksia ei synny, ilon kautta sitäkin enemmän. Mustavalkoinen joko-tai -ajattelu on ainoa asia, josta hän itse totaalikieltäytyy.
Terhi Kangas / Kunto & Terveys -lehti

Sain joulukuussa puhelun, joka ilahdutti!! Mut pyydettiin Kunto ja Terveys -lehden kansikuvaan ja henkilöhaastatteluun. ❤ Oli kunnia päästä lehden kanteen ja varsinkin se syy miksi mua siihen pyydettiin: ”Haluaisimme susta jutun vuoden ensimmäiseen nroon. On hienoa seurata sun aitoa, iloista ja rentoa menoa somessa.”
Viime viikolla tuli myyntiin tää nro ja mun täytyy sanoa, että henkilöhaastattelu, jonka Terhi Kangas musta lehteen kirjoitti on varmaan paras musta tehty juttu! ❤❤ Jutussa on niin hyvin kiteytetty se mitä mä oon. ❤

Tuon haastattelun jälkeen jäin vielä miettimään niitä kysymyksiä mitä Terhi mulle esitti. Ne oli jotenkin tosi hyviä kysymyksiä ja sellaisia osuvia ja avaavia. Yksi oli esimerkiksi se, että julkaisenko aina kaikki postaukset saman tien kun olen kirjoittanut ne, vai ajastanko postauksia etukäteen. Tähän oli nopea ja selkeä vastaus; suurin osa postauksista tulee nopealla temmolla. Kirjoitan ja julkaisen.
Sellainen mä oon ollut kaikessa aina. Jos mulla on joku tunne mielen päällä, haluan sanoa sen heti ulos. En kuitenkaan harkitsemattomasti. Aina mietin (ehkä vähän liikaakin) pahoittaako sanomani jonkun mielen tai pitäisikö vaikkapa postauksissa ottaa huomioon aina kaikki mahdolliset kulmat. Ystävilleni ja perheelleni en oikeastaan ikinä halua sanoa mitään, mikä voisi pahoittaa mielen. Toki Tuukan kanssa nyt tulee varmasti sanottua enemmän asioita, joita ei aina niin harkitse. Silti en koskaan oo ollut sellainen, että oikein yrittäisin sanoillani pahoittaa jonkun toisen mielen.
Postauksiin mulla tulee nyt ja on tullut aina alusta asti teksti suoraan tajunnan virtana. Silloin jos mulla on jotain painavaa sanottavaa, tekstiä tulee ihan älyttömästi ja kun oon saanut tekstin kirjoitettua haluan saman tien sen myös julkaista. Tällaisia tekstejä on ollut vaikkapa postaus imetyksestä, raskausarvista, valmentajan vastuusta… jne. Sellaiset mielipidejutut oikein kuohuttaa mun sydäntä ja adrenaliini rinnassa kirjoitan ja painan julkaisu-nappia. 😀 Joskus ehkä voisi harkita enemmän, mutta toisaalta, sitten se ei olisi niin aitoa mua.

Terhi kysyi multa myös, että onko mulla jotain asiaa, josta totaalikieltäydyn. Siihenkin oli helppo ja nopea vastata; ei mitään. Paitsi mustavalkoinen ajattelutapa. Te, ketkä ootte mua jo vuosia seuranneet ootte varmasti nähneet satoja kertoja postauksissa sanat keskitie ja maalaisjärki.
Vaikka mä toisaalta oonkin räiskyvä ja aika ääripään tyyppi monella tapaa ulospäin, mä kuitenkin mietin todella monessa asiassa sillä maalaisjärjellä. Ääripäät ei mulla oo mustavalkoisen laidoilla mustia tai valkoisia, vaan ne on jotain tosi kirkkaita ja värikkäitä värejä. Eikä ne koskaan pysy kauhean kauaa saman värisenä. 😀 Jos ymmärrätte mitä tarkoitan. 😉
On sitten kyse syömisestä, treenaamisesta, siisteydestä kotona jne.. en mistään ajattele mustavalkoisesti, että joko tai. Siinä välissä on aina niin monta eri vaihtoehtoa! Joillekin sopii tarkat linjaukset ja tiukat kieltolistat, mutta mulle ei. 😀 Mitä enemmän itseltäni kiellän, sen enemmän mä niitä asioita haluan. Mulle omaan hyvinvointiin kuuluu se, että saan välillä syödä sitä karkkia, pääsen treenaamaan säännöllisesti, katson peilistä itseäni hyväksyen ja tunnen kroppani terveeksi. Kaikki ne mahtuu samaan pakkaan! 🙂
—
Monna ❤
- Kauniiden kuvien takana on upea Nina Kaverinen ❤
- Upean lookin takana Riia Koivisto / Fab ❤
- Ihanat treenivaatteet on tietysti Yveten ❤


4

