Tosi monille herkut on yks parhaista keinoista palkita itseään jostain. Tai tapa lääkitä ahdistusta, syödä niitä suruun. Tosi moni myös ihan vaan rakastaa karkkeja ja suklaata, koska ne on niin hyviä! Keksit ja pullatkin on heidän mielestään niin hyviä!! 

Näille ihmisille tuntuu täysin uskomattomalta ja mahdottomalta se, että joku sanoo ”lopeta vaan kokonaan valkoisen sokerin syöminen ja sun elämä helpottuu, enrgiaa tulee lisää, kilot tippuu ja unelmat toteutuu”.

Moni näistä ihmisistä ei edes halua eroon valkoisesta sokerista ja niistä herkuista.

ILMOITTAUDUN!

HEP! Täällä ilmoittautuu yks näistä ihmisistä! Mä ainakin voin käsi sydämellä sanoa, että en ees halua eroon valkoisesta sokerista ja herkuista!! 😀 Mutta haluan toki pitää ne kohtuudessa. Mulla on ollut kausia, että saatan syödä karkkia päivittäin, niitä kausia mulla ei oo ikävä. Se olo on fyysisesti raskas! Sokeri väsyttää ja turvottaa.

Mä oon opetellut vuosien aikana sitä tapaa, että herkuttelen kerran viikossa. 90% ajasta se menee juuri niin, mutta sitten se 10% on esim. korona-aika, huonosti nukutut yöt pikkulapsen kanssa, jne jne… Eikä siinä mitään! Se on elämää!

Halu vähentää, herkuttelu vähemmälle?

Jos sulla (kuten mulla) on kuitenkin halu vähentää herkuttelua, niin mä jaan tässä nyt muutaman vinkin miten se onnistuu!

1. Jos oot herkutellut tähän asti päivittäin ja kerralla vähentäminen vain kertaan viikossa tuntuu raskaalta niin henkisesti, kuin fyysisesti (sokeri koukuttaa), lähde vähentämään herkkujen syöntiä puolella. Tästä edespäin herkuttele jokapäiväisen tahdin sijaan joka toinen päivä.
2. Kun herkkuja menee joka toinen päivä, kokeile vähentää määrää kahteen päivään viikossa. Päätä, että saat syödä herkkuja keskiviikkona ja lauantaina.
3. Jos kahtena päivänä viikossa herkuttelu tuntuu menevän jo helposti, vaihda tahti kertaan viikossa. 🙂

Mä ajattelen niin, että me ollaan aikuisia ihmisiä ja se, että päättää vähentää sokerin määrää viikkotasolla on vahvasta päätöksestä kiinni. Siihen ei oo mitään vippaskonsteja.

Se, että on tottunut syönyt kahvin kanssa aina pullaa tai vaikka edes keksin, on opittu tapa. Samalla tavalla sen tavan voi opetella pois.

Mitään ei ole pakko tehdä, jos ei oikeasti halua.

Mitään sokerin vähentämistä tai herkkujen rajoittamista ei tarvi kenenkään kuitenkaan tehdä, jos sitä halua ei oo itsellä. Jos itse ei koe, että omissa herkkujen syömisissä on mitään ”ongelmaa” ei siitä ongelmaa kannata tehdä. 🙂

Ja toinen juttu on se, että jos sitten on päättänyt syödä herkkuja vaan kerran viikossa ja jollain viikolla syökin kahtena, ei se maailma siitä romahda. Elämää se vain on! 😀

Monna <3

Lue myös: Valmentajan näkökulma: Miksi moni heittää hanskat tiskiin?

PS: Meiän Treeniryhmä HOME EDITION -ryhmä alkaa taas 1.6.2020, hinta vaan 19,90€ / 4 viikkoa! TÄSTÄ voit klikata itses mukaan!

Mä oon tehnyt personal trainerina ja valmentajana hommia nyt pian 8 vuotta. Mä aina välillä kohtaan varsinkin verkkovalmennuksissa, joissa osallistujia on satoja sen, että osa heittää hanskat tiskiin liian nopeasti.

Oon miettinyt usein sitä, että miksi jotkut ei jaksa nähdä paria viikkoa enempää vaivaa sen oman hyvinvoinnin eteen? Suurin osa meidän valmennuksissa mukana olleista jaksaa kyllä!! 🙂 Mutta silti jokaisessa verkkovalmennuksessa on mukana kuitenkin muutama prosentti heitä, jotka ensimmäisen tai toisen viikon jälkeen heittävät hanskat tiskiin ja luovuttavat.

Nyt kirjoitan vaan näistä muutamasta prosentista, nimittäin suurin osa ainakin meiän valmennuksissa mukana olleista ei heitä hanskoja tiskiin ja on valmis näkemään vaivaa! <3

Oma hyvinvointi ei ole tarpeeksi arvokas?

Mun mielestä on hassua, että jos halutaan lähteä parantamaan omaa elämänlaatua ja hyvinvointia, ei sitten oikeasti jakseta nähdä yhtään vaivaa sen eteen. Eka viikko on aina helppo ja usein tokakin. Mutta sitten aletaankin vaatimaan sitä motivaatiota oikeasti. Se on vaikea kaivaa esiin varsinkin jos toivottua muutosta ei ole alkanut näkymään heti parin ekan viikon aikana. Mä tiedän!

Kuitenkin ihmettelen sitä, että jos valmennuksesta on maksanut ei halua selvittää mistä kiikastaa, kun paino ei tipu samaan tahtiin, kuin vaikkapa muilla valmennuksissa olevilla? Vähän niin kuin rahoille vastinetta.. 😉 Eikö oma hyvinvointi ole sen arvoinen? Meiän Suurin Muutos -valmennuksen painonpudotukset on ihan huimia viikko toisensa jälkeen. Osalla tippuu ekoilla viikoilla useita kiloja, joka on jo aikamoisen hurja luku! Toisilla ei taas tipu pariin ekaan viikkoon grammaakaan.

Tähän on kuitenkin syy! Kaikkien meiän kroppa reagoi eri tavalla. Osalla kroppa reagoi heti, kun tulee jonkinlainen muutos esim. ruokailurytmeihin, ruuan määrään / laatuun, liikunnan määrään / laatuun -> nesteet lähteet liikkeelle ja paino tipahtaa alaspäin heti. Osalla taas kestää parisen viikkoakin ennen kuin kroppa tajuaa, että tässä tapahtuu nyt jotain ihmeellistä ja uutta. 😉

Pitkäjänteisyys on avain!

Jos ajatellaan, että kilot on hiipineet kroppaan pikkuhiljaa kuukausien ja vuosien aikana, miksi ihmeessä ne tippuisi parissa viikossa pois? Jos kroppa (ja mieli!) on tottunut saamaan herkkuja joka päivä ja luvan maata sohvalla päivät pitkät, miten se yhtäkkiä olisi valmis täysin uusiin tapoihin pitkään? Ei se olekaan! Mutta sitä pitää opettaa! Siksipä on olemassa sellainen käsite, kuin PITKÄJÄNTEISYYS.

Hitaasti hyvä tulee! Sen on varmasti aika moni kuullut joskus! Vai mitä?

Jos toivottuja tuloksia ei synny parissa viikossa, ei kannata luovuttaa. Silloin kannattaa katsoa peiliin ja miettiä onko tehnyt oikeasti muutoksia omiin vanhoihin elämäntapoihin? Jos taasen pystyy käsi sydämellä sanomaan kyllä, suosittelen jokaista teistä, jotka valmennuksissa (kenellä tahansa) olette -> kysykää valmentajalta miksi? Ammattitaitoinen valmentaja osaa kyllä laskea esim. perusaineenvaihdunnan, päivän kulutuksen ja tarvittavan energiamäärän, jotta vaikkapa se paino putoaa.

TAPA MUODOSTUU VASTA AJAN KULUESSA

Jos painonpudotus ei ole se juttu, mitä itse hakee, vaan vaikka esim. liikunta osaksi arkea – täytyy muistaa, että tapa muodostuu vasta ajan kuluessa. On jopa ihan tutkittu, että tapa muodostuu 21 päivässä. Tämä tietysti edellyttää sitä, että asiaa, jonka haluaa muuttaa, pitää päivien kuluessa toistaa systemaattisesti.

Jos liikunta ei ole kuulunut normaaliin arkeen vaikkapa vuosiin, ei riitä, että yhden viikon ajan jaksaa käydä jumpassa ja tehdä askelkyykkyä olkkarissa. Sitä pitää toistaa ja toistaa. Myös liikuntamuodon kannattaa olla sellainen, että sitä haluaa toistaa ja toistaa. 🙂

Btw. Käykää kattomassa Tuukan uus valmennus VIIMEINEN FEMMA! Se on tarkoitettu heille, jotka haluaa pudottaa just sen viimeisen viis kiloa! 😉 Valmennukseen Tuukka ottaa vaan 60 henkilöä!

Jos haluatte muuttaa jotain tapaa itsessänne tai elämässänne; antakaa sille muutokselle aikaa! <3 Mitään ei tapahdu viikossa! 😉

**

Monna