En tiedä mistä se johtuu, mutta olen ollut väsyneempi nyt parin viime viikon ajan kuin pitkään aikaan. Mielestäni väsymystä ei voi verrata toisen ihmisen kanssa. Jos toisella on viisi lasta ja hän on väsynyt, voi yhtä hyvin väsynyt olla yhden lapsen äiti. Väsynyt voi olla ihan vaan vaikkapa lapseton opiskelija, joka paahtaa menemään tuhatta ja sataa päivät pitkät. Se on vähän sama juttu, kuin jos itsellä on joskus huono fiilis ja apea olo, niin pitäisi sitten muka aina miettiä kuinka hyvin asiat ovat. Kyllä sitä välillä voi olla allapäin vaikka kaikki maailman asiat olisivat hyvin. Omia oloja ei turhaan saisi verrata muide oloihin.

Postaus sisältää mainoslinkkejä.

Olin viime viikon perjantaina viettämässä ystäväni polttareita. Aamulla heräsin viideltä ja olin aivan loppu jo klo 10. Mietin, että miten ihmeessä jaksan lähteä viettämään päivää tyttöjen kanssa energisenä. Olin niin väsynyt, että meinasin jo laittaa kaasoille viestiä etten kerta kaikkiaan pysy hereillä. Mutta en halunnut tehdä sitä ystävälleni Merille. Siispä pistin treenikamppeet niskaan ja lähdin. Onneksi lähdin, sillä väsymys kaikkosi viimeistään kun saavuimme trampoliinipuistoon Valimoon. 😀 Teki muutenkin todella hyvää olla seurassa, josta ei kaikkia tuntenut. Seurassa, jossa ei puhuttu vauvoista tai miten kenenkin lapsi nukkuu ja kakkaa. Vietin ihanan päivän naisseurassa ja klo kahdeksan tietämissä talsin kotiin nukuttamaan Emmaa.

Lauantaina vietimme äitienpäivää jo ennakkoon Tuukan vanhempien luona. Kävimme syömässä herkullista kakkua ja höpöttelemässä niitänäitä. Sunnuntaina aamusta heräsin äitienpäivään levänneenä. <3 Olin saanut nukkua koko yön korvatulpat päässä. Tuukka teki ihanan aamiaisen, smoothiet, tuorepuristetut mehut, kahvia, hedelmiä ja mun herkkuja: voisarvia! 😉 Puolen päivän tienoihin lähdimme kävelemään kohti Kalliota, veljeni luokse äitienpäivä-brunssille. Veljeni oli tehnyt herkullisia ruokia meille pöydän täyteen. Emma ryömi pitkin lattioita ja höpötti muiden mukana omiaan. Oli ihanaa.

Silti kotiin tultuamme olin aivan poikki. Ihan niin väsynyt, että olisin voinut painua samalla sekunilla nukkumaan. Kello oli neljä iltapäivällä. Koko viikonloppu oli ihanan rento, mutta sunnuntaina illalla olin väsynyt, kuin pitkän työviikon jäljiltä.

Eilen kävin aamusta salilla. Olen päättänyt, että nyt alkaa treenit taas palautumaan viikkoihini. 🙂 Oli ihan super kiva olla salilla ja tuli sellainen oikein kunnon ryöppy treenimotivaatiota! Tiedän, että treenaaminen lisää energiaani. Sen vuoksi meinaan nyt pitää huolta siitä, että käyn treenaamassa tästä lähin taas viikottain, alkuun ainakin pari-kolme kertaa viikossa.

Jotenkin minusta nimittäin tuntuu, että väsymykseni ei johdu pelkästään yöunien katkonaisuudesta. Toki niistäkin. Mutta luulen ja uskon vahvasti, että treenaaminen tuo taas kaivattua lisäenergiaa!

Muutenkin olen paljon miettinyt kaikenlaista tulevaisuudesta tässä lähipäivinä. Kevät on aina ollut minulle jotenkin sellaista uudistumisen aikaa. Olen nyt miettinyt taas vakavasti sitä, että mitä töitä haluan tehdä tulevaisuudessa. Palaanko vielä pt:n hommiin vai opiskelisinko jonkin muun ammatin? Tavallaan tekisi mieli opiskella jotain uutta. Myös se, että yrittäjyyden tie täällä meillä Suomessa on aika kivistä aika ajoin, toki myös ihanaa – on saanut miettimään paluuta ns. ”palkkatöihin”. Kuitenkin rakastan ihmisten motivoimista ja treenauttamista. En tiedä. Aika näyttää.

Emman ihanat kengät – TÄÄLTÄ (useita värejä)

***

Ainiin! Reima:lla on nyt muuten varastontyhjennys käynnissä!! Siellä on 16.-21.5.2017 aiempien kausien tuotteita kovilla alennuksilla: talvivaatteita, välikausivaatteita, lasten kenkiä, uimapukuja, UV-asuja ja asusteita jopa -50%.  TÄSTÄ pääset kurkistelemaan löytyykö hyviä tarjouksia! 😉 

***

Sellaisia pohdintoja ja yleistä höpinää tähän väliin.. Miten teillä siellä menee? 😉

Lue myös edellinen postaukseni: City Survivors 2.0

Taas kerran palaan tähän asiaan. Tämä asia on sellainen, mikä ei varmasti puhumalla lopu. Mutta aion puhua ja kirjoittaa siitä niin paljon kun vain jaksan.

Luin viime viikolla ystäväni Hanna Sumarin Facebook-päivityksen, jossa hän kertoi istuvansa laivan ravintolassa ja kuulevansa kaiken mitä viereisessä pöydässä mouhataan. Haukuttiin jokainen julkisuudessa oleva henkilö turhaksi jne.. Tiedettiin kaikesta kaikki. Ajatelkaa kuinka loistavia ja täydellisiä nämä kyseisen pöydän ääressä istujat ovat? Heillä oli varaa puhua kaikista tuntemattomistaan ihmisistä pahaa.

Luin viime viikolla myös toisen ystäväni Kirsi Ståhlbergin postauksen, jossa hän kirjoitti siitä kuinka paljon kuraa niskaan hän oli saanut uudesta työpaikastaan. Ajatelkaa, iloinen nainen, joka on onnellinen uudesta työpaikastaan. Samalla sekunnilla häntä tuntemattomat ihmiset ottavat asiakseen kertoa faktoja, kuinka sitä ja tätä.

Minä sain tänään kommenttina linkin erääseen postaukseen, postauksessa bloggaaja kertoi kuinka oli kuullut jonkun nuoren naisen haukkuvan minut ja elämäni puhelimessa jollekin toiselle. Tämä puhelimessa puhuja oli arvostellut ulkonäköäni, minun ja Tuukan kasvatusmetodeja, minun ja Tuukan parisuhdetta, päivitellyt kuinka jaan KAIKEN Emmasta ja olen teeskentelevä ylipositiivinen ihminen.

Haluaisin nyt sanoa sinulle, joka olet nämä asiat minusta mouhannut puhelimessa, pari asiaa:

1. Tunnetko sinä minut? Tiedätkö minkälainen ihminen minä olen? Oletko tuntenut minut jo kauan ja asunut myös meillä? Tiedätkö olenko ylipositiivinen ja teeskentelevä?
2. Tiedätkö oikeasti Emmasta kaiken? Miten hänen vatsansa toimii? Mitkä ovat hänen suosikkiruokiaan? Syökö hän ylipäätään tällä hetkellä muuta kuin maitoa? Tiedätkö minkälaisista leikeistä hän pitää?
3. Entä meidän parisuhde? Miten voit sanoa, että mielestäsi minä ja Tuukka olemme todella epäsopivia toisillemme? Tunnetko sinä tosiaan meidät? Taidat tuntea. Kertoisitko ihan suoraselkäisesti kuka sinä olet?
4. Kuulisin mielelläni sinulta suoraan nämä asiat, perustelut niille ja miksi koet oikeudeksesi väittää tällaisia asioita minun elämästäni?

Haluaisin kysyä sinulta myös, että:

1. Minkälainen ihminen sinä olet? Perusposiitivinen, ylipositiivinen vai kenties pessimisti?
2. Minkälainen on sinun parisuhteesi?
3. Miten sinä kasvatat omaa lastasi? Millä tapaa kuvittelet, että sinun kasvatustapasi on jotenkin parempi tai oikeampi kuin minun?
4. Entäs sinun ulkonäkö? Oletko täyden kympin nainen? Sellainen, jolla on varaa arvostella muiden ulkonäköä? Onko oikeasti sellaisia olemassa, kenellä siihen on muka varaa?

Minä en kertakaikkiaan ymmärrä, mikä oikeus ihmisillä on puhua pahaa julkisuudessa olevista henkilöistä?! Miten niin, että ”jos on kerta julkisuudessa, niin saa sitten luvan tottua paskanpuhumiisen” tai että ”koska on itse naamansa julkisuuteen tyrkännyt, saa luvan oppia ottamaan kritiikkiä vastaan” ?!?! Joo, mielipiteitä on erilaisia. Mutta kyllä niilläkin on joku raja! KÄYTÖSTAVAT!!!

En myöskään käsitä, että miten jollain ihmisellä on aikaa ja MIELENKIINTOA jauhaa toisen asioita?! Varsinkaan sellaisen ihmisen, ketä ei tunne!! Minua suututtaa tämä asia nykyään. En enää tule surulliseksi, eikä minulle tule itselleni jotenkin epävarma olo. Vaan minua ihan todenteolla suututtaa ihmisten käytös!! Miten aikuiset ihmiset käyttäytyvät kerta toisensa jälkeen typerämmin kuin moni teini-ikäinen? Mikä ajaa siihen tilanteeseen, että on haukuttava toisen ulkonäköä, tapaa elää, työskennellä, kasvattaa jne..?! Alan kallistua enemmän ja enemmän siihen, että tällaiseen käytökseen ajaa tylsyys omassa elämässä. Jos kaikki asiat ovat hyvin, ei kertakaikkiaan ole aikaa eikä KIINNOSTUSTA haukkua ja arvostella toisten elämää.

Miettikää ihmiset oikeasti mitä te sanotte. On paljon rohkeampaa ja hieompaa sanoa kehu, kuin loukkaus. On paljon rohkeampaa olla se, joka siinä pöytäseurueessa antaakin kehun, eikä hauku muiden mukana.

Lue myös kirjoitukseni: Se on aina väärin!