Ajatelkaa kun on ollut niitä hetkiä, parituntisia jolloin Facebook on romahtanut maailmanlaajuisesti. Nettilehdet reagoivat samantien, uutinen on valmis.
Muistan kerran myös kuulleeni asiasta tv:n uutislähetyksessä.

Profiilikuvani parin vuoden takaa.

Ajatelkaa oikeasti! Facebook kaatuu ja se ylittää uutiskynnyksen.

Samalla se tuntuu pöyristyttävältä, mutta samalla ymmärrän.
Itselläni Facebookissa tapahtuu moni asia. Siellä pyörii työhöni liittyen monta asiaa. Se on ehdottomasti yksi tärkein markkinointikanava. Siellä pidän myös yhteyttä ystäviini ja tuttuihin, keitä en ole nähnyt hetkeen. Myös äitini ja veljeni kanssa viestitellään pääosin messengerin kautta. Toki myös puhelin pirisee melkein päivittäin.. 😉

Vaikka FB onkin isosti työväline itselleni, olen silti halunnut pitää sen ystävien ja kavereiden kanssa kuulumisenvaihtamis-kanavana. Sen vuoksi kaverilistaltani ei löydy asiakkaitani, enkä hyväksy kaveripyyntöjä ihmisiltä keitä en tunne. Olen halunnut vetää siihen rajan.
Tasaisin väliajoin tulee kaveripyyntöjä ihan täysin tuntemattomilta ihmisiltä, miehiltä ja naisilta. Osa varmasti lukijoitani, mutta silti olen päättänyt etten hyväksy tuntemattomia ihmisiä kavereikseni. Haluan julkaista siellä kuvan perhepäivälliseltä tai kirjoittaa statuspäivitykseen asian, jota en halua muiden kuin tuttujen ihmisten näkevän.

En ilkeyttäni tee näin, vaan haluan pitää jonkinlaisen rajan.

Kuitenkin on poikkeuksia. Kaverilistallani on vaikkapa bloggajakollegoitani, joita en ole koskaan nähnyt livenä – mutta vaihdamme kokemuksia ja vinkkejä inboxin kautta. Kaverilistallani on myös bloggaamisen kautta pr-tilaisuuksissa pyörimisten jälkeen ihmisiä ns. ”samalta alalta” tai muuten vaan mediassa pyöriviä ihmisiä joita en varsinaisesti tunne, mutta jokin connection on.

Yksi ensimmäisistä profiilikuvistani, vuonna 2007.

On hauskaa katsoa näitä ”muistoja” Facebookissa. Muutama vuosi taaksepäin FB oli todella paljon enemmän kavereiden kuulumisten selailua. Nämä muistot myös muistuttavat, että silloin statuspäivityksiä tehtiin helpommin ja monista asioista.
Nyt tuntuu, että FB on täynnä mainoksia (omianikin), mutta myös toinen toistaan nokkelampia tai hauskempia statuspäivityksiä.
Kaikenlaisten ”näitä päivityksiä kaverisi inhoavat”-lehtijuttujen jälkeen moni on tullut aremmaksi päivittää omaa FB:tä fiilispohjalla. Mietitään, että onkohan tämä nyt tarpeeksi hauska juttu tai kannattaako tätä tällaista kuvaa tänne laittaa. Mitä jos se ei kerääkään yhtään tykkäystä…

Toki tässäkin asiassa, poikkeuksia on. Kaikki ei ajattele tai toimi samoin.
Mutta olen ainakin itse huomannut, että sellaisten ihan normipäivitysten määrä on laskenut. Ja sitten jos joku sellaisen laittaa, tulee kuvan tai päivityksen alle heti jotain kuittailuja. Tai vastaväitteitä. Tai pätemistä, ”oletko kenties ottanut asiasta  tämän kannan huomioon”…

Jos Facebook lopettaisi olemasta mitä se tarkottaisi käytännössä?
Se tarkottaisi sitä, että myös Whats’App ja Instagram loppuisivat. Faceobook kun ne omistaa.
No tietysti se tarkottaisi sitä, että yhteys ystäviin pitäisi ottaa perinteisin keinoin, puhelimella tai tekstiviestillä. Se tarkottaisi monelle yritykselle uusia markkinointisuunnitelmia, miten saada tulevaisuudessa niin iso yleisö kiinni mainonnalla.

Tarkottaisiko se sitä, että nähtäisiin taas enemmän IRL? Tarkottaisiko se sitä, että vuorokaudessa jäisi enemmän aikaa tehdä muita asioita kuin sormi krampissa selata feediä? 

En tiedä. Mutta itse ainakin ajattelin joululomalla pitää digipaastoa.

O n k o   t e i l l ä   s u n n u n t a i s i n   s e l l a i n e n   e r i l a i n e n   o l o?
Erilainen kuin muina päivinä.
Pohditteko te silloin syntyjä syviä?

Sunnuntai on mulle valmistautumista uuteen viikkoon. Hengähtämistä kuluneesta viikosta. Mun mielestä sunnuntaissa on jotain taikaa. Silloin elämäntahti on hitaampi. Ainakin itselläni.
Sunnuntai on mulle myös päivä jolloin oikeasti jo otan askelta kohti seuraavaa viikkoa. Mietin mitä mukavia asioita tulee tapahtumaan alkavalla viikolla ja miten voin itse vaikuttaa siihen miltä se viikko tulee tuntumaan. Ahdistaako jo sunnuntaina tuleva viikko ja työntäyteiset päivät, vai löydänkö viikosta ne tähtihetket jo etukäteen?

Vähän kuin vuoden vaihtuminen. Jouluna on usein aikaa rauhoittua ja miettiä jo mitä tuleva tuo tullessaan, uusia juttuja ja ehkä uusia askelia. Miettiä antaako lupauksia uudelle vuodelle. Haluaako tehdä jotain uusia ratkaisuja, pohdiskella mennyttä vuotta, oppia tehdyistä asioista ja tehdä ehkä eri tavalla tulevaisuudessa. Lupausten tarkoituksena on tehdä tulevasta vuodesta edellistä parempi.

Uuden vuoden lupaukset.
Teettekö te niitä? Onko ne konkreettisia, kuten painonpudotus tai tupakanpolton lopettaminen? Vai onko ne  kokonaisvaltaisempia? Kuten vaikka päättää tehdä tulevasta vuodesta positiivisempi? Tai vältellä pahaamieltä aiheuttavia asioita? Tai ottaa askel oman haaveensa tai unelmansa perään?

Monessa maassa ympäri maailman vuoden vaihtuminen tarkoittaa uusia lupauksia. Se tarkoittaa menneistä oppimista tai sitten ihan täysin menneisyyden unohtamista ja puhtaalta pöydältä aloittamista, kuten Japanissa on tapana.
Uudenvuoden yöhön on paljon erilaisia uskomuksia ja taikoja. Esimerkiksi Espanjassa on tapana syödä kaksitoista viinirypälettä vanhan vuoden viimeisten kellonlyömien aikana. Näin varmistetaan onnea jokaiselle tulevan vuoden kuukaudelle.
Yhtenä uskomuksena on ilotulitukset, jotka vanhan uskomuksen mukaan karkoittaa pahoja henkiä. Keskiyöllä kannattaa siis pitää niin kovaa meteliä kuin mahdollista: mitä kovempi pauke, sitä onnekkaampi on tuleva vuosi.

Mulle vuoden vaihtuminen tarkoittaa myös uuden alkua. Se on hyvä kohta ottaa uusia tapoja elämään tai harpata askelilla kohti jotain entistä parempaa.
Kun itse voi niin älyttömän paljon vaikuttaa omaan elämäänsä ja sen onnelisuuteen, on vain rohkeasti mentävä kohti sitä. Koskaan ei voi tapahtua mitään muutosta, jollei uskalla kokeilla.

Mulla on mielessä jo muutamia asioita, joita haluan tehdä ensi vuonna ja mitä kohti haluan mennä. Mutta en kerro niitä vielä teille. 🙂
Haluan ensin kuulla mitä te olette suunnitelleet tulevalle vuodelle? Onko lupauksia jo takataskussa mietittynä?

Ihanaa sunnuntaipäivää! <3

***

ps. Listerine-kisan voittajat ovat nimimerkit: AnnaKoo ja Kaisa. Otan teihin yhteyttä! 🙂