Multa aina välillä kysytään mitä ja miten me ehditään tekemään kaikkea myös koirien kanssa. Meille on tosi tärkeetä molemmille, että koirat saa yhtä lailla huomiota ja rakkautta, kuin muutkin perheenjäsenet.

Päivittäin me tehdään yksi vähän pidempi kävelylenkki koirien kanssa ja pari lyhyempää. Viikonloppuisin kun on enemmän aikaa, tehdään usein pari super pitkää koko perheen lenkkiä ja pieni ”retki” siinä samalla. Retki meillä tarkoittaa sitä, että otetaan koirat mukaan lenkin jälkeen myös kauppareissulle. Ajetaan johonkin vähän isompaan kauppaan ja koirat tököttää autossa sen kaupassakäynnin ajan.

Halutaan ottaa koiria mukaan mahdollisimman moneen paikkaan, että ne ei joutuis olemaan yksin kovinkaan paljoa. Meillähän on siitä onnellinen tilanne, että koirille ei tuu minään päivänä yli 4h yksinoloa. Tosi harvoin edes sitä. Mä teen kuitenkin neljänä päivänä viikossa töitä kotona. Joten sellaisina päivinä koirille ei tuu yksinoloa ollenkaan.

Meiän mielestä on tosi tärkeetä antaa koirille aikaa ja puuhaa myös kotona. Me yritetään järkätä aina aikaa erilaisiin aktivointeihin, esim. erilaisilla aktivointileluilla tai sitten tehdään ”piilotusrataa”. Rata tarkoittaa meillä käytännössä sitä, että pistetään koirat toiseen huoneeseen hetkeksi ja piilotetaan ympäri olohuonetta koiranraksuja. Sitten ne päästetään olkkariin ja sanotaan, että etsi.

Myös sellaista lelujen heittämistä ja muuta riehumista yritetään ehtiä joka päivä tekemään. Meillähän käy niin, varsinkin Tuukan läsnäollessa, että koirat aina riehaantuu kun Tuukka leikkii Emman kanssa. 😀 Siis varsinkin jos leikki sisältää laulua, tanssia, konttaamista tai hyppyjä. Hahahaha! 😀 Joka tapauksessa tällaisissa hetkissä on helppoa ottaa koirien lelut ja heitellä niitä ees taas siinä muun temmeltämisen ohella.

On ihanaa, kuinka hyviä kamuja Gere ja Pimu on Emmalle. Emma rakastaa koiria ihan kamalasti. Välillä jopa vähän liikaa.. 😉 Sillä tarkoitan sitä, että välillä kun Gere ja Pimu nukkuu, haluais Emma mennä niitä paijaamaan tai pussaamaan. Me yritetään kuitenkin opettaa, että myös koirille pitää jättää lepoaikaa. 🙂

Meillä kuitenkin rapsutetaan, paijataan ja pussaillaan koiria ihan jokaisen toimesta. <3 On ihanaa, että Emma on jo oppinut samoja juttuja meiltä. Näytetään sitä rakkautta myös koirille. <3

***

Miten teillä muilla koirat saa huomiota, lenkkejä tms päivän aikana? 🙂

Aina tasaisin väliajoin näkee juttuja esim. IG:ssä, jossa pohditaan somea, someriippuvuutta ja myös somea + vanhemmuutta. Mä olen itsekin miettinyt näitä asioita tasaisin väliajoin. Oon pitänyt mm. sometaukoja ja koitan päivittäin miettiä kuinka paljon aikaa vietän somessa. Mulle some on kuitenkin sekä työ, että harrastus. Mun mielestä some on kaiken kaikkiaan super hyvä, vaikka monesti blogissa kirjoitankin sen varjopuolista. 😀

Tällä kertaa haluan vähän tarttua tähän some + vanhemmat -aiheeseen.

Mun mielestä nimittäin tässäkään asiassa ei oo vain yhtä ja oikeaa. Tai mustavalkoisesti vain mustaa ja valkoista! 😉 Mun mielestä on ensinnäkin vähän hassua, että jos joku äiti tai isä päivittää esim. insta-storyä monta kertaa päivässä – ajatellaan hänen olevan koko ajan kännykkä kädessä. Yksi IG-story kestää 10sek. Eli vaikka joka päivä tulisi 20 storyä, ei kännykkä niiden ajan olisi kädessä kuin yhteensä reilu kolme minuuttia. Vuorokaudessa on kuitenkin 24 tuntia.

Toinen juttu mikä on mun mielestä hassua, että sanotaan ettei vanhemmat oo läsnä jos on some. Mä itse käytän aikaa somessa, mutta teen sen silloin kun Emma ei oo läsnä. Paitsi ne IG-storyt, joita jonain päivänä tulee kaks ja jonain päivänä kymmenen. Eli yhteensä pari minuuttia. Muuten en oikeestaan ees voi ottaa kännykkää käteen, koska Emma haluaa sen saman tien. 😀

Mun mielestä on tosi tärkeää, että lapsi ei jää kakkoseksi kännykälle / somelle. Jos lapsi yrittää saada vanhempansa huomion, on se saatava. Ei niin, että pieni yrittää kertoa jotain tai ottaa katsekontaktia eikä sitä saa, kun vanhemman katse on kiinni kännykässä tai tietokoneessa.

Mun mielestä on myös tärkeää, että jo pienestä pitäen lapsi oppii siihen ettei koko ajan jommalla kummalla tai molemmilla vanhemmista oo kännykkä kädessä tai ainakin siinä 10cm päässä. Mä esim. laitan kännykän aina iltaisin äänettömälle ja usein se on myös korkean lipaston päällä, koska tosiaan jos Emma näkee sen – se haluaa sen. 😀 Sitten kun Emma menee nukkumaan, voin selata IG:tä jne.

Me ollaan Tuukan kanssa pidetty jo parin vuoden ajan säännöllisen epäsäännöllisesti somettomia aikoja. Päiviä, jolloin ei oteta kännykkää ollenkaan esiin. Ne päivät tekee hyvää ja niiden jälkeen on melkein aina ollu sellainen olo, että ei heti seuraavana aamuna tee mieli ottaa kännykkää esiin.

Oon sitä mieltä, että somesssa on tosiaan tosi paljon myös hyviä puolia. 🙂 Toki sen oman käytön miettiminen aina aika ajoin on ihan viisasta, mutta syyllistäminen siitä jos joku äiti tai isä (tai ihan kuka vaan) ottaa vähän enemmän IG-storyä tai laittaa pari kuvaa enemmän feediin, on ihan turhaa.

Kuvat: Ossi Pietiläinen

Lue myös mun aiemmat postaukset somesta: Some-vanhemmat ja Sometauko

***