..tyttärelleni.

On olemassa kaksi asiaa, jotka haluan opettaa Emmalle.

Itseluottamus

Haluan tukea ja edesauttaa mahdollisimman paljon siinä, että Emmalle syntyy terve itseluottamus. Siihen toki vaikuttaa moni muukin seikka, kuin äidin ja isän käytös ja opit. Mutta aion kuitenkin omalla käytökselläni näyttää sen, että itsestä pitää tykätä, se on avain moneen. Haluan oman käytökseni avulla opettaa sen, että omiin kykyihin pitää luottaa, omaan osaamiseen ja omaan persoonaan. Eikä peilin edessä kannata soimata itseään, vaan omaa peilikuvaa kannattaa arvostaa. Haluan opettaa hänelle, että hän on ainutlaatuinen.

Toisten kunnioittaminen ja erilaisuuden hyväksyminen

Haluan kertoa Emmalle jo pienestä pitäen, että kaikki eivät ole samasta puusta veistettyjä. Jokainen on yhtä ainutlaatuinen, kuin hän itse. Haluan opettaa, että maailmaan mahtuu monenlaista kulkijaa ja kaikkien valintoja ja arvoja pitää kunniottaa, kunhan ne eivät ole ketään toista satuttavia. Haluan myös kertoa Emmalle sen, että on ok olla erilainen kuin muut.

Ja näiden lisäksi toki hyvät käytöstavat ja monia muita juttuja. 😉 Mutta nämä kaksi asiaa on sellaisia, millä pääsee kuitenkin jo pitkälle. <3

***

Onko teillä jotain asioita, joita aiotte / haluatte opettaa lapse(i)llenne? 

Sitä sanotaan, että kun energinen ja koko ajan touhuava ihminen pysähtyy – hän väsähtää. Että sitten vasta pysähdyttyään huomaa, kuinka väsynyt onkaan. Allekirjoitan tämän täysin.

Me ollaan nyt oltu juhannuksesta asti ”lomalla”. Tarkoittaen siis sitä, että Tuukalla ei ole asiakkaita ja minäkin olen lomamoodilla. Silti nyt viikon verran lomailtuamme tunnumme olevan molemmat väsyneempiä, kuin ennen lomalle jäämistä.

Olen jostain syystä ihan kokonaisvaltaisesti todella väsynyt. Otsani kukkii ja keho on väsynyt. Ihan kuin kroppakaan ei jaksaisi toimia täydellä teholla nyt. Pinnakin on lyhyt.

Emman ”äitivaihe” jatkuu edelleen hyvin vahvana. Ja vaikka se onkin ihan äärettömän ihanaa, kun toinen kapsahtaa kaulaan ja puristaa pienillä käsillään kovaa, niin silti välillä olisi ihanaa katsella vierestä Emman kapsahtamista iskän kaulaan. Toki hän viihtyy Tuukankin kanssa.

Tiedän, että nyt jotkut äidit on varmasti siellä taas ihan huuli pyöreänä. Että hyvänen aika, oliko tämä se äiti joka tarvitsi ja ennen kaikkea halusi sitä omaa aikaa..
Mutta tiedän, että meitä äitejä on paljon, keitä väsyttää. Ketkä haluavat ja tarvitsevat sitä omaa aikaa. Eikä kukaan meistä rakasta lastaan (lapsiaan) yhtään vähempää tai enempää, kuin ne äidit, jotka sitä omaa aikaa ei halua.

Myös meitä ihmisiä on erilaisia, jotkut väsyvät helpommin ja toiset pystyvät paahtamaan pidempään ilman väsymystä. Toiset myös stressaantuvat herkemmin kuin toiset. Eikä tässäkään etsitä parempaa tai huonompaa. Meitä on vaan niin moneen junaan.

Minä ihan rehellisesti joskus ihmettelen kuinka vaikkapa kolmen pienen lapsen vanhemmat jaksavat. Tai miten yksinhuoltajat selviävät vauvavuodesta tai taaperoiästä. Sillä jos minulla ei olisi Tuukkaa tässä tämän talouden pyörittämisessä mukana, en tiedä miten selviäisin.

Olen aika varma, että Emma tulee olemaan temperamentiltaan vahva ja voimakas. Hän on horoskoopiltaan skorpioni ja pikkuneidin tulisuus ja omapäisyys näkyy jo nyt. Juhannuksena lounastaessamme eräässä pienessä ravintolassa Kustavissa, viereisen pöydän nainen ihmetteli miehellensä ”lähteepä noin pienestä kova ääni” – kun Emma ilmaisi tahtonsa jossain asiassa. Ja tämä on tullut selväksi meille vanhemmillekin moneen otteeseen. 😉

Yöt ovat tällä hetkellä katkonaisia, koska seisomistaito vahvistuu koko ajan. Hän kampee itsensä pinnasängyssä heti herättyään reunoja vasten seisomaan. Myös yöllä. Hampaita tulee yläleukaan kovaa vauhtia ja sekin tekee öistä levottomia.

Aina puhutaan niistä vauvan vaiheista.. Kyllä minä sanon, että tämä vaihe on myös iskällä ja äidillä. Nimittäin erittäin väsynyt vaihe.

***