Skorpioni tuntee kaiken syvästi.

Skorpionilapsi on varsinainen mysteeri pienoiskoossa. Karismaattisen ja rauhallisen pinnan alla kuohuu ja kohisee.

Ai minäkö voin olla väsynyt, vaikka on vain yksi lapsi ja mieskin auttaa? 😀 😀 Jos kuvittelette minkälaisia energiapommeja me olemme molemmat Tuukan kanssa, niin kuvitelkaapa se sama energia x 2 pienelle tyttärellemme. Plus päälle oikein kunnon luonne, temperamentti ja oma tahto. Ja se, että tyttö ei ole hetkeäkään paikallaan. Katson välillä kateellisena niitä vauvoja, jotka istuvat äidin tai isän sylissä ja vain tutkivat jotain tavaraa jopa minuuttitolkulla. 😉

Skorpionin kuoren alla sykkii herkkä sydän. Vahvatahtoisen ja intohimoisen luonteensa takia skorpionilapsi tuntee kaiken syvästi. Vanhempien ja lapsen itsensäkin voi olla vaikeaa ymmärtää tunnekuohuja. Skorpionilapsen kasvattajan tulee olla jämpti ja peräänantamaton. Päättäväinen ja rohkea skorpionilapsi on sosiaalisesti taitava. Hän hurmaa kenet tahansa hypnoottisella olemuksellaan. Lahjakas skorpionilapsi heittäytyy kaikkeen täysillä ja menestyy määrätietoisuutensa ansiosta niissä asioissa, joita päättää kokeilla.

Vaikka Emma on vasta pieni tyttö, hänestä huokuu vahvasti jo pienen skorpionin luonteenpiirteet. Hän todella on vahvatahtoinen ja hänellä on tunnekuohuja. Hän iloitsee asioista aivan super suurella riemulla, mutta menettää hermonsa myös hyvin nopeasti. Jos hänen tahtonsa ei toteudu, saattaa hän ihan vain kertakaikkiaan huutaa. Ei siis itkeä, vaan huutaa. Huutamisen jälkeen hän katsoo meitä silmiin ja odottelee, että tapahtuuko se hänen tahtonsa vai ei. 😀

Tämä vahva tahto näkyy tällä hetkellä parhaiten syömisasioissa. On päiviä, kun hän syö kuin enkeli soseita syöttäessä. Mutta sitten on päiviä, kun hän ei syö sormiruokaa, ei soseita, ei omalla lusikalla soseita – kaikki lentää takavasemmalle. Ainoa, joka kelpaa on maissinaksut tai leipä. Niin ja maito tietysti. Äidin ja iskän ruoka kiinnostaa eniten, suu ammollaan hän katselee jos me syömme jotain erilaista ruokaa kuin hänen lautasellaan.

Mummun luona kylässä.

Sanotaan, että on tärkeää, että skorpionilapsella on mahdollisimman paljon stimuloivaa tekemistä. Se pätee kyllä Emmaan ihan 100%. Olen jutellut muutaman äitiystävän kanssa samanlaisista ylienergisistä vauvoista. On hauska kuulla, että samanlainen meininki on muuallakin. Hetkeäkään ei olla paikallaan, paitsi silloin kun saa kiipeillä johonkin. Tai no eihän sekään tavallaan ole paikallaan olemista. Pää kolahtelee milloin mihinkin, kun itsevarmana (ja päättömänä) irrottelee käsiään seistessään tukea vasten jne. Hän ei todella harkitse, että voikohan tässä kohtaa irroittaa kädet, vaan hän vain irroittaa.

Hän on tyytyväinen, kun saa tehdä jotain. On se sitten leikkimistä leluilla, kiipeämistä, kävelemistä tuen kanssa, paperin repimistä, kattiloiden hakkaamista, ryömimistä/konttaamista iskää tai äitiä karkuun jne.. Hän nauraa ja ”puhuu” paljon. Hän on niin energiaa pursuava lapsi, että oksat pois. Mutta tiedättekö mitä? Olen minä sitten välillä väsynyt tai en, olen niin iloinen siitä, miten ihana ja riehakas lapsi hän on. Mielestäni on ihana katsoa sitä riemua ja hihkumista mitä hän pursuaa. Välillä meinaa alkaa naurattamaan ne hänen raivonpuuskat, kun hän tomerana istuu syöttötuolissa ja heittää kaiken takavasemmalle ja oikein komentaa minua.

Välillä vähän hermostuttaa. 😉

Skorpioni on viehättynyt kaikkeen yliluonnolliseen. Kummitustarinat, rikosmysteerit ja scifi-ilmiöt ovat kiinnostavat häntä. Myös kilpailuhenkiset lajit ja erityisesti vesiurheilu sopivat hänelle. Niinpä niin! Olemmekin jo suunnitelleet, että heti kun vain löytyy Emman ikäisten voimisteluryhmä, lähdemme hänen kanssa purkamaan energiaa jumppamatolle. 😉 Kummitustarinat kerrotaan sitten myöhemmin! 😀

***

Kertokaahan minkälaisia energiapakkauksia teiltä kotoa löytyy? Ja ihan mielenkiinnosta kuulisin mielelläni myös niistä rauhallisista lapsista. 😀 😉

* Horoskooppi-kuvaukset kursivoituna ja kopioituna KaksPlussan lapsihoroskoopeista.

Täytin 6.heinäkuuta jo kahdeksan kuukautta. Me juhlittiin pullakahvien kera sitä mummin, vaarin, äitin ja iskän kanssa mökillä. Tai no, ne muut sai pullaa ja minä sain maitoa.

Terve!

Minä tykkäsin ihan hirmuisen paljon olla mökillä. Sain tutkia luontoa, mitä rakastan! Sain leikkiä kolmen koiran kanssa, minun omien koirien Pimun ja Geren lisäksi nimittäin mummin ja vaarin koiran Taran kanssa.

Opin moikkaamaan reteästi takaisin, kun minulle vilkutetaan. Ja opin juomaan nokkamukista ihan itse. Tätä ennen se on mennyt vähän niin ja näin. Tai ainakin olen ollut ihan märkä juomisen jälkeen. Nyt meni kaikki juomat ihan kurkusta alas.

Minä opin myös konttaamaan, mutta tein sitä vielä salaa. Aina kun äidin tai muiden katse vältti, menin kontaten eteenpäin, mutta heti kun ne huomasivat, laskin mahan lattiaan kiireen vilkkaa.

Söin mummin tekemää perunamuussia ja mutustelin leipää. Niin ja pääsin puusaunaan. Gere ja Pimukin oli mukana. Saunassa minulle oli iskän vanha amme. Aika hassua, että se on muka siihen joskus mahtunut. Mutta minä sain ammeessa polskutella ja pärskiä vettä.

Minä vähän melskasin pari ekaa yötä mökillä. Opin nimittäin sellaisen kivan jutun, kuin mahallaan nukkumisen. Olen tähän asti nukkunut aina selällään tai kyljellään, mutta hitsi vieköön – nyt keksin, että mahallaankin voi nukkua. Äiti oli siitä vähän kauhuissaan, se valvoi kaksi tuntia sängyn vieressä ja katsoi hengitänkö minä. No se nyt on vähän kyllä hölmö. Kyllähän minä nyt osaan hengittää. Vikana yönä mökillä vedin ihan enkat, nukuin nimittäin klo 21-05 välisen pätkän ihan suoraa kyytiä. Olipahan vähän polla sekaisin aamulla, kun heräsin.

Yhtenä päivänä saunassa kävikin jotain ihan hassua. Minä istuin ammeessa pärskimässä vettä ympäriinsä ja yhtäkkiä iskä nappasi minut syliin ja sitten me jo seistiinkin keskellä peltoa. Äiti jäi tuulettamaan saunaa. Koiratkin siinä samassa hötäkässä meinas karata metsään.

Äiti ja iskä teki jotain kiuasmakkaraa, mutta makkarapussi oli jotenkin hapero ja nesteet sitten valahti kiukaalle ja sauna oli ihan täynnä savua. En minä siitä mitään kyllä ymmärtänyt, mutta näin ne selitti mummille ja vaarille.

Minulle on tähän ikään mennessä puhjennut jo viisi hammasta, se kuudes on kovaa vauhtia tulossa. Ainakin siltä tuntuu. Se on vähän inhoittavan tuntuista. Tekee mieli koko ajan pureskella jotain, sitten se vähän helpottaa.

Tällä hetkellä minun lempihommiani on nousta kaikkea vasten seisomaan. En oikein niinkään välitä, että mikä se on mitä vasten nousen ja sitten välillä meinaan vähän kaatua. Tykkään myös kovasti tutkiskella luontoa, laittaa hiekkaa suuhun ja ruohoa.

Kiitos mummille ja vaarille kivasta mökkireissusta! Minä tykkäsin tästä tosi paljon. Toivottavasti äiti ja iskä vie minut taas pian tuonne mökille.

Terkuin,
Emma