Jos mä muutama vuosi takaperin oisin tiennyt kuinka h**vetin hyvä olo voi tulla kunnon treeneistä ja siitä endorfiini- ja adrenaliiniryöpystä, jonka itsensä ylittämisen ja kaikkensa antamisen jälkeen tulee,
oisin vetänyt parit mummontossut ja kossukolat vähemmän
ja alkanut treenaamaan kunnolla jo aiemmin.

***

Viikonloppuna sain tutustua huikeisiin ihmisiin, joiden kanssa tehtiin mahtavia treenejä.
Tänään aamulla kun nousin sängystä ylös olo oli kuin oikeasti se kuuluisa ”jyrän alle jäänyt”. Pohkeisiin saattui niin paljon etten pystynyt koukistamaan polvia, pakarat tuntui jokaisella askeleella, vatsalihakset oli krampanneet jo eilen päivällä ja koko selkä aivan jäkissä.

Silti tuntui hyvältä!! Ihan hymyilytti heti aamusta. 🙂

Lauantaina treenattiin Taitoliikuntakeskuksella ja sunnuntaina Variston Foreverilla. Uusia lihaksia taas löytyi ja se mihin kaikkeen pystyi ja miten kovaa jaksoi yllätti jälleen kerran. Mun on pakko myöntää, että mä vähän ”pelkäsin” miten jaksan ja pärjäään näiden huikeiden tyyppien treeneissä.. mutta sain huomata pystyväni enemmän mitä uskoinkaan.

Tää viikonloppu oli jälleen kerran hyvä muistutus siitä, että ei sais aliarvioida omia kykyjään. Joskus sitä kuitenkin tulee sorruttua siihen, vaikka kuinka pääosin ajattelis, että mä pystyn mihin vaan jos tahdon.
Sain niin paljon lisämotivaatiota taas treenaamiseen, että tekis ihan hulluna mieli mennä tänään salille. Mutta nyt on pakko antaa kropalle lepopäivä. Huomenna sitten kahta kovemmalla innolla taas. 😉

Myös mä vedin porukalle treenit eilen ja oli kyllä mahtava nähdä kuinka nää tyypit veti täysillä.
On ihan sairaan siistiä valmentaa porukkaa, joka ei päästä itseään helpolla ja joka tosissaan vetää äärirajoille asti.

Viikonloppuna mulle heräs uudestaan ajatus siitä, että mitä jos palkkaisin itselleni pt:n?
Vaikka itse valmennan muita, saa omaan treeniin aina ihan erilaista haastetta kun joku muu vetää sen. Vaikka kuinka antaisi 100% omassa treenissä, niin toisen vetämänä antaa 110%. Näin se vaan menee. Ainakin omalla kohdalla.
Oon miettinyt, että olis tosi makeeta kokeilla mitä tuloksia voisin saavuttaa jos mullakin olis oma valmentaja.

***

Kuten jo alussa sanoin;
Jos mä olisin tiennyt muutama vuosi sitten jo tän fiiliksen mikä voi tulla treenaamisesta,
olisin aloittanut aiemmin.
Jos mä olisin tiennyt kuinka huikeita ja ihania ihmisiä tuun tapaamaan treenaamisen kautta,
olisin aloittanut aiemmin.
Jos olisin tiennyt miten hyvältä tuntuu herätä maanantaina siihen kun lihakset huutaa lepoa,
olisin aloittanut aiemmin.

Onneksi oon aloittanut nyt!

Liike on lääke!

Kiitos ihanat Emmi, Aliisa, Jope, Anni ja Tommi!

ps. Tästä projektista tuutte kuulemaan piakkoin lisää.. 😉

Nyt on ne hetket kun Uuden vuoden lupaukset on heikoilla jäillä ja koetuksella.
Kuinka monella pitää lupaukset ja motivaatio ei valahda housunpuntista alas?

Toivottavasti isolla osalla motivaatio säilyy!

Kun motivaatio alkaa laskemaan päätään ja sohva houkuttaisi enemmän kuin treeniin lähteminen, mitä silloin tulisi tehdä?

Mä suosittelen, että silloin ensimmäiseksi ajattelisi sitä miksi alunperin päätti lähteä muuttamaan elämäntapojaan ja lisäämään treeniä ja keskittymään ruokavalioon? Ne samat syyt on siellä edelleen, mutta ne vaan koittaa piiloutua. Mieli koettelee. Alkaa ehkä vähän väsyttämään, eikä välttämättä tuloksetkaan ole niin suuria kun on toivonut kuukaudessa tulevan.

Mutta juuri siinä vaiheessa ei kannata heittää hanskoja tiskiin, silloin koetellaan kanttia ja katsotaan pitääkö se motivaatio vai ei.

Mä kävin itse eilen tekemässä kaksi treeniä Mäkelänrinteen salilla. Sunnuntaina laitoin kellon soimaan maanantai aamuksi 06.00, vaikka mulla oli ensimmäinen työjuttu vasta klo 15. Halusin startata päivän ja koko viikon reippaasti. Söin pienen aamupalan ja pistin remppeet niskaan ja lähdin tukka pörrössä treenaamaan Märskyyn.

Kyllä mua rehellisesti sanottuna väsytti kun kello soi, mutta toisaalta olin mennyt ajoissa nukkumaan ja unta oli ehtinyt kertyä jo yli kahdeksan tuntia, joten pidin kiinni siitä mitä olin sopinut tekeväni.
Hikoilin tunnin verran katsomon kuumuudessa, tein renkailla, tein matolla, tein levypainoilla – erinäisiä punnerruksia ja muita juttuja.
Energiaa oli kuin pienessä pitäjässä kun lähdin kotiin takaisin keittelemään aamusumppia ja lukemaan asiakkaiden meilejä läpi.

Voin väittää, että 99,9% varmuudella treenin jälkeen on energisempi olo, kuin jos olisi jäänyt sohvalle makaamaan tai uppoutunut suoraan töiden pariin.

Siksipä se, että väsyttää ja ei jaksa lähteä treenaamaan on vähän ”huono syy”. (toki pitää kuunnella kehoaan, jos on esim. kipeänä) Treeni piristää aina, se myös lisää energiatasoja muutenkin – ei vain treenin jälkeen. Kun ruokailu on kunnossa ja keho saa tarpeeksi energiaa päivän aikana – saa treeneistä kaiken irti ja kokonaisuudessaan on pirteämpi olo.

***

Iltapäivällä ennen illan asiakkaita mulla jäi vielä 45min tyhjää aikaa, joten käytin sen hyödyksi ja pistelin menemään juoksumatolla ensin 20min ja sitten vielä vähän keskivartalolle treeniä ja jooga-asentojen kokeilua. 🙂

Joten ei muuta kun energista tiistaita ja nauttikaa tuosta kauniista auringosta!
Toivottavasti saatte siitäkin lisäenergiaa!
Ei anneta motivaation laskea, vaan mennään eteenpäin kahta kovemmalla teholla! 🙂

Meillä alkaa 9.maaliskuuta Muutos100 Vol.2 – siihen otetaan nyt ilmoittautumisia vastaan! Valmennuspaketti meni täyteen Vol.1:sen kohdalla todella nopeasti, joten olepa vikkelä jos haluat mukaan tiimiin! 🙂 Vol.1 on lähtenyt huikealla vauhdilla käyntiin ja jo ekan viikon aikana valmennettavat ovat pudottaneet kilosta kahteen painoa. Sekä saaneet sitä motivaatiota ja lisäenergiaa! Ilmoittautumisia otetaan vastaan osoitteisiin: pttuukka@gmail.com tai pt.monna@gmail.com