Mä kyllä niin toivon, että teillä on enemmän motivaatiota kun mulla! Mä oon niin päässy tähän mökkimoodiin, ettei meinaa mikään treeni maistua. Ens viikolla taas pääsee kotiin ja normi arki ja treenit taas maistuu! Uskon näin ja toivon! 😉

Mökkifiilistä näistä kuvista… ♥ ♥ Ukkoni piti tiukasti villasukat jalassa. vaikka aurinko paisto ja lämpötila oli +24c! 😉 


Joo, lenkille piti lähteä Pielisen rannalle. Jotenkin ei tosiaan kiinnostanut yhtään!! Mutta ei siinä auttanu ku pistää lenkkikamppeet päälle ja lähteä.

Kello päälle..

…ja sitten matkaan.

Mutta ei vaan lähteny ei sitten millään. Tuntu tosi raskaalta ja laiskotti vaan. Teki mieli kääntyä takasin ja mennä makoilemaan rantsuun. Mutta kyllä mä sitten talsin 4,5km matkan ja 50min lenkkiin kului aikaa. Suurimman osan matkasta kävelin. Kun ei vaan jalka meinannu nousta! 🙁 🙁
Ihanaa maisemaa oli ja kaunis ilma. Lenkin varrelta löytyi myös erilaisia ”kannustus-loruja”.. 🙂

Nyt mä en teitä enempää masentele tällä mun huonolla motivaatiolla.
Ihanaa on ollu kuitenkin kun on koko päivä ulkona taas oltu, pelattu betanqueta, krokettia, heitetty tikkaa ja ammuttu ilmakiväärillä. 🙂 Hih!


Antakaa mulle motivaatioajatuksia, niin ehkä ne tulis tänne asti ja sais mulle taas innon päälle!!

Ai että. Kyllä se vaan on ihanaa kun on hyvä pyörä, mahtavat maisemat ja kaunis kesäpäivä.

Eilen tuli pyöräiltyä 38km. Aivan ihana päivä ja huipputreeni samalla! Pyöräiltiin Kustavista Brändöön. Brändö siis yksi Ahvenanmaan maakunnista, pienen pieniä saaria täynnä. Pari lossimatkaa välissä, mutta niitä en toki laskenut tuohon 38km:iin. 

Toi mun alelöytönä ostettu juoksuhame oli kyllä taas ihan huippu, pyöräilyshortsit kun on alle ommeltuna. Toimi tosi hyvin kuumana kesäpäivänä ja samalla sai jalat väriä pintaan. 🙂 Pyöräilijöitä Turun saaristossa näkee paljon, mutta muuten on tosi rauhallista ja hiljaista.

Meidän mökkimmehän oli Lomavalkamassa, jota pitää jonkinlainen raittiusseura. 😀

Pyöräily on ihan mahtavaa treeniä, siinä saa peruskestävyyttä, vauhtikestävyyttä ja maksimikestävyyttä treenattua. Maksimikestävyyden puolelle tietenkään kovasti ei eilen saaristossa menty, mutta kyllä jonkinlaisia mäkinousujakin oli. 

Kyllä sielu lepäs eilen tuolla saaristomaisemissa. Meri tuoksuu hyvälle ja kaikki on jotenkin iloisia ja hymyilee. Vaikka reidet ja pohkeet rupes jossain välissä olemaan vähän väsyneet, niin virtaa riitti silti. Ja uskon virtaa löytyneen nimenomaan psyykkisisitä syistä. 🙂 Toki myös syötiin hyvin ja verensokeri ei päässy laskemaan missään vaiheessa liian alas. 

Pyöräilyn lomassa tosiaan vähän tuli lekoteltua auringossa, syötyä ja kokeiltua kalliokiipeilyä… Tai siis no mun mieheni sitä kokeili ja mä valokuvasin ja ihastelin ja pelkäsin. 😀

Tänään aamulla käytiin vielä vetämässä aamuaerobinen, juostiin, tehtiin erilaisia juoksutekniikkaharjotuksia ja lopuksi käytiin vielä uimassa meressä. Ihana fiilis tuli taas.

Kyllä se kuulkaa mun on myönnettävä, että vaikka rakastankin tätä lomailemista, niin kaipaan silti jo vähän takaisin arkeen ja varsinkin ravintopuoleen arjessa.

Mutta sinne jäi nyt sitten ihana Turun saaristo ja auton nokka on suunnattu kohti Pälkänettä. Automatkan pystyy hyödyntämään blogikirjoittelulla ja parilla työasialla.. 😉

Kirjoittelen teille sitten seuraavan kerran vasta la tai su, joten iiiihanaaa loppuviikkoa teille kaikille!!

Ja käykääs vielä hyödyntämässä kysymys-postaustani jos jotain kyssäreitä on mulle esittää. 🙂 Ja senhän te löydätte TÄN  linkin alta! 🙂

Mä rupeen nyt kuuntelee ton mun armaan mieheni laulamista (se kuuntelee iPhonea kuulokkeet korvissa ja laulaa ”se kotka sut hotkasee nokkaan, kauhee rotko)…. 😀 Haha! 😀 😀 Ja nyt jo vuorossa Seal:in Kiss from a rose… ;D