Hae
Monna Pursiainen

Kilot ei lähde p*skaa jauhamalla. Piste.

Se on kuulkaa totuuden torvi Monna täällä taas hei!
Tavoistani poiketen postaan tänään jo toista kertaa.
Postauksen idean keksin yhdestä asiakkaastani. Ja itsestäni. Ja mun on pakko se nyt heti kirjoittaa kun ajatus juoksee kuumana päässäni. 😉
20130527_201556 20130527_201446
Tällainen ihana kukka (vielä niin mun näköinen) kädessään mun todella ihana asiakas tänään tuli viimeiselle treenikerralleen. Reilu puoli vuotta hänen kanssaan tehtiin treeniä ja mieletön muutos tapahtui.
20130527_201605Häneltä tippui puolessa vuodessa lähes 15kg, senttejä katosi vyötäröltä, lantiolta ja rinnan ympäryksestä toistakymmentä joka kohdasta. Vyötäröltä eniten: 17cm!!!
Hän on niin loistava esimerkki siitä mihin voi kuudessa kuukaudessa päästä jos PERKELE yrittää!! Motivaatio voi välillä kadota, mutta kun siitä nappaa äkkiä kiinni ennen kun se lipeää liian kauas, pääsee takaisin ruotuun jo ennen kun mitään takapakkia ehtii tulemaan.

Hän ei ole ainoa asiakkaani, joka on tehnyt mieletöntä duunia ja päässyt tavoitteisiin. Pari kuukautta sitten kun eräs toinen asiakkaani asteli vikoihin treeneihin puolen vuoden pt-suhteen päättyessä, oli häneltä tippunut yli 20kg!! Ja nämä kaksi esimerkkiä on vaan osa asiakkaitteni onnistumistarinoista.
Näitä onnistumisia on aivan upea seurata ja olla osana siinä kehityksessä ja saada antaa voimaa, neuvoja, kannustusta ja välillä vähän piiskaa silloin kun meinaa ote lipsahtaa.

Mutta silti, ihmisten pitää itse tajuta se, ettei PT:n palkkaaminen tarkoita automaattisesti kilojen karsiutumista. Sen eteen on annettava perkeleesti. PT ei asiakkaan puolesta treenaa tai syö. Eikä PT asiakkaan puolesta pistä sitä suklaata naamaan ja toisella kädellä huuhtele sitä kuoharilla alas. Minä PT:nä annan kaikkeni asiakkaalle, neuvon ja kannustan niin paljon kun ikinä pystyn. Piiskaan ja pistän koville. Mutta mun piiskani ja neuvoni ei ole 24/7 asiakkaan läsnä. Suurin osa työstä on oikeasti asiakkaan tehtävä itse.

Koen olevani hyvä työssäni myös siksi, että olen itse viimeisen vuoden aikana kidutellut sokerihimoissani ja käynyt määrätietoisesti treenaamassa. Vaikeeta on ollut välillä. Ihan perkeleen vaikeeta. Ja voi kuulkaa miten mä rakastan suklaata ja irtokarkkeja. Ja limua ja shipsejä. Mutta kun mä olen päättänyt päästä mun omaan ihannekuntooni, niin on ollut pakko vaan päättää jättää ne karkit ja suklaat välillä kauppaan.

Maustamatonta rahkaa ilman makeutusaineita tai sokeria.

Maustamatonta rahkaa ilman makeutusaineita tai sokeria.

Helvetin paljon on kulunut maustamatonta rahkaa ja terveellistä ruokaa. Tota hiton rahkaakin mä INHOSIN alkuun. Mun mielestä se maistui ihan suoraan sanottuna paskalta. Mun oli pakko lisätä sinne hunajaa, että pystyin syömään sitä. Nykyään mä ihan odotan joka päivä mun rahka-annostani. (vielä kun Valio sais rahkahommansa toimimaan, että mun lempirahkaa: Valion rasvaton ja maustamaton rahka, olis kaupoissa koko ajan)

Terveellistä kotitekoista ruokaa, ei mitään vippaskonsteja tai ihmedieettejä.

Terveellistä kotitekoista ruokaa, ei mitään vippaskonsteja tai ihmedieettejä.

Kaikki ruuat teen kotona, en osta ikinä eineksiä. Tuo ihana annos ylempänä on rakkaan veljeni tekemä, jonka luona kävin tänään lounaalla.
Välillä käyn ulkona syömässä, mutta ravintoloissakin on helppo tilata terveellistä ruokaa.
Ei tarvitse mitään ihmedieettejä, että pääsee ihannekuntoonsa. Kaikki telkkarista tulevat ohjelmat, joissa laihdutetaan parissa kuukaudessa yli 20kg on ihan kauheeta katsottavaa ammattilaisen silmin. Puoli kiloa viikossa pudotustahti on kaikkein pysyvin. Silloin siitä ravinnosta mitä syö ja siitä treenaamisesta mitä tekee tulee elämäntapa. Jolloin taas tulokset ovat pysyviä. Superhypermultidieeteillä tiputetut kilot tulee valitettavan usein takaisin, koska kaalikeittoa ei voi syödä koko ikäänsä. Tai pussikeittoja.

20130527_150901 20130527_150948 20130527_151255Tänään aamutreenin jälkeen hymyilytti kun otin nämä ylläolevat kuvat. Ja kuten mun asiakkaillani, myös mulla se pitkäpinnaisuus, motivaatio ja tiukka tekeminen tuottaa tulosta. Kuten jo otsikkoon kirjoitin; KILOT EI LÄHDE PASKAA JAUHAMALLA!!
Aina voi keksiä selityksen miksi ei ehtinyt lenkille, salille, jumppaan. Tai miksi juuri minä voin ottaa nyt tuon yhden keksin tai karkin tai kuohuviinilasillisen.
Mutta mikä siellä vaakakupissa sitten lopussa painaa? Lihas vai suklaa?

Mä teen itselleni (ja 15:lle muulle) keskiviikkona InBody-mittauksen, toivon että rasvamassa on pienentynyt entisestään ja lihasmassa pysynyt samana tai ehkä jopa vähän kasvanut.
Tässä yksi taulukko, jonka osa teistä on jo nähnyt, mutta laitoin nyt uusille lukijoille myös tiedoksi. Tämä muutos on tapahtunut vuodessa minun kropassani:
TuloksetTorstaina kerron teille sitten onko huhtikuun alusta tähän toukokuun loppuun tapahtunut vielä lisää muutosta. Toivon tuon rasvamassan vielä vähän pudonneen, mutta se selviää sitten! 🙂 Jännittävää!!

Nyt toivotan teille hyvää yötä.
Muistakaa, että tavotteista pitää pitää kiinni! Älkää antako liian helposti periksi! Ja voin luvata; painonpudotus, rasvamassan pienentäminen ja lihasmassan kasvattaiminen ei ole KENELLEKKÄÄN helppoa!!!!
profii

43 kommenttia

  1. endorfiinikoukussa kirjoitti:

    Go Monna! Ihan mielettömän hieno muutos sun kropassa on kyllä tapahtunut tässä blogin seuraamisen aikana. On monta kertaa pitänyt kommentoida tätä, mutta en ole sitten jaksanut täytellä noita kommentointiin vaadittavia ruutuja. 😀

  2. Mokkis kirjoitti:

    NIIN asiaa Monna! 🙂

    Täälläkin liputetaan pitkäpinnaisuuden puolesta! 😉

  3. Tekosyy kirjoitti:

    Huomattu on, että tekosyitä on helppo keksiä. Aina kun pyydän kaveria lenkille, niin aina on jotakin muuta. Tänäänkin pyysin ja hän sanoi käyvänsä itse heti. Hän kysyi lenkkini jälkeen että kävinkö lenkillä. Kyllä vain, 7,5km. Kysäisin häneltä samaa mutta ei ollut joutanut, pitänyt siivota parveketta.. Ei niitä tuloksia todellakaan niin tuu. Itsellä on ollut nyt syömiset mitä sattuu ja jotenkin into saleiluun on hiipunut? Sen sijaan kävely on lisääntynyt huimasti! Jotakin positiivista edes.

    • Monna kirjoitti:

      Niinpä 🙁 Niitä tekosyitä tosiaan on vaan niin helppo keksiä. Ja siihen ei auta muu kuin niskasta itseään ottaminen. Kaveria ei pysty pakottamaan.
      Ja kävelyä vaan rutkasti sinulle lisää 🙂 On tärkeä löytää lajeja joista itse tykkää!

  4. Petra kirjoitti:

    Joo-o, ei se rasva taida pelkällä bloggaamisella palaa ja täytyy siellä salillakin tehdä oikeesti muuta kuin valokuvata, vaikka anonyymit välillä kovasti epäilevätkin tätä treenibloggaamista 😀

    Muutamat kerrat oon mäkin pyöritellyt päätäni niille pikadieettiohjelmille – onhan se hienoa, että painoa katoaa 20kg/2kk, mutta kuinkakohan paljon tosta on rasvaa ja montakohan kiloa tulee takasin ohjelman päätyttyä? Poikaystävä ehdotti, että voitas osallistua ”Rakas sinä olet pullukkaan” ja hän makaisi sohvalla sen 7vk ja pudottais noin 5-10kg, kun kaikki lihasmassa katoais 😀 Kuvittelis olevan selvää pässinlihaa, että vain pysyvät muutokset ruokavalioon ja liikuntatottumuksiin mahdollistavat pysyvät muutokset, mutta silti ihmiset vielä yrittää löytää oikoteitä onneen!

    Ylihuomiseen! 🙂

    • Monna kirjoitti:

      Hahaa! 😀
      Joo, mulle ei oo muuten vähään aikaan tullut näitä: ”ehditkö sä tolta kaikelta kuvaamiselta ollenkaan treenata siellä salilla”-kysymyksiä. 😀
      Näinhän se on, että kyllä me tosiaan bloggaajat vähän muutakin taidetaan siellä salilla tehdä. 😉

      Oikotietä onneen ei tosiaan ole tässä asiassa! JA onneks ette lähteny tohon ohjelmaan! 😀

  5. Sonja kirjoitti:

    0,5kiloa viikossa tippuu täälläkin paino. Voi kun unelmakropan saamiseen olisi joku oikotie! Mutta, kun ei ole niin ei auta itku. Treeniä, treeniä. Jospa minäkin saisin puristettua itseni timmimpään pakettiin, ja perkele, SAANHAN minä! 😀 Sä oot tehny jo melkoisen työn, vau! 🙂
    http://kiloillekyytia.blogspot.fi/?m=1

  6. Pia kirjoitti:

    Tää on kyl niin täyttä asiaa <3 Hyvä Monna!

  7. Reeta kirjoitti:

    Nyt on kyllä postaus niin asiaa, että oksat pois! Itse alotin urakkani viime vuoden lokakuussa ja tiukalla itsekurilla ja tahdonvoimalla oon tähän päivään mennessä tiputtanut 23kg. Vielä 2kg pois niin mä olen normaalipainon rajoissa. Suurin muutos on varmastikin tapahtunut tuolla korvien välissä… ruokavalio on muuttunut totaalisesti ja liikkumisesta ja salitreenaamisesta on tullut mulle nautinto. Aina voi voivoitella, että voi kun minäkin, mutta ei sitä kukaan muu tee sun puolesta vaan se työ on tehtävä itse. Ei se ole helppoa, eikä sen pidäkään olla, mutta on se kaiken sen arvoista!

    • Monna kirjoitti:

      Mahtava tulos Reeta!!
      Ja näinhän se on, korvien välissä tapahtuu isoin muutos ja siellä myös käydään se isoin taistelu. Tästä mä aina sanon mun asiakkaillenikin. 🙂
      Helppoa se ei oo, mutta tulos on tosiaan aina sen arvoista! 🙂

  8. KAtja kirjoitti:

    Jes! Aivan loistavaa tekstiä! 🙂

  9. Taru kirjoitti:

    Totta joka sana! Itsekin on noita selittelyitä tullu harrastettua. Nyt kun on päässyt itse siitä eteenpäin siihen vaiheeseen että toimii eikä selittele, ja tulokset alkaa näkyä, kieltämättä huvittaa muiden selittelyt (ja kauhistuttaakin kun kuulee niissä sen entisen itsensä) ”Kyllä mä siis yleensä syön terveellisesti”, ”Ei mulla paino voi pudota kun käytän hormonilääkkeitä”, ”Mäkin käyn lenkillä pari kertaa viikossa mutta ei se paino vaan putoo, mulla on sellanen aineenvaihdunta” ja mitä kaikkee. Paras kuulemani selitys on ehkä se, että piti syödä äidin marjapiirakkaa koska ei ehtinyt laittaa jääkaapissa valmiina ollutta rahkaa lautaselle =D Ja sitten se koko päivä meni tietysti pieleen koska oli jo repsahtanut.

    Mieletön muutos, Monna! Perässä tullaan 😉

    • Monna kirjoitti:

      Voi toi on kaikkein pahinta, että jos vähän repsahtaa niin sitten on koko päivä muka mennyt pieleen! EIEIEIEI!! Sitten vaan äkkiä ryhtiliike!
      Onneksi sinä et enää selittele vaan teet työtä oman unelmavartalon saamiseksi, helppoa se ei oo. Tsemppiä!! 🙂

  10. KK kirjoitti:

    Ehkä vähän ohi aiheen tää mun kommentti, mutta täälläkin päin on usein ollut kaupoista loppu noi Valion rahkat :/ Onneksi sentään raejuustoa on aina, sitä voisin syödä vaikka minkä kanssa 😀

    Jos asuisin yhtään lähempänä ja opiskelijabudjettini olisi suurempi, niin ehdottomasti haluaisin sun asiakkaaksi! Arvostan suuresti sitä, että PT panostaa täysillä asiakkaisiinsa, arvostaa heitä ja saa heistä kaikki mehut irti 🙂

  11. Nanna kirjoitti:

    Hyvä,tsemppaava postaus! Upeita suorituksia asiakkailtasi,hienoa työtä olet heidän kanssaan tehnyt!
    Mulla on puoli vuotta mennyt taas ihan ”käsi suklaassa” mutta nyt päätin että se saa loppua. Kauhistuin viikonlopun valokuviani niin että nyt se on muutoksen paikka. Ihmeen kauan sitä välillä pitää kerätä sitä motivaatiota ja herätä todellisuuteen:/

  12. Devis kirjoitti:

    Amen. Itsekin tosin sorrun (liian usein) herkkuihin. Onneksi syyllinen löytyy helposti peiliin katsomalla.

  13. Elina S kirjoitti:

    Mullaki tuli vuosien varrella koitettua pussikeittodieetit sun muut. Painoa kyllä lähti mutta tulihan ne takasi sitten ku ei ihan onnistunu paluu takasi normiruokaan. Viime vuonna sitten onnistukin se elämäntapamuutos ja terveellisellä kotiruualla+liikunnalla tippu vuoden aikana kilot normaalipainon puolelle 🙂 Nyt onki tää vuosi menny sit opetellessa pois siitä laihduttamisesta, muutamia kiloja on takasi tullu mutta jos tässä nyt vetäis vähä tiukemmalla ruokavaliolla niin nehän lähtis kyllä. Treenit on kuitenkin koko ajan luistanu hyvin että toivottavasti siellä se lihas kasvaa niinku mulla nyt tavotteena onki 🙂

    Mahtavia tuloksia oot saanu asiakkaiden sekä itsesi kanssa aikaan! 🙂

    • Monna kirjoitti:

      Niinhän se on, noissa pussikeitoissa sun muissa paino ropisee alas, mutta ne tulee heti takaisin kun alkaa normiruokavalio taas. 🙁

      Pikku hiljaa ja pitkällä pinnalla, kyllä se lihas kasvaa ja rasvamassa katoaa. Tsemppiä 🙂

  14. katinka kirjoitti:

    Juuri näin, muutokset tapahtuu tuskallisen hitaasti.mutta onneksi peilissä vilahtaa pieniä tuloksia aina välillä niin saa uskoa jatkaa touhua.Ja kun motivaatio meinaa karata niin nää blogit on ihan parhaita tsemppareita!
    Täällä metsästetään lihaksia:D Oisinkin kysynyt mielipidettäsi aerobisen harrastamisesta kun tarkoitus tosiaan lihaa saada, itse tunnut liikkuvan kovastikin ja silti lihakset kehittyvät.Kun sanotaan, että aerobista tehdään lihaskasvun kustannuksella?..Mieli siis tekisi lenkkeiilläkin, mutta se on nyt tosiaan tauolla, yhden kunnon lenkin mäkijuoksun kera olen tehnyt viikottain.
    p.s. minkä pituinen muuten olet?

    • Monna kirjoitti:

      Tulokset, pienetkin motivoi jatkamaan ja tsemppaamaan vaikka kaikki tapahtuukin hitaasti! 🙂

      Mun mielestä on tosi tärkeää harrastaa monipuolisesti. Eli ehdottomasti aerobista kehiin vaan. Tietysti en sun tavoitteista ja nykytilanteesta enempää tiedä. Silti kehotan tekemään ainakin pari aerobista treeniä viikossa ja loput sitten pumppausta lihaksille.

      Oon 165cm 🙂

  15. Jenna kirjoitti:

    Voi monna! Täyttä asiaa tää postaus!! 🙂 oli oikein ilo lukee! Muistan kyllä iteki ku maistoin ekoi kertoja tota valion rahkaa.. tais naama vääntyy 😀 nyt menee melkee paljaaltaa! Jatka monna samaa mallii, jaksat jakaa aitoo innostusta :))!!

  16. AnnaBella kirjoitti:

    Olipas hyvä postaus erinomaisesta aiheesta!! 🙂 muttamikäs se nuissa kirosanoissa noin vetää puoleensa ;D

  17. Maria kirjoitti:

    Aivan uskomattoman hyvä postaus jälleen kerran! <3 Tulipa sinuu jopa fanitettua miun omassa blogissa tänään, sie vaan aina jaksat olla niin positiivinen ja ihana!

  18. Jade kirjoitti:

    Monna pakko kertoa että sun blogi on ihan mahtava ja piristää ihan superisti päivittäin!! 😀 älä vaan ikinä lopeta kirjottamista tai noita hommia, nää sä hanskaat 😀 ja ps. voisitko jooko tehdä postauksen sun Kisakallio-ajoista tai linkata postaukseen jos semmonen jo on? 🙂 kiinnostaisi kovasti!! mahtavaa treeniviikon jatkoa 😉

  19. Tiina Katariina kirjoitti:

    hahah täälläkin on välistä kaikki rahkat loppu, yleensä päivä-pari superdieetin alkamisen jälkeen x)

    aivan totta tuo että pt:n palkkaaminen ei automaattisesti tuo sitä painonpudotusta tai hyvää kuntoa. Multa kysyttiin että teenkö valmennusta etänä, ”nettivalmennusta”, niin vastasin että mikäs siinä, mutta on tajuttava että siinä tapauksessa on ihan hirveän paljon itsestä kiinni kun en pääse kertaakaan esimerkiksi salille ohjaamaan enkä tapaa koko henkilöä. että sitten ei parane vikistä että tuloksia ei tule ja rahat takaisin, silloin täytyy olla absoluuttisen rehellinen myös itselleen. ja pätee myös ihan lähivalmennukseenkin. jos ruokavalio ja treeni ei toimi, olisko syy peilissä? jokainen tietää vastauksen ihan varmasti kun tarpeeksi menee itseensä.

    http://gracefulfit.blogspot.fi/

    • Monna kirjoitti:

      Joo siis toi nettivalmennus varsinkin on sellainen juttu, että siinä on niin täysillä panostettava itse. Sen takia se onkin halvempi ratkaisu kun tavallinen pt-paketti. Mutta siinä on oltava extra rehellinen ja löydettävä se piiska myös omasta takaa. 🙂

  20. Maribel kirjoitti:

    Niin täyttä asiaa. Olet kyllä mahtavan positiivinen ja kannustava tyyppi! Sun blogista saa joka kerta uutta tsemppiä. Kiva kun postailet ruokajuttujakin. Ne inspiroi, koska täälläkin uskotaan terveellisen kotiruoan voimaan. 🙂 Mahtavan muutoksen olet kyllä saanut aikaan vuodessa, onnea siitä! Minäkin olen tyytyväinen itseeni, raskauskilot karistettu ja muutama extrakilokin. 🙂 Nyt täytyy mennä pienillä plussakaloreilla, ettei paino enää laske, ja koittaa kasvattaa vähän papua!

  21. lila kirjoitti:

    Voi kiitos, Monna! Tätä sitä onkin kaivattu ja tämmösestä tuleekin oikeen motivaatiopyrskähdys. Mulla on jotenkin paino jumiutunut ja välillä kovasti yritän, mutta jostain syystä sitten palaan takaisin huonoille tavoille (suklaa on syntiä=).

    Nyt on onneksi lomalla helpompaa ollut jättää herkut pois ja palata ruotuun. Mulla ainakin syntinä on se, että teen liian täyteen kalenterin kun yritän valmistua nopeasti (ja on se perhe).

    Yks päivä tuossa kaupassa huomasin, kun oli kova hinku suklaata ostaa, että ei se kyllä vie mua kohti tavoitteita. Sen jälkeen olen ajatellu joka kerta, että viekö jokin juttu mua kohti sitä mitä haluan..vai ei?

    Huikea muutos sulla, jotenkin niin hyvä mieli tulee tästä sun blogista.

Vastaa