Kuinka moni teistä on nähnyt lenkkipolkunsa varrella uudenlaisia treenipuistoja?
Kuinka moni teistä on käynyt kokeilemassa ja katsomassa mitä kaikkea puistoissa voisi tehdä?

Tässä postauksessa esittelen viisi liikettä, jota näissä fitnesspuistoissa voi tehdä helposti. Viime viikollla vein äitini Vantaan Kartanokoskella sijaitsevaan puistoon tekemään treeniä.

1. Köyden heilutus
2. Istumaannousu
3. Penkille askellus
4. Kulmasoutu
5. Punnerrus

Köyden heilutus
Ota lantion levyinen asento jaloilla. Ota köydenpäistä kiinni. Lähde heiluttamaan köysiä vuorotellen. Pyri pitämään jalat koko ajan maassa ja anna ylävartalon mennä liikkeen mukana. Käytä keskivartalon lihaksia apuna.

Istumaannousu
Käy penkille selinmakuulle, työnnä varpaat kaiteen ali.
Pidä kädet kevyesti takaraivon takana, tai korvien vieressä. (kevyempi vaihtoehto; laita kädet rinnalle) Lähde nostamaan itseäsi istumaan, koita keskittyä siihen, että voima tulisi vatsalihaksista.

Penkille askellus
Käy seisomaan boxin eteen. Astu vuorojaloin boxin päälle ja alas. Muista astua toinen jalka toisen viereen boxille ja vasta sitten alas.

Kulmasoutu
Ota renkaista kiinni, käy roikkumaan takakenoon renkaista. Vedä itsesi ylös suoraksi tuomalla kyynerpäät kylkiin. Jarruta liike takaisin alas.

Punnerrus
Ota tangosta hieman harioita leveämpi ote. Pistä jalat taakse, mitä pidemmälle ne laitat sitä suorempi on kulma ja sitä raskaampi on punnerrus. Koukista sitten hallitusti kyynerpäitä ja tuo rinta lähelle tankoa ja punnerra takaisin ylös.

***

Näillä viidellä liikkeellä saat jo kummasti vaihtelua normaalilenkin sisältöön ja koko kropalle haastetta. Kaikki liikkeet on helppo suorittaa.

Äitini tykkäsi todella paljon treenistä ja liikkeistä. 🙂 Ja me äidin kanssa suositellaankin kaikkia rohkeasti poikkeamaan lenkkipolkujen varrella näihin treenipuistoihin!

• Postaus toteutettu yhdessä Lappset Group:n kanssa.

Elämä kuljettaa ja välillä mennään kovaakin, mutta on ihana tietää ystävien olevan siellä jossain. Aito ja syvä ystävyys ei katoa mihinkään, vaikka ei joka viikko näkisikään. Sen tietää, että toinen on siellä olemassa.

Mulla on muutama tällainen ystävä. Että jos pitäisi lähteä autiolle saarelle ja ottaa kymmenen ihmistä mukaan, niin nää ystävät olisi ehdottomasti siinä kymmennessä mukana. Nämä muutamat ystävät on mulle todella rakkaita ja haluan heidän tietävän mun olevan aina täällä olemassa.

Näistä ystävistä yksi pitkäaikaisimmista ja erittäin rakkaista mulle on Anna.
Tänään kurvasin puolen päivän aikoihin Annan luokse viettämään aikaa yhdessä. Pari tuntia hurahti liian nopeasti. Juttua olisi ollut vaikka kuinka. Taas kerran. Mutta on ihanaa, kun ei tarvitse aloittaa alusta vaikka olisi vierähtänytkin tovi edellisestä tapaamisesta. Voi olla vain ja kuin edellisestä kerrasta ei olisi kuin päivä tai pari. On ihanaa, kun voi olla toisen kanssa kuin kotonaan.

Tehtiin yhdessä lounassalaatit, Anna lämmitti takan, juotiin kahvit, syötiin suklaata ja puhuttiin.
Anna kysyy aina multa, että miten mulla menee. Ja jos aikaa vaan olisi enemmän, mä avautuisin Annalle mielen syövereihin asti. Annaan luotan. Se on tärkeää ystävyydessä.  Myös minä kysyn tietysti Annalta, mitä hänelle kuuluu. Ja kuuntelen kun hän vastaa.
Me ollaan itketty monet itkut yhdessä, me ollaan myös molemmat oltu toisillemme olkapäänä kun toinen on sitä tarvinnut.

Kun sitten ajelin muutaman tunnin myöhemmin kohti Mäkelänrinnettä, hymyilin koko matkan. Tuli niin älyttömän hyvä olo ja mieli Annan tapaamisesta. Märskyssä sainkin nauttia vielä toisen hyvän ystäväni seurasta, sillä meillä oli Jennin kanssa venyttelytreenit.

Kyllä mulla tänään oli hymy herkässä kun astelin työpäivän jälkeen kotiin.
Onneksi on ihania ihmisiä elämässä. <3 Se on rikkaus. Se on suuri kunnia. 
Ystävät on äärimmäisen tärkeitä. Ja kuten joskus olen aiemminkin sanonut, ei se määrä vaan se laatu. <3