Mitä teen sitten, kun en ole enää raskaana?
17
Meidän lokakuun mammojen FB-ryhmässä bongahti pari päivää sitten silmilleni Joukolattaren blogiteksti, jossa hän vastasi haasteeseen ”Raskauden jälkeen aion..”. Tämä oli mielestäni niin hauska haaste, että päätin itsekin kirjoittaa muutaman jutun ylös.
1. Aion treenata. Nyt viimeiset viikot on menneet täysin ilman treeniä. Ei vain ole keho eikä mieli antanut tilaa treenille. Ison mahan kanssa kömpelösti liikkuen, ei treenikään ole oikein houkuttanut. Mutta sitten synnytyksen jälkeen, kun aika ja kroppa sen suovat, oikein hinkuan päästä taas treenien pariin.
2. Aion syödä salmiakkia. Voi juma, mä rakastan salmiakkia!! Nyt raskausaikana se on ollut pannassa. Muutamia olen syönyt, mutta en ole päästänyt salmiakkihimoa valloilleen. 😉 Aion kertakaikkiaan käydä ostamassa ihan sellaista tsaukkitaukki-salmiakkijauhoa ja kaataa sen kurkusta alas. 😀 Myös Punnitse&Säästä -kaupasta käyn ostamassa niitä sellaisia ihania salmiakkijauholla kuorutettuja valkosuklaalakuja ison pussin.
3. Aion lähteä tyttöjen kanssa ulos ja ottaa muutaman lasin skumppaa. Se voi olla, että siihen menee aikaa – mutta kuitenkin aion! 😀
4. Aion nukkua mahallani ja selälläni. Mahallani nukkumisesta kirjoitinkin jo toiseen postaukseen. Tiedän, että maidolla täyttyvät rinnat eivät välttämättä tähän maha-asentoon päästä heti, mutta odotan sitä kun saan nukkua niin ettei tarvitse miettiä jokaista asentoa. Ja sitä, että voi nukkua selällään ilman tukehtumisen tunnetta.
5. Aion juoda kahvia sikana. Rakastan kahvin tuoksua ja makua. Alkuraskaudesta jouduin olemaan 3kk juomatta, koska haju ällötti. Keskiraskaudessa pystyin nauttimaan siitä, mutta rajoitus piti kahvinjuonnin kahdessa kupissa / päivä. Nyt taas loppuraskaudesta kahvi on vähän ällöttänyt. Siispä synnytyksen jälkeen meinaan nauttia joku päivä kahvia niin paljon, että tulee ihan sellaiset kofeiiniöverit. 😀
6. Aion tehdä itselleni InBody-mittauksen. Ihan todella innolla odotan, että miltä kehonkoostumus näyttää raskauden jälkeen. Tiedän, että rasvaprosentti on noussut sieltä 20%:n hujakoilta varmasti ainakin yli 25%:n. Lihasmassaa on kadonnut ja rasvamassaa tullut tilalle. Mutta ihan jännittää hyvällä tavalla, mikä on sitten tilanne oikeasti.
7. Aion kävellä koirien kanssa rivakasti pitkiä lenkkejä. Ja ylipäänsä kävellä reippaasti, siihen omaan tahtiin. Ei löntystäen ja vaivalloisesti, vaan ihan omalla tahdilla tossua toisen eteen. Aion nauttia siitä, että pystyn taas hallitsemaan kahden koiran ulkoiluttamisen, ilman inhottavia tuntemuksia mahassa.
8. Aion kävellä korkokengillä. Kuten Joukolatarkin oli blogissaan kirjoittanut. En ole tainnut alkuraskauden jälkeen kävellä korkokengillä. Ja nyt ne ei enää varmasti turvotuksen vuoksi edes mahtuisi jalkaan. 😀 Aion pukeutua muihinkin kuin trikoisiin ja laittaa korkkarit jalkaan. Kipkop.
9. Aion temppuilla ja tuntea itseni taas ketteräksi. Akrobatia ja ”temppuilu”treenit tulee mukaan heti, kun siihen kroppa luvan antaa. Oikein odotan päälläseisontaa ja kaikenlaisia ihania ja hauskoja temppuilutreenejä. Ja sitä tunnetta, että minä pystyn taas.
10. Aion mahtua normivaatteisiini ja käyttää taas sormuksia. Viimeiset viikot vaaterepertuaarini on koostunut lähinnä äitiysleggareista ja t-paidoista / topeista. Vihkisormus ja muut sormukset on jääneet kylppärin hyllylle myös jo muutama viikko sitten. Kun turvotus nakkisormissa laskee ja pikkuhiljaa keho palautuu omilleen, niin pääseen taas normivaatteitteni kimppuun.
***
Näiden kaikkien asioiden lisäksi aion siis tietysti myös nauttia vauva-arjesta ja ihanasta pikkuisesta prinsessastamme. <3 Älkää huoliko! 😉 Mutta nämä asiat olivat nyt niitä muita juttuja, mitä aion.
Haastan kaikki muutkin raskaana olevat kertomaan, mitä itse aikoo sitten kun ei enää olekaan raskaana? 🙂
17 kommenttia
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Sama homma tuo mahallaan nukkuminen! Sitä odotan kyllä kovasti.
Ruuista odotan kylmäsavu-ja graavilohen syöntiä ?
Punttisali treeniä oikein vimosen päälle ilman pelkoa, että satutan vauvaa ja ilman pelkoa huonosta olosta.
Pitkiä, reippaita vaunulenkkejä vauvan kanssa. Jos ihan hurjaksi heittäytyisi siellä lenkillä ja ottaisi jopa juoksuaskelia ?
Ja tajusin myös tuossa joku aika sitten, että lapsi tulee olemaan mun kanssa ”aina”. Siis hyvässä ja ”pahassa” (eli että joskus sitä omaa aikaa,kiitos!). Pointtini on kuitenkin se, että saan ottaa hänet mukaan vaikkapa salille, shoppailureissuille, pienille kaupunkilomille vähän tyttöjen juttuja ja humputtelua harrastamaan. Mulla on aina kaveri mukana menossa? Aivan mahtava juttu! Tätä odotan siis myös raskauden jälkeen. Ja ettei kukaan nyt käsitä väärin, niin en ole vastasyntynyttä roudaamassa kolmen tunnin shoppailumaratoonille tai Kööpenhaminaan kaupunkilomalle? Mulle on siis esikoinen,tyttö, tulossa joulukuussa.
Ihana loppuodotusta Monna! On ollut mahtavaa lukea ajatuksiasi raskaudesta ja myötäelää mukana tuntemuksissa.
Tohon salmiakkihimoon, ootko käyttänyt Urtekramin raakalakritsijauhetta? Se on mun mielestä saman makuista kun jauho jota on vaikka turkkareiden sisällä. Niin hyvää vaikka pieni ripaus rahkan päällä 🙂 tosin sekin on varmaan vältettävien listalla raskaana?
Itse plussasin viikko sitten, kuudes kerta vatsan kasvattelua edessä. Nautin nyt vielä noista mainitsemistasi asioista täpöillä, ennen kuin oireet alkaa 🙂
Tsemppiä loppurutistukseen, elät jännittäviä aikoja! Nauttikaa siitä alkupäivien euforiasta omassa kuplassanne, se on ikimuistoista!
Raakalakritsajauhe on kiellettyä siinä missä muutkin lakritsa- ja salmiakkituotteet. Tässä ite himoitsen omaa Utekramin purkkiani mut ei auta, nyt rv 26 menossa…
Ihanaa! Mä itse hillosin mun ”parempia” vaatteita alussa kun en halunnut niihin puklutahroja; sitten otin ne vaan käyttöön ja kun vauva- aika oli ohi ja palailin töihin kunnolla (2 lapsen jälkeen) niin muoti oli jo toinen ja heivasin vanhat vaatteet suoraan roskiin ja ostin uutta. Skidien jälkeen olin myös jotenkin herkempi vaatteiden suhteen että ei pelkästään miltä ne näyttää vaan myös miltä ne tuntuu (ei yhtään ylimääräistä hiertävää saumaa tms.).
Mä odotin kanssa sitä skumppaa mutta elämä yllätti; mä olin itse(kin) ihan hysteerinen alkon suhteen. Vauva oli usein rinnalla ja edes oma maito ei kelvannut pullosta. Kerran erehdyin illan maitotankkauksen jälkeen juomaan yhden lonkeron mökillä ja sitten parin tunnin päästä vauva halusikin vielä vähän maitoa. Miehen sisko tuomitsi mut täysin ja kertoi miten hän ei kyllä ottanut yhtään mitään kun imetti ja kuinka huono äiti mä olen. Itkuhan siitä tuli; itkin ja imetin ja mietin miten mä nyt sitten pilaan mun lapsen elämän tässä. Sitten en enää haaveillutkaan mistään ennen kuin 7 kk iässä vauva itse lopetteli rinnan. Ja se on aina toinen äiti joka tuomitsee ja arvostelee. Silti edelleenkin tunnen sen tunteen; miten mun äitiys on huonoa ja miten lohdutonta se oma nyyhkytys oli.
Niin että hmm… ehkä tässä nyt oli pointtina että niitä negatiivisiakin tunteita ja kokemuksia tulee.Mutta luota itseesi ja teihin vanhempina, ja ihan maalaisjärkeen.
Yhden lonkeron juomisen jälkeen äidinmaidon alkoholipitoisuus on aivan olematon, joten ihan turhaan olet tullut tuomituksi! Äidinmaidon alkoholipitoisuus on sama kuin veressä, eli yhden annoksen jälkeen varmaan alle 0,5 promillea! Enemmän alkoholia lapsi saa esimerkiksi D-vitamiinitipoista päivittäin. Myös hedelmissä voi olla enemmän alkoholia, eikä tuollainen määrä aiheuta vauvalle mitään ongelmia! Alkoholinkäytössä imetysaikana suurempi ongelma on se, ettei vauvaa kykene hoitamaan päihtyneenä, mutta tässäkään ei yksi lonkero varmaan aiheuta ongelmaa 🙂
No näinhän se just on! Näin jälkeenpäin voi todeta että eihän sillä ole ollut mitään merkitystä mutta varsinkin ekan vauvan kanssa äidit ovat aika herkkiä ja ”heikoilla jäillä” kun yhtäkkiä pitää alkaa suorittamaan sitä äitiyttä. Tai siihen sudenkuoppaan vaan putoaa. Jonkun pitäisi olla pitämässä äidin puolia kun ei se isäkään ihan joka käänteessä ole ja iskä voi olla ihan yhtä kuutamolla (ja onkin).
Ja mä ainakin sorruin ajattelemaan esimerkiksi että se on sitten mun vika jos lapsi ei opi lukemaan kun en jaksanut joka ilta lukea kirjoja tuntia. Luulen että tähän sortuu helposti jos on yhtään suorittaja tyyppiä joka handlaa to do- listat ja nauttii siitä että on vastuuta, pieni perfektionisti.
Että armoa ja rakkautta vauva- arkeen:)
Tuo salmiakki olisi itsellenikin varmaan ensimmäisten joukossa! En tiedä miten eläisin ilman sitä ? Oman raskauden aikana (poika syntyi 4/2015) sitä vielä sai syödä, jos ei ollut ongelmia verenpaineen kanssa. Toinen itselläkin oli reipas kävely! ? Raskausvatsa muuttui heti kivikovaksi, jos otti yhtään rivakampia askeleita.
Toivottavasti teidän prinsessa ei saa kahvista masuvaivoja äidinmaidon kautta, niin pääset siitä nauttimaan täysin rinnoin ☺ Jaksamista ja kärsivällisyyttä loppuodotukseen 😉
Monna sulla on kiva blogi, jota olen lukenut jo useamman vuoden! Monipuolisia kirjoituksia positiivisella sävyllä. Ollaan itseasiassa oltu aikoinaan samassa duunipaikassa?
Mä oon sun kanssa nyt samassa veneessä ja varoituksen sanana,et se on TAIVAALLINEN fiilis kun kahvi alkaa maistua! Tekee mieli juoda pannusta suoraan! Mutta se saattaa vaikuttaa piristävällä tavalla myös vauvaan? eli varaudu pitämään taukoa kahvista pikkusen pidempään.? Mä jouduin jatkamaan kahvilakkoa vielä vauvan syntymänkin jälkeen.. Toivon että sulle ei käy samoin jos olet kahvinystävä!
Haluun toivottaa kaikkee kivaa sun perheelle ja ennen kaikkea tsemppiä!?
Moi!
Itselläni on menossa vasta rv 22+4, joten oleminen ja vointi on ollut vielä todella hyvä. Ensi vuoden puolella odotetaan saapuvaksi pientä esikoistyttöä ❤ En ole kärsinyt pahemmin pahoinvoinneista enkä turvotuksista, tosin turvotukset varmaan ovat vielä edessä päin. Elättelen vielä toiveita, ettei sormuksista tarvitsisi luopua. Hyvästä voinnista johtuen ei ole vielä hirveästi tullut näitä ajatuksia ”raskauden jälkeen minä” ja mahanikin on todella pieni vielä, eikä haittaa menoa (syynä kuulemma pieni vauva ja takakeno kohtu). Mutta jos oikein miettii, niin kyllähän näitä ”raskauden jälkeen”-juttuja aika helposti keksii ?
1. Syön julmetun annoksen sushia.
2. Nautin kahvista.
3. Syön salmiakkia niin paljon kuin napa vetää (olen kyllä syönyt raskausaikanakin hieman..)
4. Pidän miehen kanssa viini- & juustoillan (ehkä sitten kun lapsi on hieman vanhempi, vaikkakin minulle viini-ilta on vain lasi viiniä)
5. Harrastan sellaista liikuntaa, mikä on raskausaikana ollut epämukavaa (juokseminen ja raskaammat salitreenit)
6. Toivon, että pikkuinen viihtyy vaunulenkeillä ja saisin tehdä murusen kanssa pidempiäkin vaunulenkkejä!
On ollut todella mukava seurata raskautesi etenemistä, kun itsekin on samassa elämäntilanteessa. Ja olen saanut blogista myös todella hyviä vinkkejä hankintoihin yms. Kiitos paljon!
Oi mun kaveri sai esikoisensa ja hän (mun kummipoika) täyttää pian kaksi 🙂 Sain kaverilta siten jonkun verran sen vanhoja kenkiä kun ne ei mene enää jlakaan, on kuulemma raskauden jälkeen jäänyt kokoa isommaksi…että toivottavasti sulle ei käy samoin ja pääset käyttämään kaikkia sun ihania korkkareita 🙂
Teen kunnon HIIT-treenin juoksumatolla, kyykkään ainakin 80kg niskassa+ lantion kohotukset tangolla, sitten palauttava sushibuffet! 😀 Lakritsaa ja lasillista viiniä kaipaan myös!
Synnytyksen jälkeen olo on niin levällään ja kroppa niin vieras, että siinä kohtaa en odota muuta kuin graavisiikaa ja lohta (esikoisen saatuani miehen sisko toi itse graavaamaansa siikaa synnärille – itku vallan pääsi), mätiä ja kaikkia mahdollisia juustoja. Aion vetää kaksin käsin. Riesling ja täyteläinen punkku heti kakkosena.
Normaalin liikuntakyvyn saaminen jollain aikataululla tulee olemaan niin jees. Aika pian pääsee jo kävelemään melkein normaalisti!
Vielä myöhemmin odotan niin kovasti sitä, että pystyy normaaliin seksiin! Harmi kyllä kykyjen palautuessa halut hukkuu imetyshormoneihin 😀 Mutta sitten joskus. Nyt ”nautitaan” sukkapuikkofiiliksistä, supistelusta ja perkeleellisistä liitoskivuista vielä pari kk.
Lakua, sushia, skumppaa… Aion ottaa piiiitkiä askelia niin että pakaralihas huutaa (ankkakävely is so last season). Levoton jalkatreeni ilman että supistaa. Kyljen kääntäminen yöllä ilman heräämistä ja supistusta. Aion pitää farkkuja sit joskus kun lantio on palautunut takaisin (siis omia ihania farkkuja, ei mitään puolitangossa roikkuvia mammaversioita). Aion myös syödä ruisleipää just ennen nukkumaanmenoa hyvillä mielin ilman pelkoa että kurkku korventuu heti makuulla.. Tässä nyt muutamia, joista osa listalla jo ihan parin viikon päästä!
Siis ehdottomasti ne perkeleelliset treenit verenmaku suussa ja sykkeet tapissa! Ja samalla viivalla on kyllä se, että saa nukkua missä asennossa haluaa, eikä vain siinä yhdessä, jonka kivut nykyään sallivat. Muuten ei sitten ole ollut juurikaan mitään ruokahimoja ja alkoholiakaan en juuri käytä… Eli noi kaksi asiaa on ne, joista haaveilen monta kertaa joka päivä 🙂
Moi!
Mulla on kaksi mukulaa, 2v ja puolivuotias. Itseäni vaivasi molempien syntymän jälkeen todella kova kahvinhimo, mutta harmillisesti olen molempien kohdalla huomannut kofeiinin vaikuttavan vauvojen nukkumiseen ja yleiseen tyytyväisyyteen.
Eli kuten joku tuossa jo kommentoi, saattaa olla että kahvia pääsee nauttimaan kunnon annoksia vasta imetyksen loputtua ? Kaksi kupillista päivässä vauvelit ovat ”sallineet”, muuten on mennyt ihan kitinäksi ja kukkumiseksi ?
Mahallaan nukkuminen oli itsellä kärjessä to do -listalla, kuten myös juurikin tuo rivakka kävely, kovaa treenaaminen salilla ja köysihallilla ja kahvittelu. Lapsen synnyttyä vaan huomasi, että monet to do-asiat eivät olleet enää niin tärkeitä. Kuvittelin lähteväni karmit kaulassa ovesta ulos kiipeämään metsään, viettämään aikaa ilman lasta, mutta sitä oma ajattelu muuttui täysin siitä, että mitä haluaa kokea synnytyksen jälkeen. Sitten tulee muita ihania asioita, erilaiset ensimmäiset kerrat lapsen kanssa, kylvyt, sanat, hymyt, lenkit, kyläilyt, vauvajumpat, uinnit jne.. mutta eihän noista oikeasti ymmärtänyt kuin vasta pojan synnyttyä.
Kahvista tuolla muutama jo varoittelikin, mäkin kuvittelin vetäväni vatsan täyteen lapsen synnyttyä, mutta ekat kupilliset otinkin sitten vasta pojan ollessa lähemmäs puolivuotias.
Jännä juttu miten nopeasti tällee sivusta seurattuna sinun raskaus on mennyt, vastahan ilmoittelit asiasta täällä 😀 Raskaana ollessahan tuntui kuin olisi aina ollut raskaana 😛 Itse taisin käydä vielä viikolla 38 kiipeileleämässä, salilla ja uimassa, kunnes sitten urheillessa alkoi supistella niin, ettei tohtinut enää. Uintihan on aivan mahtavaa ison vatsan kanssa, etenkin jos on liitoskipuja tms yhtään. Siellä voi tuntea itsensä vielä notkeaksi ja sukellella kuin hylje (silleen sulavasti ).
Sulla on kiva blogi ja olen seuraillut sitä tiiviisti raskautesi aikana. 🙂 Täällä kaivataan normaalia liikkumiskykyä, kapeaa vyötäröä ja normaaleja vaatteita, salmiakkia (oon syöny sillon tällön muutaman) ja viinilasia. 🙂