Riittääkö kaksio vauvan kanssa?
4
* sis. mainoslinkkejä
Minulta pyydettiin postausta siitä, että miten koemme asumisen kaksiossa nyt vauvan kanssa. ”Olisi kiva lukea miten olette järjestäneet vauva-arjen kaksiossa; mitkä ovat ihan pakollisia hankintoja asuntoon ja miten kaikki on saatu mahtumaan?”
Alkuun täytyy sanoa, että ihanahan se olisi jos olisi vähän enemmän neliöitä tai se kolmas huone. Tai vaikkapa neljäs. Työhuone, lastenhuone, makuuhuone ja olohuone. Sehän olisi ihan täydellistä. Mutta Helsingin keskustasta ei näillä tuloilla neliötä hankita ja ainakin tällä hetkellä keskustan läheisyydessä asuminen on työmme kannalta paras ratkaisu.
Käytännössä vauva ei paljoa tilaa vie. En myöskään osaisi ajatella, että ensimmäisen vuoden aikana nukuttaisin vauvaa omaan huoneeseen. Haluan, että se on lähellä öisin. Sen vuoksi kaksio on riittänyt oikein hyvin. Pinnasänky mahtuu makuuhuoneeseen meidän sänkymme viereen ja sinne hankittu unipesä on yksi parhaita hankintoja. Unipesän lisäksi vauva itse asiassa nukahtaa lähes parhaiten tällä hetkellä vaunuihin, joten roudailemme vaunuja sitten olkkarin ja makkarin välillä, riippuen vuorokauden ajasta.
Yrittäjäperheenä kolmio olisi varmasti paras ratkaisu. Olisi se yksi huone, missä (tällä hetkellä isä) saisi tehdä rauhassa töitä ja muu perhe säätää sitten niissä muissa huoneissa. Faktahan nimittäin on se, että kahden vilkkaan koiran ja yhden pienen vauvan kanssa kotona ei ole työrauhaa. Tai no on toki välillä tunti siellä toinen täällä. Mutta pidempijaksoista rauhallista hetkeä saa hakea.
***
Unipesän lisäksi pakollisia hankintoja ja sellaisia mistä on ollut eniten hyötyä, on ollu hoitoalusta. Se on meillä pesukoneen päällä kylpyhuoneessa. Tulimme siihen tulokseen, että kylpyhuoneessa on paras paikka sille, koska siinä on vieressä kraana ja allas pepun pesua varten.
Ja yksi mistä on tosiaan ollut hyötyä, on ollut kantoreppu. Päivällä, kun haluaa tehdä jotain muuta kuin istua vauva sylissä sohvalla (esim. kirjoittaa blogia 😉 , laittaa tiskejä, pyykkejä, ruokaa tms.) on kantoreppu ollut ihan korvaamaton juttu. Varsinkin kun meillä ei ole parveketta, on tällä menetelmällä saanut kädet vapaiksi aina hetkeksi.
***
Olemme muuttamassa tästä asunnosta vuoden alussa pois, mutta emme vielä tiedä onko seuraavakin asunto kaksio vai kenties kolmio. 🙂 Kolmioon tulee tarvetta sitten viimeistään siinä vaiheessa, kun vauvaa aletaan nukuttamaan omaan huoneeseen. Eli varmastikin joskus vuoden-kahden iässä.
4 kommenttia
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Täällä asutaan kaksiossa myös, kaksi aikuista ja kaksi vaippaikäistä lasta 😀 esikoinen 1.5v on vallannut pienen makuuhuoneen itselleen ja me ollaan ison olohuoneen nurkkaan tehneet pienen ”pesäkolon” meille, missä meidän sänky, vauvan pinnasänky ja vaatelipasto. Hyvin mahtuu vielä näinkin 😀 eipä tämmöset pienet vielä paljoa tilaa vie 🙂
Itse olen vielä mieluummin lasten kanssa kotosalla ja asustellaan täällä hyvin tiiviisti, kuin että menisin jo töihin ja siten päästäisiin siihen unelmoimaani omanotitaloon…. elämä valintoja täynnä, ehkä vielä joskus. ;D
Nämä jutut on tietysti niin henkilökohtaisia, mutta kyllä meillä on mielessä hallelujaata hoettu, kun juuri ennen positiivista raskaustestiä allekirjoitettiin (pikkuruisen) kolmion vuokrasoppari, vaikka ihan vain kaksiota etsiskeltiin. Nimittäin nuo nukkumisbisnekset toimii meillä parhaiten niin, että vauva on viisikuisesta saakka koisinut omassa kammarissaan ja me miehen kanssa omassamme. Oli unikoulunkin pitäminen puolivuotiaalle varsin kivutonta ja omg sitä tunnetta, kun tuosta silmien edestä riuhtaistiin pois semmoinen sumuverho, jonka suojissa oli tullut loppuraskaus ja bebben elämän ekat puoli vuotta hortoiltua. Muuten pärjäiltäisiin varmasti aivan superisti vauvan kanssa myös kaksiossa, mutta nämä nukkumishommat vaativat meillä kolmion – ja olen vielä kaikkea muuta kuin huono- tai herkkäuninen tapaus. Parveketta tosin välillä kaipailin nukutushommiin, mutta unikoulun jälkeen vauva on nukkunut osan päiväunistaankin ihan omassa sängyssään.
Meilläkin just hankittu kolmio ennen vauvan syntymää ja sama juttu kun aiemmalla kirjoittajalla, auttoi uniasioihin paljon! Vauva kävi illalla klo 20 nukkumaan ja kun miehen kanssa kömmittiin pari tuntia myöhemmin nukkumaan, tyttö heräs lähes poikkeuksetta siihen. Jos ei heränny, niin nukkumaan joka tapauksessa tultiin joka ilta hengitystä pidätellen ja peittoa piti siirrellä päälle naurettavan varovasti, siitä puhumattakaan että sanaakaan ei sängyssä enää voinu miehen kanssa vaihtaa. Mitta tuli täyteen n. 9kk iässä ja tyttö siirtyi kivuttomasti omaan huoneeseen. Ah sitä ihanuutta kun nukkumaan saa käydä rauhassa, lukea ehkä kirjaa sängyssä tai jutella hetki. Samalla myös unikoulutettiin vauvaa kun heräili pahimmillaan 1-2h välein, tääkin onnistu paljon helpommin eri huoneissa ja tuo oma huone myös vähens jo itsessään yöheräilyjä. Mäkin alkuun ajattelin että vauva nukkuu tyyliin 2v meidän kanssa, mutta nyt on paras kaikille näin. Järjestelykysymyksiähän nää on ja vauvastakin riippuu paljon, samassa huoneessa voi hyvin pärjätä tai tiedän vanhempia, jotka on siirtäny oman sänkynsä olohuoneeseen. Lähinnä jos on varaa valita, niin kolmiolle iso suositus 😀 Mutta tiedän hyvin sen, ettei Helsingissä aina oo.
Ihana että olet ajatellut pitää vauvan teidän lähellä. Tai tälleen perhepetiläisen näkökulmasta, vaikka meillä iso talo niin sieltä koko kolmikko aamuisin vanhempien sängystä löytyy ja mikäpäs sen ihanampaa kuin murunen(muruset) kainalossa. Ja ymmärrän kyllä silti tuon tilan tarpeen. Lapsen kasvaessa vaatteiden määrä ei pienene mutta lelujen määrä senkun kasvaa! Tuntuu, että vaikka kuinka rajoittaa itse niin mystisesti niitä vaan ilmestyy. Tytöillä meillä ei ehkä niin paljon kuin esikoisella, mutta aivan tarpeeksi heilläkin. Niin kaunis teidän vauva, että kuvia katsellessa iskee kamala vauvakuume ja nuuhkuttelun tarve <3