Kuulin jo kesällä, että moni odottava äiti haluaa tehdä tulevalle isälle oman isyyspakkauksen. Mielestäni se oli niin hyvä idea, että päätin samantien haluavani antaa sellaisen myös Tuukalle. ❤️

Lueskelin vähän eri blogeista, mitä kukakin oli pakkaukseen hankkinut. Myös meidän lokakuun mammojen fb-ryhmässä oli viestiketju samaisesta aiheesta, lueskelin sieltäkin hauskoja ideoita. Moni oli ostanut tulevalle isälle jotain mistä isä itse pitää ja jotain vauvalle.

Itse kokosin sellaisen selviytymispaketin plus vähän extraa. 🙂
Kiertelin kaupoissa ystäväni Inarin kanssa, joka oli myös tehnyt miehelleen isyyspakkauksen viime vuonna.
Ostin pakkaukseen vauvaa varten vaippoja, tutteja, (koira)bodyn, puhdistusliinoja ja pehmolelun. Tulevaa isää varten ostin boxerit, kirjan, viinipullon, korvatulpat, karkkia ja juoksuvarjon.
Tuukka oli otettu pakkauksesta. 🙂 Se tuli ihan yllätyksenä hänelle ja se olikin parasta.

Ainakin meillä on tuleva isä ollut niin suurena tukena tässä odotusaikana, että oli ihana yllättää Tuukka jotenkin. On nimittäin välillä tuntunut siltä, että tässä on tullut tallustettua vain ympäri kotia ison mahan kanssa ja omia vaivoja ja tuntemuksia luetellen. Tuukka on auliisti niitä kuunnellut ja tukenut parhaansa mukaan.

Tuukka on mm. ottanut koirien lenkityksen täysin vastuulleen. Minä ”ulkoilutan” vauvaa masussa ja Tuukka koiria ulkona. 😉
Tuukka usein myös hieroo minua ihan pyytämättä, kipeitä kankkujani ja puutuvia käsivarsiani.
Yksi ihana pieni juttu minkä hän myös tekee, on se, että hän jättää minut aina rapun oven eteen kun tullaan jostain. Jos parkkipaikkaa ei ole ihan rapun lähettyvillä, Tuukka aina tiputtaa minut rapun eteen ja lähtee sitten etsimään parkkipaikkaa jostain kauempaa. Näin minun ei tarvitse lyllertää tämän mahani kanssa pitkältä. Tämä on ollut ihana ele häneltä, tavallaan pieni juttu, mutta iso merkitys minulle.

***

Raskausaika on varmasti monille isille jännittävää aikaa ja aika outoakin aikaa, kun mitään konkreettista ei itse tunne tai näe. Tai no näkee sen naisensa kasvavan mahan ja ultrassa vauvan muutaman kerran, mutta kuitenkin se on hyvin erilainen kokemus isälle. Tietysti.
Mielestäni raskaus on myös sellainen asia, joka koetaan yhdessä. Ja onkin ihan super ihanaa, kun Tuukka on ollut niin kiinnostunut voinnistani ja jaksamisestani. Hän on myös ottanut paljon selvää kaikesta vauvanhoitoon liittyvästä jo nyt.

Vaikkei isä voikaan tuntea konkreettisesti raskautta, on hänellä mielestäni yhtä iso oikeus olla mukana raskaudessa. Eikä isää tule jättää omien tuntemuksien ulkopuolelle.
Kyllä se on niin, että tässäkin asiassa pätee se, että sen parempi mitä enemmän puhutaan. 🙂
Jos yksin vain mököttää vaikeaa ja raskasta oloaan, ei mies voi tietää mikä naisella on. Mutta jos oloistaan ja tunteistaan puhuu, on toisenkin helppo olla siinä läsnä ja tukena. ❤️

***

Mites siellä, onko kukaan muu hankkinut tulevalle isälle isyyspakkausta?

Ihanaa sunnuntaipäivää kaikille!

PS. I love me -lippupakettien voittajat löytyvät nimimerkkien Sannna ja Pauliina takaa! 🙂 Laitan teille vielä sähköpostia erikseen! 🙂

Onneksi olkoon voittajille ja kiitos kaikille kilpailuun osallistuneille! ❤️

Voi tiedättekö, en pitkään aikaan ole tehnyt postausta jonkun yksittäisen kommentin vuoksi. Mutta nyt haluan tehdä yhdestä kommentista. <3 Tai oikeastaan sen inspiroimana.

Äitin kanssa kaffella ja pullalla. <3

On pakko myöntää, että raskauden myötä välillä olen tuntenut bloggauskriisiä. Se on tavallaan hassua, koska lukijamääräni on kasvanut viimeisen puolen vuoden aikana aika hurjastikin. Olen silti miettinyt, että onko blogini ihan tylsä ja täynnä vain vauvamatskua.. 😀 Odotan kovasti myös bloggaamisen puolella sitä synnytyksen jälkeistä vaihetta. Vauva-arjesta kertomista, palautumisesta postauksia ja sitten vihdoin taas myös siitä treenaamisesta!

”Pakko antaa palautetta blogistasi, ihan huippu! Tällä hetkellä blogisi on oikeastaan ainut jota jaksan säännöllisesti seurata. Kirjoitustyyli ja juttujen aiheet ovat mielestäni hyviä ja oman elämäsi jakaminen on sopivassa suhteessa kaiken muun kanssa. Kiitos ihanasta blogista, joka jaksaa piristää pimenevinä syysiltoina!”

Tämä kommentti tuli siis eilen ja lyhykäisyydessään sai minulle ison hymyn huulille. <3
Epäilykset siitä, että onko blogini tylsä mammablogi vain tai mietteeni yhteistyöjutuista osana muita postauksia tai joku muu bloggauskriisi hujahti harteilta nopeasti. <3

Syksyn värit <3

Yhteistyö-postaukset on tosiaan myös olleet asia, jota mietin säännöllisesti. Koska pt:n ja bloggaajan työ on päätoimiani, tarvitsen tietysti niiden kautta leivän pöytään ja siksi yhteistyöt on miellyttävä lisä itselleni. Kuitenkin tasaisin väliajoin mietin, että mitä niistä pidetään. Olen kirjoittanutkin aiheesta monesti. Nyt Katrin kirjoitus asiasta taas herätti ajatukseni. Että missä vaiheessa on liikaa.

En itsekään pidä siitä, että blogin jokainen postaus alkaa sanoilla kaupallinen yhteistyö. Mutta ymmärrän kuitenkin niiden välttämättömyyden bloggaajille. Ja myös mainostajille.
Olen eri mieltä joidenkin kanssa siinä, että ne kaikki olisivat aina tekaistuja ja valheellisia, mainostajan rakentamia suoria tekstejä. Koska ainakaan yksikään oma yhteistyöni ei sellainen ole. En lähde ikinä mukaan sellaiseen, jossa minulle annetaan valmis teksti tai mielipide asiasta. En myöskään lähde mukaan sellaisen tuotteen tai asian mainostamiseen, jota en käyttäisi oikeasti.

lokakuu 2015 vs. lokakuu 2016 😉

Ajattelen, että meillä jo kauemmin bloganneilla on myös paineita siitä, että miten pitää lukijoiden mielenkiinto omassa blogissa yllä. Ja siitä, että saa pidettyä blogissa tasapainon siellä yhteistyöjuttujen ja sen muun välillä.

Vakkarilukijoita on blogilleni kertynyt vuosien aikana, mutta on toki ihan luonnolista, että lukijakunta myös vaihtuu. Esimerkiksi itselläni on ihan todella harvassa ne blogit, joita jaksan seurata vuodesta toiseen. Ja varmasti ne, joita tiiviimmin seuraan on ihan niitä ystävieni blogeja.

Joka tapauksessa, pointtini tällä postauksella oli siis KIITOS!! Kiitos teille ihanille lukijoille, jotka siellä ruudun takana jaksatte lukea höpötyksiäni. On ne sitten mammailua tai treenailua tai kaikkea siltä väliltä. <3 Tykkään edelleen kirjoittaa ja luultavasti tykkään siitä vielä pitkään!

Ihanaa lauantaita kaikille! <3