Jos et ole kokenut, älä arvostele!
17
Jos jokin kiehuttaa niin se, että arvostellaan yrittäjyyttä löysäksi hommaksi. JOS ET OLE OLLUT YRITTÄJÄNÄ, ET VOI TIETÄÄ MISSÄÄN NIMESSÄ MITÄ SE VAATII!! PISTE!!!
Yrittäjän työ on työtä 24/7, 365 päivää vuodessa. Ei ole vapaapäiviä, ei palkallisia lomia, ei palkallisia sairaslomia. Ei mitään etuuksia. Työ ei ole valmiina tehtäväksi, ensin pitää tehdä helvetin isosti hommia sen eteen, että oma yritys tulee näkyväksi, oma työtaito tiedetyksi, erottua muista kilpailijoista, hankkia lisää asiakkaita, miettiä koko ajan onko vielä puolen vuoden päästä yhtä hyvin töitä.
Jos silloin tällöin työpäivä on muutamaan meiliin vastaaminen ja loppupäivä ”vapaata”, se ei tarkoita sitä etteikö koko ajan ruksuttaisi erilaiset uudet ideat päässä, etteikö miettisi mitä kaikkea pitää muistaa tehdä huomenna.
Vapaapäiviä on hankala pitää, koska työ ei koskaan jää ”työpaikalle”. Kun olin töissä myymäläpäällikkönä vaateliikkeessä, tein usein 10h-päiviä ja olin väsynyt kotiin tullessani. Silloin kuitenkin kotona oli sitä vapaa-aikaa. Sama juttu kun olin myyntiedustajana eräässä vaateliikkeessä, tein jumalattomasti ylitöitä ja olin aivan puhki. Silti kotona oli vapaa-aikaa. Työt alkoi aina vasta siitä hetkestä, kun astuin työpaikan ovesta sisään.
Jos ei ole ollut yrittäjänä, ei voi tulla sanomaan, että ”no sulje vaan se läppärisi ja pidä vapaata”. Ei se mene niin. Ei voi myöskään sanoa, että ”no olipas siinä raskas työpäivä, kun pari meiliä jouduit kirjoittamaan”. Ei, se saattoi olla jopa se yrittäjän vapaapäivä, silloin tehdään vaan vähän töitä.
Jos yrittäjällä ei ole valtakunnallista julkisuutta apunaan, on oman yrityksen nostaminen esiin suuren työn takana. Kilpailua on jokaisella alalla, on koko ajan mietittävä millä erottuu muista, miksi ihmiset tulevat kiinnostumaan juuri sinun yrityksesi tuotteista.
Ei riitä, että osaa työnsä, siis juuri sen alan hommat mitä tekee. Ei riitä, että osaa leikata ihmisten hiuksia tai vetää hyvän treenin asiakkaalle. Sen lisäksi pitää osata markkinoida, tietää somesta ja osata käyttää sitä markkinoinnissa, tehdä laskelmia, olla perillä yrityksen taseista, myyntivoitoista tai tappioista, tehdä tilityksiä joka kuukausi, laskuttaa asiakkaita, pitää oma ammattitaito yllä, kehittää itseään ja oppia uutta. Pitää osata verkostoitua, olla sosiaalisesti lahjakas, valokuvata ja mielellään myös videokuvata ja editoida niitä tuotoksia.
Vapaapäivät ja lomat maksaa. Vaikka niitä varten olisi säästänyt, on jokainen tekemätön työpäivä 0€ tilipussiin. Ei ole mitään lomaltapaluurahoja. Jos sairastut tai lapsesi sairastuu, joudut perumaan kaikki työt ja tehdä ne jonain päivänä muiden töiden päälle. Ei tule palkkaa siitä, että sairastaa kotona.
Niin yrittäjyydessä, kuin ns. palkkatyössä on omat haasteensa. Enkä missään nimessä sano, että yrittäjillä olisi aina vaikeampaa ja raskaampaa kuin palkkatyöläisellä. Haluan vain tällä tekstillä korostaa sitä, että jos et ole kokenut, et voi tietää – joten älä arvostele.
Silti, en vaihtaisi yrittäjyyttä mihinkään. En enää haluaisi olla jonkun toisen alaisena ja tehdä minulle määrättyjä työtehtäviä. Olen super onnellinen siitä, että olen yrittäjä. Mutta sitä en kestä kertakaikkiaan, jos joku luulee yrittäjän työtä löysäksi tai helpoksi.
***
17 kommenttia
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
No ehkä päivä kanssani postaus oli sitten huono esimerkki päivästäsi ja antoi kieltämättä melko rennon kuvan arjsetasi,eli eikun rustaamaan uusi postaus härdellipäivästäsi.
Ei se ollut huono esimerkki. Se. oli yksi päivistäni. 🙂 Joskus työpäivä on löysempi, joskus kiireisempi. Miksi siihen miten minun päiväni menee, pitää suhtautua niin vihaisesti? 😀 Ja enhän tainnut itse nimittää päivää härdellipäiväksi?
Minun on niin helppo samaistua kirjoitukseesi. Hieno kirjoitus! Ihminen ei vaan voi aina ymmärtää ellei edes halua ymmärrää. Silloin onkin parempi, että itse tietää kuinka kovasti on tehnyt kaiken eteen töitä. Kaunista talven odotusta perheellesi ?
Huomasin muuten tuosta Tuukan edellisestä blogipostauksesta, että etenkin perheellisillä on jännä tapa väheksyä toisten kokemuksia. Jos sanoo, että hitto kun väsyttää tää arki, niin se ei oo mitään, koska MEILLÄ on kolme lasta, kaksi hevosta, seitsemän koiraa ja jatkuva vatsatauti! Että älä sä siinä valita, sulla ei ole siihen oikeutta. Miksi ei voida suhtautua niin, että tiedän miltä se tuntuu ja joskus se helpottaa. Ei aina että ”ootas vaan kun Emma on viisi, kymmenen, viisitoista…” Huh.
Sama homma taitaa olla tän työjutun kanssa, kun teillähän on niin rentoa. Pari meiliä vaan ja viuh, rahaa sataa tilille. Täytyy olla joko tosi tietämätön tai yksinkertainen, jos ajattelee yrittäjän arjen olevan moista. Tsemppiä! Teette hienoa ja arvokasta työtä. <3
Olipa hyvä kirjoitus! Olen viettänyt tässä ”sairaslomaa” flunssassa, se tarkoittaa sitä, että ohjaamani jumpat on peruttu ja joudun korvaamaan ne jonain toisena ajankohtana eli tietää lisähommaa jonain toisena viikkona. Sen lisäksi olen vastaillut sähköposteihin, suunnitellut yhden mainoksen, koska deadline nyt sattui sairaspäivälle. Olen myös suunnitellut ensi viikon jumpat, ne kun pitää suunnitella etukäteen eli sairaana ollessakin. Olen myöskin antanut etävalmennusta muutamalle asiakkaalle, koska heillä sattui olemaan akuutti ongelma ja en voi sanoa heille, että ”hei, palataan asiaan sitten kun flunssa paranee”. Eli vaikka olen sairaslomalla niin nämä päivät on olleet aika hektisiä toimistopäiviä. Ulkopuolisella töissä ollessani sairaspäivinä pystyi oikeasti lepäämään. Tsempit kaikille itsensä työllistäjille! On tässä onneks hyvätkin puolensa 🙂
Yrittäjyyttäkin on monenlaista. Minulta usein kysytään, eikö arkeni ole kohtuuttoman raskasta kun olen yrittäjä, mieheni matkustaa työn puolesta kolmasosan vuodesta ja meillä on kaksi lasta, asuntolainat jne… Onhan se arki joskus raskasta, mutta siihen ei omalla kohdallani ole syynä yrittäjyys.
Yrittäjänä oleminen on minulle paras tapa yhdistää työ, perhe ja muu elämä. Muita töitä tehdessäni minulla ei koskaan ole ollut näin paljon vapaa-aikaa, sillä saan järjestää omat aikatauluni kuten haluan. Joskus vien lapsen aamulla hoitoon ja lähden siitä suoraan kampaajalle tai treenaamaan. Asiakkaille voi soittaa ja viestitellä vaikka siinä matkalla, kun toimistolle ei tarvitse mennä kellokortin kanssa. Voin itse sopia kaikki tapaamisajat, mikä mahdollistaa sen että olen lähes aina klo 15 jälkeen vapaalla. Perjantaisin en tee töitä lainkaan, vaan olen kotona lasten kanssa. Viikonloput on niin ikään pyhitetty perheelle.
Ymmärrän, ettei kaikilla (yrittäjillä) ole tällaista arkea tai mahdollisuutta runsaaseen vapaa-aikaan! Olen vain itse onnekas siinä, että voin tehdä kaikki työni virka-aikaan (esim. PT harvoin välttyy iltatöiltä?) ja yritysmuotoni on Oy:tä kevyempi toiminimi, mikä vähentää byrokratiaa. Minulla ei myöskään ole työntekijöitä, joten palkanmaksuun ei tarvitse käyttää työtunteja. Olen myös onnekas, kun olen pystynyt työllistämään itseni unelma-alallani. Niinpä töihin meneminen ei tunnu työltä.
Nurjana puolena vietän nyt erittäin kallista äitiyslomaa jonka aikana joudun jatkamaan työntekoa (niillä kahden tunnin pätkissä nukutuilla unillakin), sairastan palkatta, hoidan sairaita lapsia palkatta, sekä lomailen kesäisin ja jouluisin palkatta. Maksan myös (työ)terveyshuollon omasta taskustani. Työkavereita ja työyhteisöä ei varsinaisesti ole. Siitäkin huolimatta halusin tuoda esille myös sen, että yrittäjyys on parhaimmillaan juuri ideaali vaihtoehto perheelliselle ja voi myös lisätä työntekijän jaksamista ja hyvinvointia 🙂 Minä en koe tätä yhtään rankkana, vaikka kohta neljäs vuosi itsensä työllistäjänä alkaa. Itse asiassa, en voisi kuvitella rennompaa työarkea.
Viime aikoina olet ollut kovin herkkä loukkaamtumaan sinulle tulleista ei juuri sinun mielipidettäsi edustaneista kommenteista.
Itse kyllä ymmärrän,jos joku edelliseen postaukseen kommentoi, että vaikuttipa työpäiväsi rennolta, koska siltä se tosiaan vaikutti. Ei kai kommentin tarkoitus ollut loukata?
Mielestäni on myös aika ääriesimerkki verrata työtä kaupassa versus yrittäjyyttä. Aika monessa palkkatyössä on työntekijä myös tilanteessa,jossa työpäivät ei tosiaankaan pääty, kun toimiston ovet sulkeutuvat. Samanlailla kuin yrittäjällä aina on sähköposteja,mihin pitäisi vastata, ja on normaalia, että 10h työpäivä on vielä suht lyhyt. Takaraivossa raksuttaa usein, että pitäisi tehdä sitä ja tätä töihin liittyvää, vaikka on viikonloppu tai loma. Väittäisin,että suurin osa korkeakoulutetuista on töissä, jossa työt seuraa kotiin.
En sano, ettäkö yrittäjyys olisi yhtään helpompaa, ei varmasti ole. Mutta myös yrittäjän kannattaisi muistaa, että samanlaista se on monella työntekijälläkin.
Esim. monien työntekijöidenkin palkka on sidottu tulokseen,laskutukseen tai myyntiin. Eikä laskutusta lomalla tai sairaana synny.
Miksi pitää olla raskasta? Miksi me oikein kilpaillaan sillä, että kenellä on kaikkein rankinta ja uuvuttavinta? Vaihdoin itse työhön, jossa koen pääseväni hiukan helpommalla kuin aiemmassa. Ja huomasin potevani huonoa omaatuntoa tästä! Miksi ihmeessä? Enkö ole ihan hyvä työntekijä ja tee riittävästi, vaikkei koko ajan kaikkea revitä selkänahasta? Eikö joskus voi vaan olla työ, jossa on helpompaa eikä niin uuvuttavaa ?
Ja ymmärsin kyllä, ettei tämä ollut Monnan postauksen pointti, mutta aloin vain itse miettiä noista kommenteista, että miksi heti tuomitaan ja pidetään ikäänkuin huonompana (laiskenpana??) jos päivä ei ole yhtä juoksemista ja sitä kuuluisaa härdelliä.
Monnan kuvaama päivä kuulosti leppoisalta ja rauhalliselta. Kadehdittavalta. Välillä minunkin (palkkatyöläisen) päivät ovat leppoisia. Onneksi! Toivon niitä päiviä kaikille! Yrittäjille ja palkkatyöläisille. Suokaa niitä itsellenne. Ja toisille.
Moi, päivä kanssani teksissä kun alussa mainitsit että kyse oli työpäivästä, minäkin tekstin luettua ajattelin että olipa mukavan kevyt työpäivä. Ymmärrän että jollekin joka ei ole ollut yrittäjä tuli esimerkkipäivästä sellainen fiilis että onpa tuo yrittäminen helppoa verrattuna palkkatöihin. Päivä kanssani tekstejä on mielestäni tosi mielenkiintoista lukea, mutta niissä on tosiaan se nurja puoli että helposti lukijalle tulee käsitys että jokainen päivä olisi sellainen, eikä mielessä käy ne asiat mitä tässä tekstissä mainitset. Sellaisesta ”istuin koneella 8-21 enkä kerennyt syödä” -päivästä kun ei välttämättä saisi kovinkaan sisältörikasta tekstiä! 😀 Ehkä olisi ollut hyvä juttu väärinkäsitysten välttämiseksi mainita tekstissä että oliko kyse ihan perus työpäivästä vai jotenkin poikkeuksellisesta päivästä tai vapaapäivästä tms 🙂
Totta Natalia! 🙂 Tosi hyvä pointti!
Olisi ollut ehkä viisasta mainita, että tämä oli vähän löysempi päivä töiden osalta, mutta muuta tekemistä riitti aamusta iltaan. 🙂
Ja juu, eihän siitä sellaisesta työpäivästä saisi kovin sisältörikasta postausta, jossa aamulla kaksi asiakasta sitten kuusi tuntia meilin ääressä ja illan suussa kaksi asiakasta. 😀
Päivä olisi löysä, jos se olisi palkkatyöläisen etäpäivä.
Vähän kotona soffalla läppäriä ja kaffea, jalat pöydällä töitä tehden. Pyykkiä koneeseen, salillakin voisi käydä ”lounastauon” aikana, kunhan vain on kännykän välityksellä saatavilla. Sillä saa kivasti vapaa-aikaa illalle kun kotityöt on tehty etäpäivän aikana.
Palkka juoksee, voit selkeästi erottaa työn ja vapaan kun kello lyö neljä. Ei tarvitse stressata veroista, palkoista, mainonnasta, esillä olemisesta ym. mitä Monna kertoi yrittäjän arkeen kuuluvan.
Se on iisiä se.
Itse en myöskään ole kyllä ymmärtänyt mistä se käsitys että yrittäjänä olo olisi helppoa on tullut. Juu, voi olla niitä löysempiä päiviä kyllä. Ite en ole yrittäjä, mutta kun sisaruksista 3 on ja neljäs työskentelee yhdessä niin on tullut nähtyä läheltä millaista se on. On myös tullut vahvistus, että ei oo mun juttu. 😀
Ymmärrän täysin, itsekin yrittäjänä aloitteleva. Onneksi yrittäjänä saa määrittää aikatauluja paljon oman tahdon mukaan,vaikka tunteja pitkässä juoksussa kertyy ehkä runsaammin kuin palkkatyössä. 🙂 Ja mikä parasta, jos saa tehdä yrittäjänä sitä, mistä nauttii, mikä motivoi ja innostaa niin pitkätkäänn päivät/viikot eivät tunnu loputtoman raskailta, koska niissä on ollut sisällä niin paljon hyvää!
Hirmuisen hyvä kirjoitus Monna! Voisin lisätä pari asiaa, joita yrittäjälle tai yrittäjän perheelle kuulee sanottavan. Itse en ole yrittäjä, mutta mieheni on, ja näin sivusta seuraajanakin täytyy nostaa kaikille yrittäjille hattua. Eräs hyvin ärsyttävä kommentti on, että ” no yrittäjällähän tuota rahaa on, niin et voi mitenkään ymmärtää meitä”. Moni ei ymmärrä, että ei, ei yrittäjällä ole sen enempää useinkaan rahaa, eikä yrityksen rahat ole yrittäjän tai hänen perheensä henkilökohtaista ”shoppailurahaa”. Yrittäjä toki maksaa palkkaa itselleen aivan kuin normaalistikin työntekijälle. Toinen häiritsevä kommentti on, että ”itsepähän valitsit yrittäjyyden”. Kyllä, yrittäjä on varmasti suuntansa valittuaan tiedostanut yrittäjyyden monet puolet, myös ne haastavammat. Yrittäjyys kuitenkin tuntuu sopivan monelle hyvin, ja kuten itsekin sanoit, et vaihtaisi yrittäjyyttä nyt muuhun 🙂 Yrittäjällä on mielestäni silti aivan sama oikeus olla väsynyt, ja valittaa, niinkuin tooooodella moni tekee työssä kuin työssä jossain kohtaa elämäänsä. Yrittäjyys ja sen tuomat ilot ja haasteet ovat paljon myös alakohtaisia, kuten tuossa edelläkin mainittiin. Toinen pystyy joustamaan päivissään paremmin, toiset ei, työluonne vain on sellainen. Olen hyvinkin samaa mieltä, jollet ole kokenut, älä arvostele! Yrittäjyys vaikuttaa niin paljon perheeseenkin, että näin sivullisenakin ymmärrän mitä yrittäjyys vaatii. Aurinkoa päivään! <3
Täällä myös yrittäjä, joka ymmärtää kuvion. Oikeastaan yrittäjyyden paras puoli on nimenomaan se, että on mahdollista järjestää itselle niitä kevyitäkin päiviä. Vähissähän ne on, mutta kaiken otan kyllä irti niistä päivistä. ? Yleisesti ottaen yrittäminen harvoin kovin helppoa tai kevyttä täällä Suomessa on, ja puhun nimenomaan pienyrittäjyydestä. Työtä tehdään käytännössä koko ajan, kuten Monna tuossa sanoikin. Ja takaraivossa on aina pieni stressi tai huoli siitä miten firma jakselee ja mitä ideoidaan seuraavaksi.
Tsemppiä Monna arkeesi ja yrittäjyyteen! ??
Samalla tavalla palkkatyöläiset ajattelevat ja tuovat töitä kotiin, vaikka eivät saisikaan siitä palkkaa. Usein vaikeat tilanteet töissä mietityttävät viikonloppuisin tai muuten vapaapäivisin. Hieman turha siis ajatella, että kun työntekijällä loppuu klo 16 työt, niin hän ei niitä enää ajattelisi..? Monet työntekijät vastaavat työpuhelimeen ja sähköposteihin, vaikka heiltä olisi jo päivä päättynyt. Jotenkin tuntuu, että tässä postauksessa yrität tuoda esille sen kuinka vaikeampaa ja raskaampaa yrittäjänä oleminen on kuin palkktyöläisenä oleminen. Miksi muka kummallakin ei voisi olla yhtä raskasta? Onko tämä joku kilpailu? Ihmettelempähän vain.
Ei missään nimessä ole kilpailu. Miksi ajattelet niin? Oletko lukenut yhtään aiempaa postaustani? Tai tästä postauksesta kohtia, joissa kerrointa palkkatyöläisenä tehneeni 10h päiviä ja olleen hyvin väsynyt. Tiedän todellakin, että myös palkkatyössä on raskasta. Tämä postaus oli puolustus yrittäjille, koska niin usein me kuulemme että yrittäjät saa vaan olla ja loikoilla ja tehdä sitä mitä itseä huvittaa.
Kilpailu ihan kaikissa asioissa on mielestäni turhaa. ❤️