Hae
Monna Pursiainen

Miksi mitään ei tapahdu??

Nyt on kaksi viikkoa takana terveellisempiä elämäntapoja. Sitä, että joka päivä en osta karkkia ja syön säännöllisesti.  Yleensä tässä ajassa on tapahtunut kohdallani jo jotain – turvotus on laskenut, väsymys on kaikonnut, tummat silmänaluset on vaalentunut, kilo tai pari on tippunut pois. Nyt ei mitään. EI MITÄÄN!

Mulla on aina ollut herkkä maha. Se reagoi stressiin, jännitykseen ja suruun helposti. Se on kipeä ja turvonnut. Myös moni raaka-aine tekee sille hallaa. Fodmap-ruokavaliosta on ollut mulle hyötyä aikoinaan, nyt oon sitä vähän laiskasti noudattanu.

Joka tapauksessa nyt vähän ihmetyttää. Miksi turvotus ei laske, kilot ei liiku mihinkään suuntaan? Mietin jopa yhtenä iltana, että olenko mä raskaana. No raskaustesti sanoi kuitenkin toista. Niin ja ne säännölliset kuukautiset myös. Silti mietin jopa sitä vaihtoehtoa, kun oon jopa turhautunut tähän tilanteeseen.

Tää on se fiilis, jonka kohdatessa tekis mieli heittää hanskat tiskiin. Kun kerta mitään ei kropassa tapahdu suuntaan eikä toiseen, on varmaan ihan sama jos jatkan joulukuista karkkia päivittäin -linjaa. No, eihän se tietysti ole! Aina on hyvä jos vähentää sokerin määrää ruokavaliosta.

Kuten täällä kerroin, päätin tammikuun alusta taas pitää herkuttelut kurissa ja sallin itselleni tammikuun aikana vain kaksi karkkipäivää. Joulukuussa karkkia / suklaata tms. meni lähes päivittäin. Ei suuria määriä, mutta kuitenkin. Yleensä jo se, että oon pitänyt herkkupäivästä kiinni on parissa viikossa näkynyt turvotuksen laskemisena ja jopa siellä vaa’assa.

Mistä tää johtuu? Ehkä stressistä, jota en nyt tunnista. Tai ehkä en oo syönyt riittävästi. Tai sitten mulla on jotain ”vikaa” aineenvaihdunnassa, hormonitoiminnassa tai jossain muussa. Oon ajatellut, että kunhan muutosta selvitään, varaan itelleni ajan perusteelliseen terveystarkastukseen.

Täytyy myös myöntää, että mä en ihan 100% intensiteetillä oo päässyt käynnistämään omalla kohdalla meiän Muutos-valmennusta. Treenaamaan oon ehtinyt pari kertaa kahden viikon aikana. 🙁 Eikä ihan kaikki ruokavalinnatkaan oo olleet parhaasta päästä. Tai sanotaan niin, että mä tiedän muutamana päivänä syöneeni todellakin liian vähän kulutukseen nähden.

Plääh. No en kuitenkaan aio jatkaa joulukuista linjaa.. 😉 Vaan pysyttäydyn tällä lähes karkittomalla linjalla. Lauantaina söin karkkia n.250g ja seuraavan kerran (eli sen tammikuun toisen kerran) meinaan syödä muuttopäivän iltana.

Mites siellä menee ja sujuu? 🙂

 

 

Lue myös: Miten Muutos-valmennus on kohdallani sujunut?

* Kuvista kiitos Noora! <3

30 kommenttia

  1. Jenni kirjoitti:

    En ole valmennuksessa mukana mutta tunne ja tilanne on tuttu täälläkin. Juuri eilen asian ääressä painiskelin. Ja vaikken sinällään asiaa harmittele, niin olisihan se kiva että järkevämpi ruokavalio yhdistettynä liikuntaan toisi mukanaan toivottua muutosta verrattuna liikkumattomuuteen sekä ruokavaliohölmöilyihin. Loppuun totean kuitenkin että kyllähän parempi valinta on aina parempi valinta, vaikkei se heti päällepäin näkyisikään. Kyllä senkin aika vielä tulee .

    • Monna kirjoitti:

      Pöh.. 🙁 Tottakai se aina motivoi jatkamaan jos edes pieniä muutoksia tulee terveellisten elämäntapojen myötä! 🙂
      Tsemppiä sinne, kyllä parempi valinta on todellakin aina parempi valinta! 🙂

    • Minä vain kirjoitti:

      Hei! Onko sulla vielä omaa blogia? Tai sitten sekoitan sut kasvoistasi. Oli myös hyvä blogi
      mutta silloin jäi tauolle enkä nyt millään muista nimeä..

  2. Janika kirjoitti:

    Heippa! Tiekkö mitä…se on myös ikä ?Vuosi vuodelta on vaikeampaa ja tulokset antavavat odotuttaa itseään. Mulla lähti ekalla viikolla 2kg ja sit ei mitään. Mut toki mulla mistä lähteä. Ei anneta periksi, jokainen ”hiljainen” päiväkin on tärkeä! Tsemppiä!
    T.Janika

  3. toinen turhautunut! kirjoitti:

    Ihan sama meno täällä.. mitään ei tapahdu. Ja aina ennen on tapahtunut.
    Eilen etsiskelin jotain puhdistuskuuria, josko se laittas aineenvaihduntaan vauhtia ja tosi sen entisen energian takaisin.
    Normisti ku on energinen, niin tuntuu ettei tällasts pitemmän päälle kyllä kestä?
    Jospa se tästä vielä..
    Tsempit sinne!!??

  4. Emilia kirjoitti:

    Aika sama meininki on täälläkin!
    Elämäntavat parantuneet: hedelmiä menee herkkujen sijaan ja joka päivä koitan liikkua, jos en jumpalle pääse niin sitten kunnon vaunulenkki. Olo keventyy hyvinkin nopeasti mutta paino ei tipu mihinkään ?
    Sama fiilis tuli kuin sulla että mitä väliä ku raskauskilot ei liiku mihinkään vaikka muutan elämäntavat.. ja sitten meni viikonloppu herkuttelun kannalta höpöksi. Mulla on myös imetyksen suhteen huijattu olo kun sen muka pitäis kuluttaa paljon ja auttaa raskauskiloja tippumaan ja silti mulla on edelleen raskauskiloja kuusi jäljellä vaikka synnytyksestä on kohta 4kk eikä paino tosiaan oo tippunu varmaan kolmeen kuukauteen ?
    Noh, jospa tää tästä!

    Kiitos ihanasta blogista ja vertaistuesta! Helpottaa kuulla että joku muu painii samojen asioiden kanssa ?

    • Monna kirjoitti:

      Voih! 🙁 Joo, siis tuo imetyksen tuoma laihtuminen on myös aika yksilöllistä. Joillain imetyshormonit saa aikaan sen, että se hidastaa aineenvaihduntaa. Toisilla se tuplaantuu! 😉

      Tsemppiä sinne ja kyllä se todellakin tästä! 🙂

  5. Jonneli kirjoitti:

    Täällä tuo on taasen ollut aina täysin normaalia, aivan koko elämäni ajan. Mutta sille on onneksi sitten vuosien saatossa lopulta löytynyt syy, joka oli minun kohdallani kilpirauhasen vajaatoiminta. Vaikka olo on muuten jees nykyään, niin eipä lääkitys silti ole tuota painon pudottamista tehnyt yhtään sen helpommaksi. Haastavaa on, ja vaatii sinnikkyyttä ja pitkäjänteisyyttä jos toivoo edes jotain tapahtuvan.
    Tosiaa sinun kohdallasi tuo saattaa johtua ihan vaikka hormonitoiminnan/aineenvaihdunnan muutoksesta. Kyllä varmastikin jossain kohti taas ”kone pärähtää käyntiin”.?

    • Monna kirjoitti:

      No siis tuota kilpirauhasen vajaatoimintaa mäkin oon alkanut miettimään! Täytyy miettiä jos kävisi jossain tutkimuksissa.
      Ihanaa kun oot saanut omalle kohdalles ”syyn” tällaiselle.

  6. Karoliina kirjoitti:

    Mulla on vähän eri tilanne, koska olen raskaana eli paino ei tässä kohtaa tosiaan tipu, mutta silti aloitin tammikuun alusta ”keventelyn” tai terveellisemmän tammikuun, miksi sitä nyt kutsutaankin! 🙂 Joululoma kun meni täällä ihan överiksi herkkujen kanssa (suklaata kaksi viikkoa putkeen jokaisena päivänä). Nyt olen koittanut syödä järkevämmin, enemmän puhdasta ruokaa, vihanneksia, hedelmiä, marjoja, täysviljatuotteita ja hyviä proteiininlähteitä. Herkut olen jättänyt paljon vähemmälle. Henkisesti on parempi olo, mutta välillä on haastavaa, kun fyysisesti ei huomaa eroa kuten ehkä normaalissa olotilassa (ei raskaana). Mutta uskon ja toivon, että lopussa kiitos seisoo, enkä tässä raskaudessa keräisi ihan niin paljon niitä herkuttelukiloja kuin viimeksi 😀 Katsotaan! Paljon tsemppiä Monna, olen lukenut samankaltaisia kokemuksia, että kestää pidempään, että mitään alkaa tapahtumaan. Mutta jatka vaan samaan malliin, kyllä se jossain kohtaa alkaa näkyä ja tuntua! 🙂

    -Karoliina
    http://www.candyontherun.com

    • Monna kirjoitti:

      Joo, siis on sitten raskaana tai palautumassa raskaudesta tai ei ikinä raskaan ollutkaan, on tosi hyvä välillä ”puhdistaa” elimistöä liialta sokerilta sun muulta. Mahtavaa kun jaksat raskausaikana miettiä mitä suuhun laitat! 🙂 <3

  7. Ihmettelijä kirjoitti:

    Hormoni toiminta sekaisin…koska et imettänyt.tiedän monia monia joille on käynyt juuri näin.

  8. JN kirjoitti:

    Painon putoaminen on ajoittain kyllä hyvin vaikeasti ymmärrettävä asia! Itselläni on kilpirauhasen vajaatoiminta, joka omalla tavallaan mutkistaa monia asioita ja stressillä on normaalia suurempi merkitys vointiin. Kuitenkin, muutin toiselle paikkakunnalle syksyllä, aloitin etäsuhteen ja maisteriopinnot. Aloin syömään yliopiston ruokaa, joka lähtökohtaisesti lisäainemäärillään taistelee omia ruoka-arvojani vastaan. Kuitenkin, se on niin helppoa ja halpaa! Samalla aloin syömään joka päivä enemmän leipää ja muutenkin tosi vapaasti. Herkuteltua tuli oikeastaan joka viikonloppu, ajoittain enemmän ja joskus jopa kohtuudella. Jouluna yhtäkkiä huomasin olevani 3-4kg kevyempi, kuin olen ollut pitkään aikaan. Ja olen siis ollut aina aikalailla normaalipainoinen. Urheilin syksyllä hyvin, mutta en normaalia enempää. Olenkin koittanut ahkerasti miettiä, että miksi laihduin! Paino ei tullut kuukauden chillailu- ja herkuttelujoulun mukanakaan takaisin! Totesin vaan, että jatkan samallalailla, sillä vaikea sanoa mikä yksittäinen tai monen asian summa sai muokattua kroppaani tiiviimmäksi ja kevyemmäksi!

    Tsemppiä ruokavalion muutokseen, kyllä se vointi ja muutos sieltä alkaa vähitellen kehittyä! 🙂

  9. Anna kirjoitti:

    Siis Monna, nyt täytyy aukaista sanallinen arkkuni! Itse painin koko ajan samankaltaisten ongelmien kanssa kuin sinä, ihanaa ja helpottavaa seurata, etten ole todellakaan yksin.
    Meillä on melkein samanikäiset lapset. Minun raskauskilot jäivät kaikki laitokselle ja vähän päälle, olin tosi tyytyväinen. MUTTA nyt kun tässä on reilusti yli vuosi eletty elämää ajoittain huonosti nukkuvan lapsen kanssa, niin painoa taitaa olla enemmän kuin koskaan ennen. Kiusana on myös raskausarvet. Imetän lasta vielä, koska ööh.. en osaa lopettaa! Ja tämä imettäminen on varmasti yksi syy sille miksi tämä kaikki ylimääräinen painolasti ei hellitä. En tosiaankaan ole mikään laktivisti, imetys on vain onnistunut meillä hyvin. Tosin lapsi ei koskaan oppinut pullolle, joten omaa aikaa ei mulla ole ollut ennen kiinteitä.
    Mutta siis tämänhetkinen tilanne turhauttaa ja suututtaa. Herkuttelu on jäänyt pois ja liikun päivittäin. Olen oikeastaan aina liikkunut.
    Sitä vain tässä varmaan koitan sanoa, että mie niiiiiiiin ymmärrän sinua ja kiitos näistä sinun teksteistä ja ajatuksista, ne oikeasti toimii mulle vertaistukena ja antaa semmosta positiivista pärinää. Kaikkea hyvää ?

  10. Terveellisempi elämä kirjoitti:

    Mulla on lähtenyt miltei 5kg 2-viikon aikana, ja tiedän että nesteitä ne on. Turvotus on lähtenyt. Eli hyvin menee mutta tää väsymys on jotain ennen kuulumatonta, en ymmärrä mistä se johtuu? Väsymys tuntuu eniten silmissä ja nuutuneena tunteena.
    (En ole mukana valmennuksessa.)
    Ja siis mä olen ihan älytön karkin syöjiä, joulukuussa meni joka päivä enemmän tai vähemmän nyt on menny suht iisisti ilman.
    Ja pakko napsauttaa että en myöskään imettänyt ??

  11. sssss kirjoitti:

    Muistan kun kerran meni n. 3kk treenaamisen aloituksesta yms., että alkoi tapahtumaan mitään. Siitä se sitten lähti ja paino alkoi laskemaan tehokkaasti mutta kyllä se 3kk tuntui ikuisuudelta ja mietin vaikka mitä syitä junnaamiselle.

  12. taika kirjoitti:

    2vkoa on oikeesti lyhyt aika! Jos siinä ajassa ei vielä mitään tapahdu niin ei huolta!

  13. Emmi kirjoitti:

    Sama homma! Nyt on viikko dieettiä takana ja menin vaa’alle, oli tippunut 100 grammaa! Mietin ihan samaa että miksi edes yrittää, yhtä hyvin voin sitten jatkaa samalla herkkulinjalla kun paino ei näköjään liiku suuntaai tai toiseen. :/ Oikeasti kun yleensä ekoilla viikoilla tippuu yleensä niin hyvin painoa, niin toi 100 grammaa oli kyllä pettymys. No, viikon päästä sitten uusi punnitus, josko jotain olisi tapahtunut silloin….

  14. n kirjoitti:

    Kun aloitin määrätietoisemman elämäntapojen remppaamisen ja painonpudotuksen v. 2012, mulla meni yli puoli vuotta!! ennenkuin kilot alkoi tippua. Liikuin, söin terveellisesti, join enemmän jne. ja kyllä meinasi kuuppa hajota. Lopulta mulla aineenvaihdunnan pisti liikenteeseen kahden kuukauden ihan totaalinen sokerilakko, jonka aikana tippui ensimmäiset 7kg ja siitä sitten loput 10 ylimääräistä. Ja nää kilot on pysyneet poissa 🙂

    Nyt kun enemmällä tiedolla taaksepäin katsoo ja mulla on myös ruoka- ja liikuntapäiväkirjoja tallessa tuolta ajalta, niin mun ehdoton ongelma oli se että söin aivan liian vähän. Välipalaksi saattoi olla joku kiivi! Siis yksi kiivi!! 😀 Nykyään syön välipalaksi esim. smoothiessa marjoja, heraa, banaania jne. ihan kunnon aterian ja yhdellä kiivillä alkaisi lähinnä kiukuttaan 😀 Mutta silloin ei ollut näin paljon näin laadukasta tietoa koko ajan kaikkien saatavilla näin helposti eikä Instagram ja Youtube täynnä ristiotteita ja muita asiakanavia, niin minkäs teit.

    Mut siis tän pointti oli jotenkin että joo tiiän miten paljon voi turhauttaa! Minä oon aloittanut yli puolen vuoden tauon jälkeen nyt säännöllisen ja suunnitelmallisen punttien nostelun. No 1,5 viikkoa takana, että en nyt mitään ihmeitä odotakaan, mutta olo on kyllä parempi.

    Tsemppiä!! Kyllä se siitä. Ja kuten sanoit, vaikkei mitään muka näkyisikään, niin aina on parempi vähentää jo vaikka hampaiden takia jos ei muuten. 😀

  15. Mrs G kirjoitti:

    No mä pidän tipatonta ja samalla ajattelin liikkua tammikuun aikana niin paljon kun vain pystyn juurikin siksi, että kuun lopussa olisi edes jotenkin erilainen olo! Samalla päätin olla ostamatta duunin aikana mitään suklaapatukoita eli siis 22 syömätöntä suklaapatukkaa. Nyt olen juossut tai heiluttanut kahvakuulaa yhteensä 10 kertaa. Ja ei tässä kyllä mitään huomaa; aamulla väsyttää ihan yhtä paljon ja ryppyjen määrä on ennallaan. Röllykkää hengaa mukana.

    Ehkä tässä nyt vaan pitää jatkaa kuun loppuun ja toivoa ihmeitä?

  16. Riikka kirjoitti:

    Tein päätöksen, että tammikuussa lenkkeilen vähintään 20minuuttia jokapäivä.syön säännöllisesti ja jtän ylimääräisen napsimisen ja herkuttelun pois! Nämä kaikki on toteutunut! Lenkkeilyä on kertynyt päivittäin 22min-1h lisöksi olen käynyt jumpalla 1-2x viikossa. Olo on huomattavasti pirteämpi ja illalla oikeaati väsyttää ja saan hyvin nukuttua. Mutta se paino.. tänään vaaka näytti 1.5kiloa enemmän kun tammikuun 1 päivä. Itku meinasi tulla!!! Koitan olla armollinen ja uskoa, että kyllä tämä tästä. Mutta kyllä se vaan ottaa päähän!! Ja missään nimessä en ole syömistä lopettanut! Aamupala, lounas, hedelmä välipalana, päivällinen ja iltapala kuuluvat päivääni. Oikeaa kotiruokaa ja kasviksia. En vain ymmärrä miksi näin ? en ole lihava, mutta viimevuosina paino noussut viitisen kiloa ja se olisi tarkoitus saada pois! Ja tosiaan se ikä, neljääkympoiä lähennellään ja kolmivuorotyötä teen. Tylsä tilanne!

  17. Kati kirjoitti:

    Täällä yksi imettäjä myös tammikuun elänyt fiksummin ja paremmin ilman että paino on liikkunut mihinkään (eikun hetkinen, kilon on noussut :D) että ei nyt ainakaan se imetys tai sen puuttuminen liene suurin syy 😀

Vastaa