Tekis mieli kirjoittaa jostain muusta.. Olis ihana, jos vois vaan puhua jostain ihanista linnunlauluista ja sydämen kuvista. .  mutta kirjoitan silti koronasta.  Valitettavasti korona on asia, joka puhuttaa ja mietityttää tällä hetkellä. Ihan koko maailmassa.

Me päätettiin tänään aamulla, että mä jään Emman kanssa sittenkin kotiin. Vielä eilen sunnuntaina oltiin sitä mieltä, että viedään Emma päiväkotiin. Tehdään siten kuten suositukset on… Emma on täysin terve ja samoin me molemmat Tuukan kanssa. Tultiin kuitenkin siihen tulokseen, että ei haluta ottaa riskiä, että Emma saisi taudin päiväkodista joltain sellaiselta, joka ei edes tiedä sitä kantavansa. Tai toisaalta, jos Emma onkin viruksen kantaja tietämättämme, hän tartuttaisi muita.

Tän päivän palaverit on siirsin puhelinpalavereiksi. Huomisen asiakastreenit pidän ulkona. Haluaisin kovasti nähdä mun veljeä ja äitiä ja appivanhempia. Mutta missä se kannattais tehdä? Ulkona? Vai soittaa vain videopuheluita?

Kun itse joutuu päättämään

Eniten mua ahdistaa tässä se, että joutuu itse päättämään. Joutuu itse miettimään, että mikä tässä on järkevintä. Osa vanhemmista pitää lapset kotona päiväkodeista ja osa vie ne sinne. Osa on ottanut lapset pois myös kouluista. Hämeen Sanomat kertoo, että Suomen koulut tullaan sulkemaan. Entä päiväkodit?

Hallituksen piti pitää tiedotustilaisuus klo 14, nyt se on siirtynyt klo neljäksi. Ihan oikeasti huolestuttaa tekeekö hallitus nyt tarpeeksi järeitä päätöksiä. Kun katsoo tilastoja esim. Tanskasta; siellä on NOLLA koronasta johtuvaa kuolemantapausta. Tanska on sulkenut koulut ja päiväkodit, myös maansa rajat. Mä toivon todella paljon, että Suomi myös uskaltaa tehdä tämän päätöksen.

EDIT: Hallitus sulki koulut ja otti tiukat rajat käyttöön! Oon oikeasti iloinen siitä, että hallitus uskalsi tehdä nää toimet! Nyt vaan pitää toivoa, että tämä ”Suomen sulkeminen” kuukaudeksi auttaa tilanteeseen!

Samaan aikaan edelleen oma toimeentulo huolestuttaa.

Vaikka mä henkilökohtaisesti toivoisin, että koulut ja päiväkodit suljettaisiin, tarkottaisi se samalla sitä, että mun ja Tuukan työt olis jonkun aikaa hyvin erilaisia ja tulot muuttuisi. Tuukka on töissä espoolaisessa koulussa eka- ja tokaluokkalaisten iltapäiväkerhossa ja tekee personal trainerin hommia ohessa. Mun ja Johannan koulutukset on pausella tällä hetkellä. Pitäis kai keksiä jotain uusia ansaintamalleja tässä nyt..

Emman sänky TÄÄLTÄ

Kyllä tää on vaan todella poikkeuksellinen tilanne! Samaan aikaan sitä ymmärtää sen, että edelleen on faktana yli 80% taudin saajista sairastaa sen lievänä flunssana. Silti esim. se, että kaupoissa hyllyt ammottaa tyhjyyttään ja Italiassa kuolemantapaukset vaan kasvaa, saa oikeasti vähän (ja aika paljonkin) huolestumaan.

En tiedä… nyt taidan tehdä päätöksen, että seuraava postaus ei käsittele koronaa. Ainakaan 98% varmuudella.

**

Monna

Uskallanko mennä tanssitunnille sunnuntaina?

Alkuun, kun kuulin ekoja kertoja korona-viruksesta joskus tammikuun alussa, ajattelin ettei oo mitään syytä huoleen. Ajattelin, että no se on vaan samanlainen kuin normi influenssa. Näin siitä monissa kanavissa uutisoitiin silloin.

Sitten Italian tilanne räjähti. Se nosti huolen määrää itsellä siihen, että ostin ekaa kertaa elämässä käsidesiä. Eilen jätin menemättä tanssitreeneihin, tänään ollaan koko perhe kotona. Ei siis päiväkotiin, eikä töihin. Mun kotisali Elixia sulki ovensa kahdeksi viikoksi. Hyvä päätös! Hallitus on linjannut, että isot tapahtumat tulee perua toukokuuhun asti.

Huoli toimeentulosta

Yksityisyrittäjät on huolissaan, monet yritykset pelkää konkursseja, lentoja perutaan, matkustuskieltoja asetetaan, kouluja suljetaan, ihmisiä kehotetaan etätöihin. Tuleeko Suomeen valmiuslaki käyttöön? Joka tapauksessa kouluja ja päiväkoteja varmaan suljetaan lähipäivinä.

Meillä Tuukan kanssa on monen sadan ihmisen tapahtuma City Survivors. Sen piti alun perin olla toukokuussa, mutta nyt joudumme siirtämään sen. Saman on joutunut tekemään mm. Naisten Kymppi ja City Marathon. Keikkoja perutaan, isoja messutapahtumia Messukeskuksessa perutaan. Pelottaa mitä tapahtuu taloudelle.

Meillä Johannan kanssa on Vaikuttajamedian koulutuksia n.parin viikon välein. Uskaltaako niitä pitää? Niissä on paikalla vain 10-20 henkilöä. Mutta jos ihmisiä kehotetaan etätöihin ja myös palaverit pidetään skypellä (jos mahdollista), pitääkö nämä koulutukset myös perua? Se tietää itselle ISOA lovia toimeentuloon.

Mun ja Lauran loppuunmyyty treeniviikonloppu on toukokuun alussa. Siellä meitä on reilu 20 ihmistä. Voiko sen pitää? Entä ensi viikolle sovitut palaverit ja kuvaukset? Niissä paikalla on vain 2 tai 3 henkilöä kerrallaan? Pitääkö kotiin linnoittautua vai  uskaltaako sitä käydä normaalisti kuitenkin ihan tavallisissa tapaamisissa, joissa ei ole suurta määrää ihmisiä kerralla paikalla?

Epämääräistä tietoa ja eriäviä mielipiteitä

Mua itseäni huolestuttaa sen vuoksi ehkä eniten, kun joka paikassa on vähän erilaisia mielipiteitä eri lääkäreiden tai hoitoalan ammattilaisten suista. Osa sanoo, että tää on kamala juttu ja nyt pitäis olla ne koulut ja päiväkodit jo kiinni ja ihmisten välttää kaikenlaista kanssakäymistä toisten kanssa. Osa sanoo edelleen, että tää ei ole normaalia kausi-influenssaa pahempi.

Miten siis pitää itse reagoida? Kumpaa puolta pitää uskoa? Jotkut sanoo, että THL hyssyttelee ja jotkut asiantuntijat sanoo, että hallituksen olisi pitänyt asettaa valmiuslaki voimaan jo. Lehtien otsikot on pelottavia ja hysteriaa levittäviä. Eilen kun käytiin illalla kaupassa, oli vessapaperit ja jauheliha loppu. Mun ystävä laittoi viestiä, että niiden läheisessä Prismassa makaroni ja riisi oli loppunut.

Mä en pelkää tai oo huolissani omasta puolestani, mutta mua huolestuttaa Tuukan puolesta, jolla on rasitus-astma. Myös oma äiti ja appivanhemmat on jo yli 70v.

Tiedän myös sen, että pelko tai paniikki ei oo hyvä. Mutta ei tää enää mikään ihan pikku juttu oo. Mä en myöskään tykkää siitä sellaisesta hälläväliä-asenteesta, joka joillain on. Se on itsekästä ajattelua, että ”ei mulla oo hätää, mä oon perusterve kolmekymppinen ihminen”.

Toivon kovasti, että ihmiset osaa käyttää maalaisjärkeä ja:
⭐ OLLA MENEMÄTTÄ TÖIHIN JOS ON KIPEENÄ
⭐ OLLA VIEMÄTTÄ LAPSIA PÄIVÄKOTIIN, JOS NE ON KIPEINÄ
⭐ MUISTAA PESTÄ KÄSIÄ HUOLELLA JA KÄYTTÄÄ KÄSIDESIÄ
⭐ AIVASTELLA JA YSKIÄ HIHAAN TAI LIINAAN, EI KÄTEEN.

Mitä ajatuksia tää sussa herättää?

**

– Monna