70 kiloa ehtaa tavaraa!
17
Hah! Kuulkaa näin on näppylät! Puntari näytti 2.tammikuuta 70,6kg.
4.1.2016
Mutta tiedättekö miksi tästä kirjoitan? Sain kimmokkeen eilen, kun mittailin asiakkaitteni ja lukijoitteni kehonkoostumuksia. Paljon eri painoisia ja eri ikäisiä ihmisiä kävi mitattavana. Niin naisia kuin miehiä ja niin treenaavia kuin ei niin aktiivisesti treenaavia. Otin mittausten päätteeksi myös omasta kehostani tuloksen.
Kehoni koostumus on muuttunut syksyn aikana. Tiesin sen.
Armoton työtahti ja siitä johtuva väsymys sekä stressi painoivat päälle. Ruokailutottumukset meni kohti joulua koko ajan tasaisesti huonommaksi. En myöskään ehtinyt treenaamaan yhtä paljon kuin normaalisti.
Kehoni keräsi itseensä 3 kiloa rasvaa lisää ja lihasmassasta putosi 1,5kg pois.
Nyt näytän tältä. 70,6kg ja kroppa on pehmeämmän näköinen kuin vaikkapa syyskuussa 2015. Mutta tiedättekö mitä, en ole siitä pahoillani.
Jojoilu ei ole tietenkään hyväksi kenenkään vartalolle, ei hormoonitoiminnalle eikä oikeastaan yhtään millekään. Mutta jojoilusta puhutaan silloin kun kilomäärät vaihtelee 10kg tai sen yli.
Parin kilon painonvaihtelu ei taasen oikeastaan merkitse yhtään mitään. Se ei kovastikaan näy ulospäin, mutta sen huomaa kyllä itse.
Vaan mitä sen on väliä pitkällä tähtäimellä? Ei mitään.
Eri asia on tietysti se, jos tahti jatkuisi kasvavana ja lihasmassa hupenisi hupenemistaan rasvamassan täyttäessä kropan ääriään myöten.
70,6kg täyttä tavaraa heti mittauksen jälkeen. 😉
Se miksi tästä kirjoitan on nimenomaan se painoasia.
Puhuttiin mittauksen aikana ja tuloksia läpikäydessä siitä, kuinka monesti varsinkin naisilla on jokin tietty painotavoite kirkkaana mielessä. Ei ajatella niinkään, että treenatessa se kehonkoostumus saattaa muuttua. Mietitään vaan, että kunhan painan alle 65kg niin oon hyvä.
Mittauksesta haluan nostaa oman esimerkkini lisäksi kolme naista.
Yksi naisisista painoi n.75kg, hän oli huikeassa kunnossa. Lihasmassaa oli paljon ja hän näytti todella hyvältä. Hänellä oli käynnissä massankasvatuskausi ja hän oli äärimmäisen tyytyväinen tuloksiinsa.
Yksi naisista oli pudottanut kiloja viime syksyn aikana mm. meidän yhdessä valmennuksessa. Hän oli ensimmäistä kertaa mittauksessa ja häntä jännitti kovasti tulos. Myös hänellä oli mielessään jokin tietty kilomäärä tai ainakin se yksi numero millä painon olisi kiva alkaa. Kun tulos sitten tuli koneesta ulos, se pysäytti meidän molemmat. Lihasmassaa oli todella runsaasti naiselle. Hänen kroppansa voi todella hienosti ja mikä parasta, olo oli energisempi kuin koskaan.
Kolmas naisista oli huolestunut, koska hänen painonsa oli laskenut. Hän on entinen asiakkaani ja muistan kuinka hänellä oli alkuun aina tavoite se 65kg tai alle. Eilen mittauksessa hän painoi 63kg, mutta enää se ei ole hänen tavoitteensa. Hän katsoi tuloksesta sitä miten lihasmassan määrä oli kasvanut ja rasvamassan määrä oli pudonnut. Rasvaprosentti oli alhaisin mitä hänellä on ollut. Mutta nyt hän haluaa painoa lisää. 🙂
Minä olen innoissani siitä, että päivät alkavat pitenemään ja valoa on taas lisää. Aion pitää työtahdin vähäisempänä ja saada taas treenimäärän ennalleen. Samat hyvät ruokailutottumukset jatkuvat ja herkuille en anna tilaa päivittäin. 😉
On ihan normaalia, että paino heittelee pari kiloa sinne tänne. On ihan normaalia, että ihan joka ikinen päivä vuodesta ei jaksa miettiä jokaisen ruuan makroja. On äärimmäisen terveellistä ottaa välillä rennommin.
Paino ei siis yksin ole kovinkaan hyvä mittari. Aina on syytä miettiä kokonaisuutta. 65-kiloinen nainen saattaa olla erittäin huonossa fyysisessä kunnossa. Hänellä saattaa olla todella paljon rasvamassaa kropastaan ja lihasmassaa vähän. Hänellä saattaa olla viskeraalinen rasva-arvo koholla. Taasen vaikkapa 67-kiloinen nainen saattaa olla äärimmäisen hyvässä kunnossa. Hänellä on lihasmassaa enemmän kuin rasvamassaa, hänen rasvaprosenttinsa on viitearvojen sisäpuolella ja hänen kehonsa voi hyvin.
Vaikka ulkoinen habitus voikin toimia tavoitteena, on hyvä muistaa sen kehonkoostumuksen olevan kuitenkin tärkeämpää. Kun kroppa voi hyvin sisältä, se myös näyttää hyvältä. Jos se vain näyttää laihalta, se ei välttämättä voi kovin hyvin.
PUS! <3
17 kommenttia
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Oon samaa mieltä, ettei paino todellakaan ole hyvä mittari, vaikka nyt vaakaa taas tiiviisti tuijotankin. Tiedän, kun pääsen treeneissä vauhtiin ja rasvamakkarat alkavat taas kadota, painolla ei ole enää mitään merkitystä.
Mutta mulla on kysymys: missä ja milloin pääsisi seuraavan kerran kehonkoostumusmittaukseen? Tultais miehen kanssa molemmat 🙂
Ihanaa tätä vuotta sulle, Monna! Inspiroit mua <3
Todella hyvä ja inspiroiva postaus!! Etenkin ”on äärimmäisen terveellistä ottaa välillä rennommin” on hyvin ilmaistu ja tuntuu, että se unohtuu helposti. Rentous mielletään liian usein laiskuudeksi tai saamattomuudeksi, mutta on todellisuudessa kaukana siitä. Miten muka aina jaksaisi tehdä asiat kurinalaisesti, koska jossain vaiheessa kuitenkin väsyisi ja sitten helposti kaikki menee ihan pipariksi. Armollisuus ja tasapainoisuus olisi hyvä muistaa kiireisessä ja vaativassa elinympäristössä, joka seuraa kaikkialle 🙂 Ja ehdottoman totta myös toi painoasia!!
Tämä on asia, josta avauduin ystäväni 17-vuotiaalle tytölle, joka oli aloittanut laihdutuskuurin. Hän oli kovin hämmästynyt kerrottuani painavani 80 kiloa. ”Mutta siitä nyt on puolet jotain tyyliin lihasta..?” hän kommentoi. Niinpä niin! Hänestä kun se lukema kuulosti vain niin pöyristyttävän suurelta, jopa joltain mitä ei naisihminen kehtaisi sanoa ääneen. Itse olen asian kanssa enemmänkin kuin sujut, pari kiloa on tullut kreatiinin käytön aloittamisen jälkeen, mutta niin kuuluukin. Muuten en ehkä ole kovinkaan rasvaton, mutta lihasta on viikko viikolta enemmän ja vaa’an lukema on pysytellyt suunnilleen samoissa lukemissa jo pitkään. Käyn enää pari kertaa kuussa vaa’alla, ja se on riittänyt, tiedän missä mennään. Ainoa mikä vähän harmittaa on se, etten käynyt kehonkoostumusmittauksessa ennen kuin aloin kyljystä kasvattelemaan, nyt olisi kiva tietää mikä on faktisesti se määrä mikä on muuttunut ja mihinkin suuntaan. Ihanaa alkanutta viikkoa!
Hyvä teksti 🙂 Olen tyytyväinen, että olen päässyt täysin pois teinivuosien painon syynäyksestä. Niin vapauttavaa! Olisi mielenkiintoista kuulla koetko että syksyn kiristelykautesi olisi vaikuttanut tähän hyvin pienoiseen painonnousuun.
Hienoa! Se on hyvä, että painon syynäys on jäänyt pois! 🙂
Mä luulen, että sillä kiristelyllä tosiaan oli vaikutusta tähän pienoiseen painonnoussun.
Nyt kun on tasapaino taas mukana hommissa, niin se sopii mulle paremmin ja samalla myös kroppa alkaa toimimaan samalla tapaa kuin ennen dieettiä.
Mullekin tuo tasapaino on kaiken a ja o 🙂 Oon itse treenannu crosstrainingiä viimeisen vuoden ja vaikka lihakset ovatkin kasvaneet, en ole keskittyny niiden kasvattamiseen ollenkaan. On niin kivempi oppia uusia taitoja kuin pumpata jotain yhtä lihasta 🙂 Tämä siis mun mielipide nyt, teininä taas vannoin perinteisen salitreenin ja jumppien nimeen 🙂 Mukavaa treenivuotta sulle!!
Etkös vähentänyt aika paljon salitreeniä viime vuonna?kyllä se on kaiken a ja o jos haluaa lihat säilyttää? ja rasvaa välttää,sillä on huippu vaikutus myös aineenvaihduntaan.itse koitan saada lisää massaa,vaaka näyttää himpun alle 60& pituutta 174.syödä pitäs ja paljon jotta liha tarttus..
No kyllä. Varsinkin syksyllä se jäi vähäisemmälle. Ja itse asiassa tässä juuri itsekin taas pohdin uudelleen, josko sali ottaisi taas pääroolin. Mutta katsotaan! 🙂 Lihasta jos haluaa, pitää todella jaksaa syödä. 🙂
Höpön pöpön! Ei sinne salille tartte mennä, kehopaino riittää ihan hyvin. Kehonpainolla vaan haastavampia liikkeitä ja tarpeeks kertoja. Onhan se ihan fakta, että aerobisella ei lihakset kasva, mutta yhtä paljon ku se on fakta ni roskaa on se, että lihaksien kasvattamiseen/varsinkaan säilyttämiseen tarttis salilla käydä! Kyse on treenin määrästä, järkevyydestä ja haastavuudesta. Toki salilla tarttee vähemmän miettiä mitä ja miten tekee; tosin ku kehonpainotreenit osaa tehä, ni eipä siinäkään paljoo tartte pohtia mitä seuraavaks..
nim. Nainen mallia kaappi; kehonpainotreeni rules!
Sali se vaan on se ykkönen ja piste.varsinkin kun ikää tulee niin kyllä ihan ehdoton!t.salimami 36v.
Ei se ehkä ihan ykkönen oo kaikille! 🙂 Mutta erittäin hyvä munkin mielestä. Silti mm. kehonpainotreeni on erittäin hyvä siinä rinnalla! 🙂 Mutta kukin tyylillään!
Minä vihaan vaakaa. Käyn vaa’alla vain äärimmäisessä pakkotilanteessa, ja joku ääni pään sisällä huutaa aina kauhuissaan kun astun vaa’alle. Tänä syksynä jouduin vaa’alle terveystarkastuksen yhteydessä, ja mieleni teki itkeä. Olen 160cm nuori nainen ja painoin 68 kiloa. Se kuulosti niin paljolle ja varsinkin kun teen virheen ja lasken painoindeksiä, tekee mieli huutaa. Tämä on vain jäänyt teini vuosista päälle, että on painettava alle 65 kiloa. Tiedän, että koska treenaan 4-5 kertaa viikossa ja minulla oikeasti on lihasta, ei painoa pitäisi seurata vaa’an mukaan. Joka vuosi yritän itselleni hokea, että usko enemmän peiliin kuin lukemaan. Silti joku päähänpisto teinivuosilta kummittelee vielä yli parikymppisenäkin. 😀
Todella hyvä kirjoitus.
Itsellä olisi tarkoitus kiristellä nyt se pari kiloa, mutta nimenomaan kiristellä ei vain laihduttaa. Tietty tähän ei tarvisi välttis vaakaa ja kilolukemia, mutta niitä on helppo syynätä, mutta kyllä se oma olotila on se tärkein mittari 🙂
Mietin sitäkin että aina ihmiset ei osaa kuunnella sitä kehoaan, se vaatii harjoitusta ja aina myöskään ihmiset eivät tiedä miltä hyvinvoiva keho tuntuu ja luulevat voivansa ihan hyvin. Kokemusta siitä tunteesta että ai tältäkin voi omassa kehossa tuntua 😉
Ja tuli vain tällaisia ajatuksiakin mieleen aiheesta….
http://outikarita.fitfashion.fi/
En malta olla kommentoimatta, että joskus on vaikea samastua siihen, miten moni kokee painavansa liikaa, vaikka onkin ihan normaalipainoinen ja hyvässä kunnossa – itselläni kun on päinvastainen ongelma, painoa ei kerry sitten millään paria kiloa enempää 😀 Tosin salitreenin vaihdoin muihin lajeihin, mutta ruokaa kyllä tuntuu menevän vähintään yhtä paljon ja usein kuin monella muulla… Ei kai se auta kuin hyväksyä oma ruumiinrakenne, kunhan kuitenkin muistaa elää perusterveellisesti 🙂 Terkuin alle 50 kiloa painava ja 160-senttinen hyttynen
Oot aivan upean näköinen juuri tuollaisena! <3
Mieletön ja aito kirjoitus jälleen kerran!! Kiitos Monna, olet upea!!
Krhm. Sillä pituudellakin on merkitystä. 65kg ja 70kg on aika eri asioita 150cm ja 180cm varressa… Terkuin, 178cm, 80kg. Normaali.