Reilu kuukausi sitten minä ja Alona istuttiin alas ja mietittiin, että halutaan tehdä jotain yhdessä. Jotain hyvää ja ihanaa. Sellaista, millä voitais tarjota muille hyvää. Ei vaan meille! 😀 Siltä istumalta keksittiin idea Unohtumattomasta naistenpäivästä.

Haluttiin järjestää ihana päivä, johon kolme naista pääsisi ilmaiseksi mukaan. Päivässä naiset meikattaisiin, hiukset laitettaisiin ja ammattivalokuvaaja ottaisi upeat alusvaatekuvat naisista. Lähdettiin ottamaan selvää missä tää tapahtuisi ja ketkä lähtisi yhteistyökumppaneina mukaan ihan hyväntekeväisyys-mielessä.

Change lahjoitti kaikille naisille alusvaatteet, BohoStudio tarjosi upeat tilat, Umppu teki kaikille ihanat kampaukset, Sanna loihti kaikille ihanat meikit ja Antti otti upeat kuvat. Kukaan ei saanut tästä rahaa, eikä myöskään me Alonan kanssa. <3

Pistettiin instagramiin ilmoitus, että haemme kolmea upeaa naista mukaan. Sähköpostiin sai laittaa viestiä, jos halusi mukaan. Arvottaisiin sitten Alonan kanssa kolme ihanaa naista mukaan. Sähköpostiviestien määrä yllätti!! Niitä tuli satoja!! Tarinat viestien takana oli aivan uskomattomia. Surullisia, ihania, kauniita.

Me oltiin Alonan kanssa aivan ihmetyksissämme, että mitä me tehdään?! Miten ihmeessä me voidaan valita näistä sadoista ihanista naisista mukaan VAIN kolme. Tuli ihan surullinen olo. Mutta sitten Tuukka sanoi hyvin: älkää ajatelko niitä naisia, keitä ette voi resurssien vuoksi valita mukaan, vaan ajatelkaa niitä kolmea naista, jotka saavat kokea tämän upean jutun.

Pari viikkoa sitten 28.helmikuuta me sitten istuttiin Alonan kanssa autossa kohti Tamperetta. Ihana päivä oli alkamassa.

Päivä oli ihana, niin kuin oltiin ajateltukin! Naurua riitti ja kaikilla tuntui olevan oikeasti ihanaa. Nämä kolme upeaa naista Noora, Annina ja Jenni olivat silmin nähden iloisia ja tyytyväisiä siitä mitä päivä heille antoi!

Tää päivä oli niin ihana, että päätettiin tehdä uudestaan! Tällä kertaa Helsingissä! <3 Olkaa kuulolla, niin kerrotaan koska ja miten voi hakea mukaan!

Tässä alla Alonan tekemä video päivästä! Kandee katsoa! 😉

Nyt toivotan teille kaikille IHANAA NAISTENPÄIVÄÄ!!!

**
Monna <3

Mä oon oppinut sanomaan ei. Oppinut kuuntelemaan sitä, mitä mä haluan tehdä ja uskaltaa kuunnella omaa tahtoa.

Oon myös oppinut miettimään omaa aikaani taloudellisesti. Oon aina ajatellut, että raha ei oo prioriteetti nro 1. Eikä se oo edelleenkään sitä! Mutta nyt oon oppinut ajattelemaan työnteossa sitä, mikä on kannattavaa. Tähän asti oon tehnyt todella paljon fiilispohjalta, lähtenyt mukaan juttuihin, mitkä ei oikeasti oo olleet kovin kannattavia taloudellisesti.

Oon tavallaan aliarvostanut itseäni yrittäjänä. Oon lähtenyt juttuihin mukaan, jotka on ihan jees, mutta alvien sun muiden vähennysten jälkeen ei oo kannattavia. Vähän niin kuin olisin tehnyt ilmaiseksi töitä. En oo joko A) kehdannut pyytää enempää kilteyttäni tai B) osannut sanoa ei. Oikeastaan vielä C) en oo osannut priorisoida töitä oikeaan järjestykseen.

Mun viisas kollegani ja yhtiökumppanini Johanna sanoi mulle taannoin hyvin viisaasti (mutta kovan kuuloisesti ehkä jonkun korvaan): Tee aina ensin ne työt, joista saat rahaa. Sitten jos jää aikaa, tee niitä töitä, jotka on vaan kivoja muttei tuotteliaita.

Nyt haluan kuitenkin vielä sanoa, että tottakai oon tähänkin asti ihan palkkaa pyytänyt töistä joita teen.. 😉 Mutta kilttinä ihmisenä oon usein kuitenkin ehkä myynyt itseäni ja osaamistani vähän liian halvalla.

SUUNNITELMAT UUSIKSI

Mulla piti alkaa maaliskuun alussa koulu. Ilmoittauduin mukaan vuoden kestävälle koulutukselle Life Caochiksi. Se kiinnosti mua todella paljon ja ajattelin, että haluan saada lisää oppia sillä saralla. Koulu olis kuitenkin tullut aika kalliiksi ja mun oli pakko miettiä, onko mulla aikaa ja rahaa siihen nyt.

No, laskelmien jälkeen tulos oli, että rahaa olis ollut kyllä. Ehkä jostain jutuista olis pitänyt vähän karsia, mutta kuitenkin olisin pärjännyt. Sitten kuitenkin mietin, että tuunko mä tekemään sitä työtä konkreettisesti valmistuttuani? Tuunko saamaan koulutuksen hinnan takaisin työllä? Entä jos en? Olisko koulutuksesta silloin mitään hyötyä?

Ennen kaikkea mietin, että onko mulla aikaa ja rahkeita koulutukselle nyt? Mulla on päivät täynnä töitä jo nyt. Teen asioita joista nautin. Työpäivät on kiinnostavia ja vaihtelevia. Mietin, että meenkö kouluun ja heitän ”hukkaan” sen tiedon mitä sieltä saan, jos en pysty tai kykene sisäistämään oppeja juuri tällä hetkellä elämässäni?

Mietin tosi pitkään mitä teen. Koulu olis ollut super ja sen sisältö super. Mutta päätin nyt kuitenkin, että suunnitelmat menee uusiksi ja koulu saa jäädä pois.

Ei enää ahdistavia juttuja

Mä päätin viime vuonna yhden epämiellyttävän ja ahdistavan työkokemuksen jälkeen, että en tee enää ikinä mitään työjuttua, johon en halua lähteä 100% mukaan! Uskallan nyt sanoa ei myös töille, jos ne on sellaisia joista mulle herää yhtään epämiellyttävä tai ahdistava fiilis.

Mä oon sitä mieltä, että työn pitää olla kivaa ja siitä pitää voida nauttia! Toki ein sanominen myös vapaa-ajalla on hyvä asia osata! Omia rajoja ja jaksamista pitää osata kuunnella! <3

**

Monna