Tää on sellainen toivepostausten äiti! Tätä kysellään useasti. Jos oikein muistan, oon ehkä joskus aikoinaan tällaisen tehnyt tai sitten oon vaan miettinyt sen tekemistä. 😀 Mä oon aloittanut työt 16-vuotiaana. Sen jälkeen oon ollut sitten lukion ohella kesätöissä ja jouluapulaisena jne.. Lukion jälkeen aloitin saman tien kokopäiväisesti työt ja opiskelut sai odottaa.

Ensimmäinen työpaikkani, vuonna 1996

Olin jotenkin tosi ylpeä mun ensimmäisestä työpaikastani. Se oli Citykäytävän KappAhl. Aloitin siellä työharjoittelussa, mutta hoidin hommat niin hyvin, että mut pyydettiin jouluapulaiseksi myös. Jouluapaulaisen pesti oli siis ensimmäinen palkallinen työpätkäni. Alaikäisenä en saanut käyttää kassaa, mutta pyörin myymälässä, siistin paikkoja, opin viikkaamisen salat, hälytin vaatteita jne. Vuonna 1996 ei Helsingissä ollut kovin montaa vaatekauppaa ja tuntui tosi makeelta, kun oli töissä yhdessä niistä. KappAhlin lisäksi silloin vaatteita ostettiin OneWaysta ja Fiorellasta. 🙂 Jouluapulaisen pestin jälkeen tein vielä muutaman työpätkän KappAhlissa, mm. inventaarioapulaisena.

KappAhlin työtodistuksessa luki: Työtaito hyvä, ahkeruus kiitettävä ja käytös kiitettävä. 😀

Toinen työpaikkani, vuonna 1999

Toinen ”virallinen” työpaikkani oli kesätyöntekijä Korkeasaaressa. Näiden vuosien -96 ja -99 välissä jaoin mainoksia hetken aikaa, mutta muuten keskityin sitten lukioon ja hillumiseen. Korkeasaaressa olin siis kesän 1999 töissä jäätelökiskalla. Tai oikeastaan niitä kiskoja oli siellä kolme. Venerannassa, johon Korkeasaaren lautta tulee, oli isoin kioski. Siinä oli kivointa olla töissä, koska meitä oli siellä aina muutama tyttö samaan aikaan. Sitten oli kaksi pientä jäätelökiskakoppia, joissa tein myös työvuoroja. Niissä ei ollut niin kiva olla. Meillä oli 8h työpäiviä, mutta ei yhtään virallista taukoa. Pissalle jos halusi, piti pistää luukut kiinni, juosta vessaan ja toivoa, että esimies ei tulisi paikalle juuri silloin.

Kolmas työpaikkani, vuosina 1999 – 2003

Kolmas työpaikka olikin sitten jo ihan oikea työpaikka. 😀 Aloitin syksyllä 1999 Forumin Onlyssä. Only oli silloin samassa kerroksessa, missä se on nytkin, mutta siinä tilassa, jossa nyt on Vila. Muistan kuinka makeeta oli, kun Only muutti isoihin tiloihin ja meillä oli avajaisbileet jne.. Only oli tosi kiva paikka olla töissä. Toki välillä oli tylsiä päiviä, mutta niin on varmasti ihan joka paikassa. 😀 Työskentelin ensin myyjänä, mutta sitten pääsin somistajakoulutukseen ja aloin tekemään somistajan töitä myyjän työn ohella. Se oli mun mielestä ihan huippua.

Työsuhde loppui vähän yllättävästi. Esimieheni pyysi mut huoneeseensa ja kertoi, että nyt on sellainen juttu, että mulle ei oo enää töitä. Menin ihan shokkiin ja purskahdin itkuun. Tyhmintä jutussa oli se, että esimies sanoi mulle, että jos työtodistukseen laitetaan, että minä oon ollut työsuhteen päättäjä, tulee työtodistuksesta hyvä. Enhän mä silloin 23-vuotiaana tietenkään ymmärtänyt ettei se ollut ihan ok. Mutta tulipahan hyvä työtodistus.

Neljäs työpaikkani, vuosina 2003 – 2007

Onlystä lähdettyäni olin pari kuukautta vähän hoomoilasena ja etsin työpaikkaa. Kokeilin puhelinmyyjän hommia myös, mutta sitä jaksoin vaan 3 päivää. Olin myös Työvoimatoimiston listoilla hetken aikaa. Sitten hyvä kaverini vinkkasi mulle, että Mäkelänrinteen Uintikeskukseen haetaan kassahenkilökuntaa. Hain työpaikkaa ja sain. Märskyn kassalla viihdyinkin sitten seuraavat neljä vuotta. Siellä oli tosi kiva olla töissä. Se oli myös sellaista villiä sinkkuaikaa, joten töissä saatettiin olla kerran jos toisenkin vähän krapuloissa. 😀

Pari ekaa vuotta meni pelkästään ”kassatyttönä”, mutta sitten kävin opiskelemassa Kisakallion Urheiluopistolla liikunnanohjaajan perusteita ja FISAF:n kuntosaliohjaajan koulutuksen jne.. ja aloin vetämään kassahommien ohella jumppia, uimakouluja ja kuntosaliohjauksia.

Mäkelänrinteessä tutustuin myös mun rakkaaseen ystävääni Annaan. Samaisessa työpaikassa solmin myös muita hyviä ystävyyssuhteita. Jumppaohjausten myötä tutustuin myös muihin ohjaajiin enemmän ja sieltä edelleen rakkaana ystävänä mulla Inari.

Minä ja Anna

Viides työpaikkani, vuosina 2007 – 2008

Jossain välissä tuli sitten stoppi Mäkelänrinteelle ja palasin vaatemyyjän hommiin. Kampin kauppakeskukseen oli avattu tosi makea ja iso urheiluvaateliike Sportland. Hain sieltä myyjän pestiä ja sain. Samaisessa työpaikassa tutustuin Tuukkaan. 🙂

Sportlandissa olin töissä vuoden ja siirryin saman yrityksen alla toiseen myymälään vastuumyyjäksi. Sitten tulikin konkurssi ja sekä minä, että Tuukka jäätiin työttömäksi.

Kuudes työpaikkani, vuosina 2008 – 2010

Konkurssi-uutisen jälkeen oltiin hetken aikaa vähän paniikissa Tuukan kanssa, koska oltiin juuri ostettu ensimmäinen yhteinen asuntomme. Mutta onni onnettomuudessa saatiin molemmat saman tien uudet työpaikat. Mä otin yhteyttä vanhaan kollegaan Bestsellerillä (Only, Vero Moda, Jack&Jones..) ja kysyin olisiko heillä pääkaupunkiseudun liikkeissä vapaata työpaikkaa. Ison Omenan myymälään haettiin juuri Brand Manageria ja mut pyydettiin haastatteluun. Sain pestin ja olin onnellinen.

Ison Omenan VeroModassa olin vuoden verran, kun sitten Itäkeskuksen Onlyyn haettiin myymäläpäällikköä. Hain talon sisällä paikkaa ja sain sen. Siirryin Ompusta Itikseen ja tein myymäläpäällikön hommia vuoden verran. Pomottaminen ei ollut kuitenkaan oikein mun juttuni. Varsinkin kun ystävystyin alaisteni kanssa, enkä osannut sitten oikein olla heille sellainen auktoriteetti mitä olisi vaadittu. Kävi kuitenkin hyvä tuuri, sillä Itiksen myymälän silloinen Office Manager oli irtisanoutumassa ja mä hain siirtoa siihen paikkaan. Sain pestin ja olin taas onnellinen. 🙂

Sekä Ison Omenan, että Itiksen myymälöistä sain monta hyvää ystävää, jotka edelleen on mun elämässä.

Seitsemäs työpaikkani, 2011

Kuitenkin ne toimistovastaavan hommat alkoi käymään vähän tylsäksi ja löysin itseni selailemasta avoimia työpaikkoja. Irtisanouduin Bestsellerin riveistä vuoden 2010 ihan lopussa. Pidin pienoisen joululoman ja aloitin tammikuun 3.pvä vuonna 2011 MicMac -vaatebrändin myyntiedustajana. Se työ vaikutti alkuun ihan unelmahommalta. Mutta silloiset esimieheni osottautui ihan hulluiksi. Meitä työntekijöitä mm. uhattiin, että ”voit jättää työavaimet sitten työpöydälle päivän päätteeksi jos tämä homma ei valmistu huomiseen mennessä” … Muutenkin homma oli ihan kaistapäistä. En tajunnut sitä silloin, mutta nyt jälkikäteen oon ymmärtänyt olleeni ihan burnoutin partaalla.

Tein monesti 10-11h työpäiviä ja sitten kun työsuhde päättyi, menin ihan shokkiin ja itkin vielä kotonakin sitä. Onneksi kuitenkin työsuhde päättyi ja pian sen jälkeen MicMac teki myös konkurssin.

Minä ja asiakkaani Märskyssä.

PT piti huolta kunnostaan. 😉

MT Personal Training, Monna & Tuukka

Kahdeksas työpaikkani, 2012 ->

MicMacista lähdettyäni olin neljä kuukautta työttömänä. Pari kuukautta meni ihmetellessä, että mitäs sitä nyt. Silloin lähdin opiskelemaan personal traineriksi ja samalla perustin blogin. 🙂 PT:ksi valmistuttuani perustin saman tien oman yritykseni MT Personal Trainingin ja sillä tiellä ollaan edelleen. Tein jumppajuttuja mm. Fit-lehteen ja Kauneus&Terveys-lehteen. Olin myös mukana Elixir-ohjelmassa.

PT:n hommia tein täyspäiväisesti yrittäjänä vuodet 2012 – 2016. Kun jäin äitiyslomalle syyskuussa 2016 vedin vikat yksilöasiakastreenit. Edelleen teen liikunta-alan hommia taustalla. Vedän treeniryhmän treenejä kerran viikossa ja mulla on ollut erilaisia valmennuksia, pienryhmiä ja Tuukan kanssa yhdessä meillä oli pari vuotta nettivalmennus Muutos100 🙂

Yhdeksäs työpaikkani, 2016 ->

Äitiysloman ohessa ja sen jälkeen päätyöni on ollut bloggaaja. Oikeastaan nykyään voi sanoa, että somevaikuttaja. Blogin lisäksi mulla on instagram-tili, joka on yksi sisällöntuotantokanavani, sekä tietysti mun ja Tuukan yhteinen podcast Rakkautta ja Kaaosta. Eka kausi nyt siis purkissa ja toka kausi tulossa. 🙂 Somevaikuttajan työhön mulla kuuluu lisäksi Yveten brändilähettilään työ ja erilaisia projekteja milloin missäkin kanavassa. 😀 Niin ja onhan mun cv:ssä merkintä myös kirjailijan hommista. Ensimmäinen kirja julkaistiin vuonna 2014; Välipalat – virtaa superfoodeista ja toinen kirja julkaistiin vuonna 2018; Ylös, ulos treenaamaan!

Brändilähettiläs ja oma treenivaatemallisto

Ylös, ulos treenaamaan!

Välipalat – Virtaa superfoodeista

Elixirin kuvaukset

Kaikenlaisia työpaikkoja on ollut ja hyvä niin! 🙂 Tällä hetkellä mä oon sitä mieltä, että yrittäjänä on parasta olla. Vaikka onkin välillä tylsiä päiviä ja kirjanpitoa. 😉 Mutta en silti kovin helposti menis takaisin ns. normitöihin. Kyllä tää yrittäjän työ vaan sopii mulle parhaiten.

—

Monna

Klo 05.55 Havahdun hereille, mietin kuinka valoisaa on ja mietin, että kello on varmasti jo hyvin lähellä herätyskellon soimista. Kellon olin laittanut soimaan 06.30.

Hiivin alakertaan, että Emma ja Tuukka ei herää. Keitän kahvit ja istun koneen ääreen. En uskalla vielä tehdä joka-aamuista aamupalaani smoothieta, koska siihen nuo kaksi herää.

Klo 07.30 Emma herää. Pieni rakas, unenpöpperöinen tyttö tulee syliin. <3 Käydään hakemassa mun vaatekaapista Tuukalle pieni synttärilahja ja Emman piirtämä kortti. Tullaan alakertaan ja lauletaan yhdessä Tuukalle ”Paljon onnea vaan…”

Istutaan yhdessä sohvalla ja katsotaan Pikku Kakkosta, juodaan smoothieta ja ollaan hetki vaan lähekkäin.

Klo 08.15 Kipitän autolle ja kurvaan Elixiaan kuntosalille. Treenitreffit siellä klo 08.30 hyvän ystäväni Lauran kanssa. Vedetään 1h20min sika hyvä treeni kahvakuulalla, trx:llä ja kehonpainolla.

On ihana käydä ystävän kanssa treenamassa, koska treenin lomassa pystyy aina vaihtamaan kuulumiset.

Klo 10.30 Istahdan työpöydän ääreen ja syön lounaaksi Tuukan tekemää lohikeittoa. Teen töitä pari tuntia.

Klo 12.15 Kipitän taas autolle ja lähden ajamaan kohti Helsinkiä.

Klo 13.00 Istahdan hammaslääkärin penkkiin Oral Erottajalla. Viimeistä kertaa tällä erää. Nyt on vihdoin suu pistetty kuntoon, eihän siinä mennyt kuin puoli vuotta. 😉 Monta käyntiä, (myös monta ajanvaihtoa mun vuoksi), poraukset, hammaskiven poistot jne.. Vikalla kerralla saan mukaani yökiskot. On selvinnyt, että puren hampaita voimakkaasti yhteen öisin. Se kuluttaa sekä hampaitani, että leukaperiäni, että tekee niskat tosi jäykäksi.

Klo 13.30 Tilaan kupin vaniljalattea soijamaitoon ja ”overnight oats”-puuron Espresso Housessa ja otan läppärin hetkeksi esiin. Vastaan pariin meiliin, syön välipalan ja juon kahvia. Muokkaan kahvakuulatreenin videot instgramiin valmiiksi ja julkaisen treenin.

Klo 15.00 Koputan ovea ja ravintoneuvojani tulee avaamaan. Alkaa tapaaminen, jossa ravintoneuvojani antaa palautetta viime viikon ruokapäiväkirjasta. 😀 Opin taas paljon uutta ja ymmärrän myös, että syön liian vähän.

Klo 16.30 Istun autossa ja syön välipalaa. Maissikakkuja, kalkkunametwurstia ja maidotonta juustoa. Ei mikään gourmet-elämys, mutta nälkä lähtee. Suunnittelen kohta alkavan treeniryhmän treenin sisällön ja selaan vähän IG:tä.

Klo 18.00 Sanon: Moikka ja tervetuloa taas kaikille treeneihin! Vedän tunnin treenin treeniryhmäläisille Finlandia-talon takana ilta-auringossa.

Klo 19.30 Kaarran kotipihaan ja nään Tuukan ja Emman keinumassa pihalla. Ihana olla kotona lentävän päivän jälkeen. Mennään yhdessä sisään ja aletaan syömään iltapalaa.

Istutaan sohvalla, leikitään olkkarin matolla ja jutellaan kuluneesta päivästä. Mua sattuu vähän mahaan pitkästä aikaa ja mietin, että mistä ihmeestä se voi johtua.. Tajuan, että ne maissikakut ei olleet mulle hyviä. Maissi on mun masulle sopimatonta ja sanonkin Tuukalle, että syö sä nää loppuun. 🙂

Klo 20.30 Vaihdan Emmalle yökkärin päälle ja kävellään käsi kädessä yläkertaan. Suihkutetaan Dinosauruksen karkoitus-suhketta Emman huoneeseen ja luetaan iltasatu. Sitten Emma kömpii sänkyynsä ja lauletaan unilaulu ja silitän Emman päätä. Emma nukahtaa ja hiivin hiljaa huoneesta alakertaan.

Menen kylppäriin puhdistamaan meikkejä pois naamasta ja kuulen, että Emman avaa ovensa. Hän on havahtunut hereille ja on hädissään. Tuukka ehtii ensin Emman luokse ja nappaa pienokaisen syliin. Mä tulen perästä ja laitan Emman uudestaan peiton alle. Pussaan otsalle ja sanon, että ei oo mitään hätää, äiti ja iskä on tässä ihan vieressä. Emma sanoo pienelle ja hennolla äänellä: ”joo, äiti silittää”. Ja äiti silittää. <3 Emma vaipuu uudelleen uneen ja hiivin huoneesta ulos.

Klo 21.30 Kömmin oman peiton alle. Luen hetken ja nukahdan ennen kuin kello lyö 22.00.

—

Monna