Kehonhuollosta olenkin teille kirjoitellut nyt lähiaikoina paljon. 🙂 Se on tärkeää! Ja sitä voi tehdä myös kaverin kanssa. Eilen käytiin Rosannan kanssa tekemässä venyttelytreeni Mäkelänrinteessä.

Rosannan kanssa ollaan vasta tutustuttu, mutta juttu soljuu ja on taas hauska tutustua uusiin ihmisiin. Rosanna laittoi mulle viestiä muutama viikko sitten, että josko voisin opettaa hänellä vähän ”temppuilun saloja”. Ollaan nyt parit treenit vedetty temppuillen ja venytellen. Ja kohti päälläseisontaa ilman tukea ollaan menossa. 🙂 Ehkä keväällä sitten molemmat seistään käsillään vierekkäin. 😉

Otettiin eilen pieni lämpö muutamalla liikkeellä. Hölkättiin aluksi viitisen minuuttia ja sitten tehtiin viiden liikkeen minisetti, jotta saatiin lihakset lämpimäksi muttei väsyneeksi.

Venyttelyt tehtiin oikein pitkän kaavan mukaan. Pääosin venyteltiin eilen alakroppaa, mutta otettiin myös pari yläkropan venytystä mukaan.
Se miksi kehonhuolto on niin tärkeää on esimerkiksi treenitehot. Jos aina vaan junttaa ja pumppaa salilla painojen kanssa, eikä ikinä venyttele, on kroppa vähemmän vastaanottavainen taas seuraavalle treenille. Venyttely on siis tärkeä osa kehittymistä. Jos haluaa kasvattaa lihaksia on erittäin tärkeää ja terveellistä pitää lihakset elastisina ja valmiina uusille treeneille.

Takareidet

Ensin venyteltiin takareisiä yksin. Muutamalla erilaisella venytyksellä ja alkuun pienillä joustavilla venytyksillä. Sitten otettiin avustettu venytys takareisille. Toinen meistä meni vuorollaan lattialle istumaan ja lähti taivuttamaan itseään kohti lattiaa. Toinen meistä meni selän taakse ja painoi toista alemmas. Kun ääriasento löytyi, siinä oltiin aina 30-45sek kerrallaan.

Reiden lähentäjät

Sitten venyteltiin nivuset. Toinen taas lattialle istumaan ja hakemaan ensin asento, jossa venytys jo tuntuu. Tässä liikkeessä venytys kohdistuu siis reisien sisäsyrjiin, eli lähentäjiin. Kun kaveri on venytyksessä, toinen taas selän päälle lisäämään venytystä ja viemään asentoa hieman syvemmälle. Ääriasennossa hengitellen taas n.30-45sek.

Näissä kaverivenytyksissä pitää muistaa pari juttua.
Ensinnäkin se, joka työntää venytystä pidemmälle mihin yksin venytellessä pääsisi, on vastuussa siitä ettei venytys mene liian pitkälle. Pitää siis koko ajan kuunnella miltä venytettävästä tuntuu.
Venytettävän taasen pitää muistaa koko ajan hengittää. Isoja, pitkiä hengityksiä sisään ja ulos.

Lonkankoukistajat

Lonkankoukistajat on todella kireänä suurimmalla osalla ihmisistä. Niiden kireys vaikuttaa mm. kyykkytekniikkaan. Lonkankoukistajia voi venyttää muutamalla tavalla. On tärkeää, että lantio pysyisi joka tapauksessa mahdollisimman suorana. Kaverin kanssa lonkankoukistajia venyttäessä kaveri työntää pakarasta ja alaselästä venytystä pidemmälle. Ei yläselästä. Näin venytys pysyy oikeassa kohdassa.
Ääriasennossa taas n.30-45sek per puoli.

Etureidet

Tämä kyseinen etureisien venytys on mun yksi suosikeista etureisille. Tuntuma on taattu!
Jos lonkankoukistajat on todella kireinä, tuntuu tämä venytys myös siellä.

Pakara

Pakaralle löytyy myös monia hyviä venytyksiä. Tämä on yksi suosikeistani pakaran venytykseen. Tässä pitää vaan katsoa, että etummaisen jalan polveen ei satu. Etummaisen jalan pakarassa pitäisi siis tuntua venytys.

Itselläni on jalkatreenit ruvennut sujumaan entistä paremmin, kun pakarat, takareidet ja lonkankoukistajat ei ole enää niin jumissa kuin ennen. 😀

”Overall-venytys”

Loppuun tehtiin vielä tuollainen vähän jokapaikan venytys. 😀
Alaspäin katsova koira-asento on tuttu monille joogasta. Tässä asennossa venyy niin takareidet, pohkeet kuin yläselkä ja hartiatkin. Kun kaveri vielä työntää lapaluista venytystä hieman syvemmälle, on tuntuma aika tiukka! 😉

Pitkiä venyttelyjä olisi hyvä olla viikossa edes se yksi kerta. Sitä varten kannattaa varata kalenterista ihan kokonainen treenikerta. Pitkien venyttelyjen lisäksi tietysti olisi hyvä venytellä työtätehneet lihakset aina jokaisen treenin päätteeksi lyhyesti.

***

Venyvää torstaita kaikille! 🙂 <3

Mä suunnistan huomenna matkani kohti Leviä viiden mahtavan bloggaajakollegan kanssa! Sieltä luvassa sitten postausta, että mitä kaikkea siellä tapahtuu. 🙂

Mitä kaikkea piti vuosi 2015 sisällään mun kohdalla? Tosi paljon. 

Kun selailin kuvia tammikuulle asti, tuli monta kertaa sellainen ”onko tääkin tapahtunut tänä vuonna”-fiilis.
Vuoden aikana tein paljon töitä, ehkä liikaakin. Näin paljon ystäviä, en liikaa. Matkustelin, muutimme uuteen asuntoon. Treenasin, kirjoitin blogia. Otin uuden tatuoinnin. Kävin kuvatuttamassa itseni ilman rihmankiertämää, mutta kuitenkin tyylikkäästi – mitään ei näkynyt.

Tutustuin uusiin ihaniin ihmisiin, sain uusia ystäviä. Sain kunnian olla monessa mukana. Sain uusia upeita yhteistyökumppaneita ja sain tehdä mahtavien valmennettavien kanssa töitä.

Minusta tuli kirjalija, reseptikirjailija ainakin. Itkin monesti väsymystä ja itkin pelkoa koiran menetyksestä. Olin ahdistunut ja stressaantunut, liiaksi. En ottanut opiksi. Nauroin aivan älyttömän paljon. Kokeilin diettiä, se ei mennyt nappiin. Kirjoitin blogiin asioita, joita ehkä myöhemmin kaduin. Tein asioita, joita en tee uudestaan. Sain pari kiloa lisää, pudotin pari kiloa. Opin rakastamaan itseäni ihan oikeasti, en vain sanomaan niin.

Näin surullisia juttuja, kuulin inhottavia asioita. Koin onnistumisia ja epäonnistumisia. En lannistunut. Uin meressä, heitin talviturkin jo huhtikuussa. Vedin satoja treenejä. Niin itselleni kuin asiakkaillenikin. Opin seisomaan päälläni. Koin onnistumisentunteita kehonpainotreeneissä ja temppuilusta tuli yksi parhaimmista harrastuksistani. Tanssin. Join alkoholia.

Nautin ajastani mieheni kanssa. Matkustin Yhdysvaltoihin. Pelkäsin lentokoneessa. Saunoin mökkisaunassa ja uin järvessä. Olin polttareissa ja olin häissä. Pelkäsin New Yorkin metrossa. Ostin uusia vaatteita. Vähensin lihansyömistä. Ajoin pyörällä enemmän kuin aiemmin. Nautin auringonvalosta. Sain kunnian olla tuomarina tankotanssikilpailuissa.

Mursin sormeni. Vietin aikaa kera rakkaiden. Matkustin Leville. Olin kipeänä. Kerroin perheelleni rakastavani heitä. Monta kertaa. Täytin 35-vuotta ja juhlin ystävieni kanssa. Treenasin peppua. Katsoin Salkkareita ja Hottiksia. Tunsin myötähäpeää. Olin onnellinen toisten puolesta. Suutuin ja kiukuttelin. Poljin jopa jalkaa. Söin irtokarkkeja. Paljon.

Vuoden viisi luetuinta juttua blogissani oli:

1 – Lapsiasiaa
2 – Jalluu, kossuu ja kaljaa
3 – Dieettihanskat tiskiin
4 – Kuvat, joita en julkaissut
5 – Jotain mitä haluan kertoa

Hauskaa on se, että tuossa TOP5:ssa on ensinnäkin toiseksi luetuimpana juttu, jonka olen kirjoittanut vuonna 2013. Oikein melkein ärysttää, että sitä luetaan melkein päivittäin edelleen! 😀 Ehkä raflaava otsikko voi olla syynä.. 😉
TOP5:ssa on myös yksi kaikkien aikojen henkilökohtaisimmista postauksistani, tuo Lapsiasia-postaus. Ja sen lisäksi viiden luetuimman jutun joukosta löytyy sekä se, kun kerron aloittavani dieetin, että se kun kerron lopettavani sen. 😀

Treenit mitä treenasin vuonna 2015 painottui todella paljon enemmän kehonpainotreeniin kuin edellisenä vuotena. Sali jäi paljon pienemmälle ja treenit koostui kehonpainotreenin lisäksi tanssista. Mutta toki myös salilla tuli pumpattua. 🙂

Olen kovin kiitollinen vuodesta 2015. 
Vuoden kuljettua loppua kohti, tulee tosiaan mietittyä mitä vuosi on tuonut tullessaan. Niin paljon, että en edes muista kaikkea. <3 On se myös vienyt ja ottanut. Mutta samalla opettanut taas kerran lisää.