Ei joka lajissa tarvi olla se huippu, välillä voi olla hännänhuippukin.
13
Eilen juostiin historian ensimmäisessä RunFest-tapahtumassa.
Meidän tiimin oli koonnut ihana Nana, mukaan hän pyysi mun lisäkseni Elinan, Tuukan ja Ainon.
Kävin noukkaamassa Ainon kyytiin ja ajettiin tapahtumapaikalle Meripuistoon, Kaivariin.
Siellä Nana meitä jo odotteli teltassa ja alettiin sovittelemaan paitoja ja valikoimaan DoubleSquaren päähineitä.
Hetken päästä oli koko joukkue kasassa. Ja alkoi pieni jännitys kumpuamaan.
Oltiin jaettu juoksujärjestys niin, että ekana ja vikana juoksi nopeimmat juoksijat, eli Tuukka ja Elina.
Tuukka sai siis kunnian aloittaa. 🙂 Otetiin vielä parit ryhmäkuvat ja selfiet siinä odotellessa kello kuutta. Ja sitten saatettiin Tuukka vielä maaliviivalle koko porukalla.
Tuukalla kävi kyllä huonoin mäihä juoksukelissä! Kun lähtölaukaus oli ammuttu pamahti toisen kerran ja vielä vähän kovempaa, nimittäin hitonmoinen ukkonen.
Oikeasti alle minuutti lähdöstä alkoi ihan jumalaton kaatosaade ja ukkonen, rakeitakin tuli.
Tuukka jätti vielä goretakin telttaan, koska näytti ettei ala satamaan.. 🙁
Tällä määrällä tuli vettä! 😀
Ja tän verran märkä kaveri tuli maaliin. <3
Seuraavana juoksuvuorossa oli Nana.
Vielä Nanan juoksuunlähtiessä vettä tuli aika kovaa. Mutta se onneksi loppui juoksun aikana.
Nanan jälkeen olikin sitten mun vuoroni.
4,2km oli matka, niin mulla kuin muillakin. Mun vuoroni alkaessa ei satanut enää, mutta näytti siltä että saattaa alkaa. Joten otin takin päälle.
No äkkiäkös sitä tulikin sitten ihan pirun kuuma ja takki oli kiedottava vyötärölle.
Alkuun matka tuntui ihan kivalle, ohitinkin parit juoksijat ja hyvä fiilis tuli. 😉 Joku kilpailuhenki sisältä kumpusi ja ajattelin, että jes tää menee hyvin.
Lähdin kuitenkin liian kovalla vauhdilla sykkimään ja väsähdin tosi nopeesti. Muutaman kerran mietin, että nyt kävelen hetken aikaa ja lasken sykkeitä, mutta luonne ei antanut periksi kävellä.
Maalialueella tuntui kyllä jo siltä, että huh huh onneks tää on kohta ohi.
Kun juoksu oli ohi ja läpsäsin Ainon vaihdossa omalle osuudelleen, käppäilin teltalle ihan tyytyväisin mielin.
Tehty! 🙂 Nyt saan syödä.
Sykkeet oli todella kovat siis koko matkan! Lopullinen maalintuloaikani oli 26,34. Olin meiän joukkueen jumbo.
Mutta toisaalta sen tiesinkin jo etukäteen. Juoksu ei oo mun lajini, vaikka kuinka oon yrittänyt opetella siitä tykkäämään.
Eräs instagram-seuraajani kommentoi tuohon kuvakollaasiin todella hyvin:
”Ei kai joka lajissa tarvi ollakaan se huippu, välillä voi olla hännänhuippukin, mut mun silmiin tuo aikakin näyttää hyvältä! Ja kuitenkin kivaa oli?”
Toi oli mun mielestä niin hyvin sanottu, että oli pakko laittaa se tännekin!
Nimenomaan!! Mun ei tarvi olla juoksussa huippu, mä voin olla se hännänhuippu lajissa, joka ei vaan oo mun juttu vaikka kuinka oon yrittänyt.
Mun sijoitus koko tapahtumassa oli kuitenkin 369 / 827, joten en mä sitten ihan se hännänhuippu ollut. 😉
Täytyy kuitenkin sanoa, että kyllä tää jäi mun viimeiseksi juoksutapahtumaksi. Vaikka kivaa oli ja seura oli parasta, niin aion tulevaisuudessa jättää noi juoksuhommat niille, ketkä siitä nauttii.
Tässä vielä meiän koko porukan ajat:
Tuukka 18,04 min, sija 35 / 827
Elina 19,08 min, sija 59 / 827
Aino 21,09 min, sija 135 / 827
Nana 24,44 min, sija 311 / 827
Monna 26,34 min, sija 369 / 827
Juoksun jälkeen me päästiin nauttimaan Nanan tekemistä ihanista herkuista.
Toi Nanan tekemä maidoton ja gluteiiniton suklaakakku oli ihan taivaallista!! Siihen reseptin löydätte Nanan blogista, TÄSTÄ linkistä.
Kiitos vielä koko tiimille!!! 🙂
Sitten vähän erilaista juoksuinfoa!
Maailman huippuihin lukeutuva maajoukkuesuunnistaja Sofia Haajanen avaa MT Personal Trainingillä juoksun syyskauden torstaina 4.syyskuuta. (eli ensi viikolla)
Sofia tulee vetämään suunnittelemansa monipuolisen ja tehokkaan juoksuharjoituksen ja sinulla on samalla elämäsi tilaisuus kysellä vinkkejä yhdeltä maailman parhaista suunnistajista!
Harjoitus järjestetään torstaina 04.09.2014 klo: 18.00-19.30
Lähtö: Helsingin Olympiastadionin edestä Paavo Nurmen patsaalta!
Hinta: 15€/osallistuja
Harjoitukset on suunniteltu niin, että kaikki pärjäävät mukana. Suosittelemme kuitenkin, että osallistujat jaksavat juosta n. 5km.
Tule rohkeasti mukaan harjoittelemaan, inspiroitumaan ja nauttimaan juoksun riemusta!
Ilmoittautumiset ja lisätiedot: pttuukka@gmail.com / 044 5439483
Eli te kaikki jotka tykkäätte juoksemisesta vähän enemmän kun mä, niin ei muuta mukaan tonne!! Ilmoittautukaa pian, koska noi ryhmät täyttyy aina tosi nopeesti!
Oottekos nähneet jo uusimman Fit-lehden ja FitBODYn? 🙂
Siellä sivuilla saattaa pyöriä tuttu naama.. Haha 😀 Aika paljon muitakin tuttuja naamoja on varsinkin FitBODYssa.
Loppuun haluan vielä kertoa, että sain eilen aikas ihanan meilin!!
Blogisi on valittu A-lehtien sekä blogien lukijoiden toimesta top 12 -finalistin joukkoon sekä wellness- että sport-kategorioissa, joista suosikit valitaan yleisöäänestyksen avulla.
Yleisöäänestys molempien kategorioiden suosikeista tulee olemaan A-lehtien verkkosivuilla 1.9.–30.9. välisenä aikana.
Siis TOP 12-finasitin joukkoon pääseminen on jo aivan huippua!! Ja vielä molemmissa kategorioissa!! Wau!!!!
Iso kiitos jokaiselle teille!!
Ensi viikolla starttaa tosiaan sitten molempien kategorioiden yleisön suosikki-äänestys. Muistuttelen teitä siitä vielä alkuviikosta! 😉
Nyt pureudun ruokapäiväkirjojen ja saliohjelmien pariin.
Iloista torstaipäivää ja mukavia mieliä! 🙂
Muistakaa, että kaikessa ei tarvi olla se huippu, välillä voi ihan hyvillä mielin olla hännänhuippukin! <3 Ja sitten taas loistaa jossain muussa jutussa!
-Monna
13 kommenttia
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Muiskis! Kivaa oli <3 Taas kerran. Vähänniinku aina 😀 Hihhi!
No niin oli! <3 Ja tosiaankin vähän niinku aina! 😉
Juoksua on pakko harjoitella että se tuntuu hyvältä ja helpolta. Vaikka muuten olisikin kova lihaskunto, on juoksu kropalle niin raskas etenemismuoto että siihen iskutukseen ja hapenottoon on totuttava treenaamalla. Kuten Tuukka varmasti on kertonutkin 😉 Moni aloittaa innoissaan lenkkeilyn just tällä tyylillä ja sitten toteaa ettei juoksu ole kivaa kun on menty anakynnyksellä ja noutajahan siinä tulee.. Siis tämä oli nyt esimerkki joka vaan sopi niin hyvin, tietysti lyhyessä kisassa kuuluukin mennä kovaa 🙂 Juoksu on syksyllä just parasta raikasta liikuntaa, mutta malttia vaatii 🙂
..niin…kaikki lihas ympärillä on juoksussa liikaa. Sillähän juoksijat ovat ns. lihaksettomia, happi kulkee.
Joo juoksua pitää tottakai harjoitella juuri tuolla tavalla, ja niin olen tehnytkin. 🙂 Tuukan opastukella. 😉
Mutta silti en oo siitä oppinut tykkäämään.
Toisaalta, ei kaikista lajeista tarvi edes oppia tykkämään. 🙂
Juoksu ois varmasti ihanaa just syksyn raikkaissa ilmoissa, mutta ehkä mä nautin nyt tästä eteenpäin niistä vaan koiruuden kanssa ulkoillessa.
Minäkin oon kovasti yrittänyt toitottaa itelleni, ettei aina tarvii olla kaikessa paras. Ei tarvii olla edes hyvä. Riittää, kun on hyvä niissä itelleen oikeesti tärkeissä asioissa. Sitten voi olla huono niissä, jotka ei ole tärkeitä. Ja se on ihan ok. Turha ottaa stressiä sellasesta, jolla ei lopulta edes ole merkitystä <3
Onnittelut Finalistille. Oot niin paikkasi ansainnut tuolla! <3
Just näin!! Ei tosiaankaan tarvi olla ees hyvä kaikessa, ei missään tapauksessa. <3
Kiitos paljon Marika! <3
Miusta tuntuu et kaikki on ollu eilen juoksemassa kuka missäkin 😀 Itsekin olin meidän porukasta hännänhuippu, mutta pääasia todellakin että oli hauskaa ja ylitin itseni. Pakkokos sitä on aina vertailla itseään muihin! Hyvä myö! <3
Haha! 😀 No arvaa ajattelinko just ihan samaa kun luin sun postauksen! Hihi.. Juoksupäivä oikein! 😉
Mut myö ollaan parhaita ollaan sitten huippuja tai hännänhuippuja! <3
Hieno juoksutapahtuma ollut teillä. =) Olen samaa mieltä kuin Tuikku, että jos ei oo mikään luontainen juoksja jolle napsahtaa kaikki kohdalleen heti kerrasta niin pitää jonkin aikaa harrastaa juoksua, että siittä oppii tykkäämään. Ja vaikka tykkää niin täysiä meneminen ei taida koskaan olla kivaa paitsi jälkikäteen. =D
Tästä heräs kyllä kysymys johon ei tartte edes vastata, eli miksi ihmeessä joku edes ajattelisi, että jokaisessa lajissa pitäisi olla paras tai edes erityisen hyvä. Riittää kun liikkuu.
Mukaavaa loppuviikkoo!
Joo, juoksua tosiaan pitää jonkun aikaa harrastaa ennen kun siitä oppii tykkäämään. Tai sitten käy niinku mulle, ei tykkää siltikään. 😀
Ja ei missään tapauksessa mun mielestä tarvi olla jokaisessa lajissa paras. Liikunnan ilo on parasta ja pitää valita ne lajit joissa viihtyy. 🙂
Mukavaa viikonloppua sulle myös!
Otsikko oli hyvä, ja tästä tuli jotenkin hyvä mieli koko kirjoituksesta. Mä en ole koskaan ollut hyvä juoksemaan enkä ole tykännyt juoksemisesta, ja joskus podin siitä huonoa omatuntoa kun ajattelin nuorempana että se on jokin paras kunnon mittari kuinka kauan/kovaa jaksaa juosta. Onneksi tajusin ettei perinteiset yleisurheilulajit muutenkaan ole ainoita urheilulajeja mitä on olemassa vaikka yläasteella ja vielä lukiossakin niin painotettiin, vaan liikunnasta voi nauttia monin eri tavoin. Niin, ja tietty leikkimielellä vaihtelun vuoksi niistäkin mitkä ei niin ole omia juttuja, kuten vaikka juoksusta 🙂
Ihana kuulla 🙂
Ja hei perinteiset yleisurheilulajit on mulle oikeestaan kaikki ihan kauhuja! 😀
Mutta niistäkin voi tosiaankin nauttia silloin tällöin leikkimielellä ja vaihtelun vuoks.