Mähän lupasin kirjoittaa sanan pylly tai tissi johonkin otsikkoon tässä piakkoin. 😀
Otsikko ei ole harhaanjohtava, vaan postauksessa käsitellään myös mun eilistä pepputreeniä. Hihi.

Aloitetaan kuitenkin torstaista. Kävin laittamassa hiuksiini vähän uutta ilmettä. 🙂
Haaveilin jostain liukuvärjäyksestä. Ja sitä sain. Hetken mielijohteesta keksin myös leikkauttaa ”sidecutin”. Vaikka oonkin sellaisesta haaveillut, en oo uskaltanut kokeilla. Nyt sidecutit taitaa olla jo mennen talven lumia, mutta sepä mua ei kiinnosta.

”Hei, minulle tulisi hiukan vaaleita raitoja ja rikottua otsatukkaa. Kiitos”

Asteltiin Geren kanssa siis tuttuun paikkaan Kurvi Hair Premieriin torstaina aamutuimaan.
Siellä ystäväni ja tätä nykyä myös luottokampaajani Laura otti meidät iloisena vastaan.
Mulle lähdettiin ensin vaalentamaan latvoja ja samalla tyviväri vaikuttamaan. Sitten muutamaa erilaista sävyä latvoihin ja tulos oli NÄIN HIENO!!!
Latvoista löytyy pinkkiä ja lilaa. On ihanat!! Jee! Kiitos Laura upeasta työstä! 
(Jottei tule väärinkäsityksiä, maksoin käynnin ihan itse, tämä ei ole yhteistyöpostaus)
Ja vähän leikattiin latvoihin muotoa ja sitten toi sidecut. Hihii! Nyt mulla on rokkitukka! 😉

Eilen kävin tekemässä taas vähän jalka- ja peppureeniä.
Aloitin hommat erilaisilla askelkyykyillä. Tässä videossa pari erilaista tyyliä. Jalan tuonti takaa ja sivulta sekä eteenpäin, että taaksepäin menevissä askelkyykyissä. Pakarat aktivoituu tällä tyylillä vielä enemmän ja keskivartalo joutuu hommiin tasapainoilun vuoksi.

Tein tavallisia askelkyykkyjä ja noita erilaisella tyylillä vedettyjä varmaan 20min putkeen. Jumankekka, että oli pakarat ja reidet hellinä jo ihan alkuvaiheessa treeniä.
Sitten tein erilaisia variaatioita luistelukyykystä.

Tein välissä pohkeita portailla. Yksi jalka ilmassa ja toisella jalalla päkiälle nousuja. Ottaa muuten kivaa tuntumaa ihan ilman lisäpainoa ja nyt pohkeet kiittää. 😉
Sitten hain 20kg tangon salilta ja tein vielä lantionnostoja jalat penkillä ja jalat lattialla. Jalat penkillä saan liikkeen kohdistumaan enemmän takareisiin ja jalat lattialla saan taasen aktivoitua enemmän ison pakaralihaksen (se on siis sen lihaksen nimi, mulla ei oo vielä kovin iso iso pakaralihas 😀 ).
Näiden jälkeen kellahdin kyljelleni ja asettelin tangon jalkaterän ulkosyrjän päälle. Ja siitä sitten reiden loitontajat työhön. Ei ollu muuten ihan iisiä pitää tota tankoa siinä. 😀

Ilme on keskittynyt.. 😀

Ja sitten tein toki myös reiden lähentäjät.
Ja ihan vikana vielä muutamat askelkyykkyhapotukset tanko niskalla.

Mulla tuli jalkapohjat kipeäksi heti treenin alussa, koska mulla oli tosi jäykkäpohjaiset kengät mukana. Siksi lopputreenin vetelin paljain jaloin. 🙂 Ja noissa tasapainoliikkeissä paljain jaloin tehdessä sain tasapainon pysymään paljon paremmin.

Tyytyväinen 🙂

Ja sit lounaalle!

Factoryn saldet NAM!

Kävin päivällä rakkaan ystäväni Sannan kanssa lounaalla ja vähän shoppailemassa.
Käytiin me myös Starbucksista hakemassa kaffet mukaan. Onhan sitä nyt kerran käytävä uudessa kahvilassakin. 😉

Mulle matkaan tarttui muutamat Niken treenikamppeet ja ihana kaulahuivi Monkin alehyllystä.

NikePro:n pitkähihainen, Niken juoksumalliston shortsit (mulle tankotanssiin) ja NikeFreet! (on muuten ekat mun Freet)

Mä pohdiskelin tuossa pari päivää sitten blogini Facebook-sivulla, että mitä mieltä lukijat olisi jos lähtisin FF:stä pois. Seuraisiko lukijat perässä vai ootteko te FF:n uskollisia kannattajia. 😀
Mä puhun ja pohdin asioita aina suoraan.
Mitään vikaa FitFashionissa ei ole. Portaali on toiminut ihan täydellisesti mulla ja mä tykkään tästä. Mutta kuten ehkä joku teistä siellä tietää, mä kyllästyn nopeasti ja haluan ehkä vähän poiketa valtavirrasta.
Nyt lähiaikoina mua on mietityttänyt se, että miten mä erotun täällä FF:ssä näiden kaikkien bloggajien joukosta. Miten saan ylläpidettyä ”suosioni”. Ja se on vähän aiheuttanut stressiä.

FitFashionissa bloggaa tällä hetkellä jo todella monta bloggaajaa. Joka tottakai on lukijoille hieno juttu, täältä löytää monenlaiseen makuun kirjoittajia. Ja varmasti monta suosikkia on löytynyt.
Itse olen tuossa ”luetuimmat” tai ”suosituimmat”-bloggaajat kategoriassa, jossa on 30 luetuinta blogia. Olen siihen tottakai äärimmäisen tyytyväinen ja kiitollinen teille lukijoilleni.
Olen myös monesti luetuimmat jutut-palkissa, ja on minun juttuni nostettu muutamaan otteeseen myös etusivun yläpalkkiin. Nämä kaikki on todella hienoja juttuja!! Olen oikeasti iloinen ja kiitollinen siitä, että näihin kaikkiin kategorioihin ja palkkeihin olen päässyt.

Silti mä stressaan nyt enenevissä määrin siitä, että miten pitää tätä hypeä päällä. Että mitä pirun fiksua mä keksisin kirjoittaa tai mitä kuvia laitan, että pysyn tuolla suositumpien joukossa.
No miks mä haluan siellä olla? No en mä tiiä. Onhan se kivaa kun te lukijat tykkäätte mun höpötyksistäni. 🙂 <3
Ja miksi mä en haluaisi tästä asiasta stressata, siksi että vaikka tää bloggaaminen onkin mun harrastus, niin pidän sitä nykyään myös yhtenä ”asiakkaanani”. Siitä pitää pitää huolta, eikä sitä saa laiminlyödä.

Välillä mietin, että vähenisikö stressi tästä aiheesta jos siirtyisin pois FF:n alta ja perustaisin taas ihan vaan oman blogini ilman mitään portaalia.
Mutta sitten kuitenkin päädyn aina siihen ratkaisuun, että täällä on hyvä olla. 🙂

Nyt mä lähden näiden mietteideni kera viettämään hienoa päivää, ystävieni häiden merkeissä.
puspus kaikille ja ihanaa viikonloppua! <3

Vihaajat vihaa ja sitä rataa..
Mutta miksi suomalaiset vihaa niin paljon?

Vihataan hippejä, vihataan tummaihoisia, vihataan skinejä, vihataan homoja. Vihataan wannabe-bodareita, vihataan fitness-buumiin hurahteneita neitokaisia. Vihataan läskejä. Vihataan laihoja.

Jotenkin vihan määrä vaan on kasvanut. Tai sitten se on vaan esillä enemmän kun netti vaan kasvaa ja sitä kautta on helppo vihata. On hirveetä ja surullista lukea monista blogeista vihakommentteja. Mä oon hetken aikaa niiltä itse välttynyt, mutta ei niistä mullekaan suunnatuista vihakommenteista kauaa oo.
Tänään luin vihakommentteja taas parista blogista. Vihataan silikoneja. Vihataan isoja reisiä.

Voiko ihmiset niin pahoin, että on pakko vihata jotain koko ajan? Helpottaako se oikeasti jonkun oloa? Että voi vihata jotain sydämensä kyllyydestä? Mulle ainakin tulee itelleni vaan pahempi olo jos mä huonona päivänä alan negistelemään lisää. On heti pakko yrittää kääntää ajatukset positiivisempaan ja miettiä hyviä asioita. Tai vaikka selata sitä kiitollisuuspäiväkirjaa.

Vihaa näkee myös somessa paljon. Ollaan vihasia siitä tai tästä ja kirjoitetaan siitä esim. Facebookkiin tai Twitteriin. Mä itse sorruin tänään vihapäivitykseen, aamulla vihasin (tai no oikeesti käytin sanoja ”en tykkää”) moottorijarruttajia. 😀 Ja päätinkin, että en enää laita mitään vihapäivityksiä. Vaikka en niitä tähänkään mennessä usein ole laittanut.

Negatiivisuus lisää negatiivisuutta. Eikö se niin mene? Ja hymy tarttuu! Positiivisuus lisää positiivisuutta. 🙂

Vihataanko niitä asioita missä itse ei olla hyviä? Tai koetaan jotenkin uhkana? Onko vihaajat yleensä itseensä tyytymättömiä? Tai onko heillä omassa elämässään joku asia huonosti ja vihaisuus ja vihaaminen on kohdistettava johonkin ettei tarvitsisi miettiä sitä omaa ongelmaa?
Vai vihataanko niitä asioita mitä pelätään? Miksi esimerkiksi homoja vihataan? Sitä mä en ole ikinä ymmärtänyt. Miksi kaikki eivät sais rakastaa ketä haluaa? Keneltä se on pois jos joku nainen rakastaa toista naista tai mies toista miestä? Ei se varmaankaan tämän homovihaajan elämään vaikuta. Ellei hän itse pelkää, että homo tulee ja yrittää iskeä. 😉 Tai ellei hän itse kamppaile identiteetistään? Eikä uskalla tulla ulos..

Tai miksi ihmiset vihaa tyttöjä, jotka haluaa hetken näyttää hyvältä kisalavalla? Sehän on jokaisen oma valinta. Ei kisaajan dietti tai silikonit vaikuta kenenkään muun elämään kuin hänen omaansa. Paitsi jos on änkyränä dieetistä ja kiukkuaa läheisille. 😉 😀 Haha! Vitsivitsi..
Mutta ei vaikuta ainakaan kenenkään kisailijan blogilukijan elämään.

Kun FitFashion-portaali avattiin viime kesänä, olin yksi ensimmäisistä tänne siirtyjistä. Miksi meitä vihattiin? Miksi koko portaalia vihattiin? Valitettavan moni bloggaaja antoi vihakommenttia mulle tänne siirtymisestä ja nyt heistä muutama itsekin bloggaa täällä. Hienoa heille! Mutta miksi tässäkin asiassa ensimmäisenä reaktiona piti olla vihaisuus? Viha kaupallista portaalia kohtaan. Viha johonkin uuteen siirtymisestä.

Kertokaa mulle ihmiset. Miski vihataan? Miksei suvaita?
Miksi ajatellaan, että jos suvaitsee ja on avarakatseinen niin se on jotenkin leväperäistä toimintaa? Että vihainen ja angstinen tyyppi on jotenkin tiukempi ja kovempi. Pärjää tässä maailmassa paremmin. Minä en ymmärrä.
Mä ainakin aion pärjätä tässä maailmassa sillä, että suvaitsen mahdollisimman paljon erilaisuutta ja erilaisia ihmisiä. Yritän jakaa positiivisuutta ja tuoda esiin sitä miten paljon asioista voi oikeasti tykätä. Ja miten paljon meillä täällä Suomessa on asioita hyvin. Ihan hemmetin hyvin.

Ja mä en usko, että kaikki viha ja suvaitsemattomuus johtuu vain kateudesta. Ja tämän sanon vain sen vuoksi, että veikkaan monen vastaavan, että: se on se kateus suomalaisten perisynti.

Yritetäänkö olla vähän suvaitsevaisempia ja vihata vähän vähemmän? Yritetäänkö? Kannattaa kokeilla. Siinä saattaa jopa yllättyä positiivisesti! 😉