* Kaupallinen yhteistyö: BookBeat

Rakastan lukemista! Niin rakastaa myös mieheni. Meillä on kotona kirjahylly niin täynnä kirjoja, että pitää varmasti pian hankkia toinen hylly viereen. Olen ollut jotenkin vanhanaikainen siinä, että olen ajatellut tähän asti kirjojen lukemisen täytyvän olla konkreettista ”kirja kädessä” -lukemista. Nyt kuitenkin sain mahdollisuuden testata BookBeat -palvelua ja olen myyty!

Latasin BookBeat -appin kännykkääni ja aloin heti selaamaan, että mitäs kaikkea sieltä löytyy. Sieltä löytyi todella todella paljon kirjoja, niin uutuuksia kuin vanhempiakin kirjoja. Myös lastenkirjoja. Löysin sieltä heti Jari Sillanpään Paljaana -kirjan ja olin innoissani. Olin jo aiemmin ajatellut, että sen kirjan haluan lukea. Siispä latasin sen heti luettavaksi. Latasin heti myös toisen kirjan, Anneli Auerin Murhalesken muistelmat.

Päätin, että Anneli Auerin kirjan kuuntelen äänikirjana. En ole IKINÄ kuunnellut äänikirjaa ja se oli siksikin mielenkiintoinen idea. Kaiken lisäksi äänikirjan äänenä (lukijana) on itse Anneli Auer.
Ennakkoluuloni äänikirjan kuuntelemisesta osoittautui pian turhaksi, sillä näistä kahdesta kirjasta ensimmäisenä luin nimenomaan äänikirjana Anneli Auerin kirjan. Jari Sillanpään kirja on jäänytkin vähemmälle, koska se ei ole äänikirjana. Mutta se onkin nyt lukulistalla.

Äitiyslomalla ollessa, kun aika on välillä käynyt vähän pitkäksi, on äänikirjan kuuntelu ollut ihana tapa rentoutua ja mennä hetkeksi ihan muihin maailmoihin. Olen huomannut, että äänikirjaa kuunnellessani uppoudun kirjaan ihan täysin. Äänikirjassa on vielä sekin hyvä puoli ollut raskausaikana, että kun ei pidä pitää käsissä mitään. Varsinkin maatessa, kun käteni on puutuneet, on ollut ihana helpotus vain kuunnella kirjaa.

BookBeatissa voi lukea ja kuunnella 16,90€ kuukausimaksulla niin monta kirjaa kuin haluaa. Itse aion jatkaa BookBeat -tilausta tämän kuukauden kokeilujakson jälkeenkin. Sillä tuo hinta on mielestäni aika edullinen siitä, että saa lukea ja kuunnella niin monta kirjaa kuin kuukaudessa vain ehtii. 😉

Olen myös aika varma, että kuuntelen kirjoja tulevaisuudessa myös mm. vaunulenkeillä. Latasin myös Muumi-kirjan: Taikatalvi. 🙂 Sitä on ollut aika hauska kuunnella, kun on halunnut jotain ihan tosi leppoisaa ja ajatukset tästä hetkestä poisvievää kuunneltavaa. Sitä kuunnellessa on jopa tullut vähän lapsuus mieleen ja iltasadut.

Tässä muutamia muita jo valmiiksi tsekkaamiani kirjoja BookBeatista, jotka kiinnostaa:

Meillä tosiaan kun kirjahylly on jo niin täynnä kirjoja, että uusia ei mahdu – olen ollut senkin vuoksi ihan innoissani tästä palvelusta. Ei tarvitse ostaa jokaista kirjaa konkreettisesti hyllyyn, koska harvassa on kuitenkin ne kirjat joita tulee luettua kahta tai kolmea kertaa uudestaan.

***

TÄSTÄ LINKISTÄ saatte koodilla: monnatreenaa 30 vuorokautta ilmaista lukuaikaa!! 🙂
Koodi on voimassa 31.1.2017 saakka!
HUOM!! Kun painat tuota linkkiä rekisteröitymissivuille, näkyy aluksi, että kokeilujakso on vain 14 päivää, mutta kun täyttää tiedot ja menee eteenpäin, tulee näkyviin oikea tieto, että ilmainen kokeilujakso on voimassa kuukauden. 

***

Ihania lukuhetkiä kaikille! <3

..ota rauhassa nyt vain.

Ja kuusisataaneljäkymmentätuhatta huutomerkkiä!!!!! Ei, en jaksa enää odottaa tai ottaa rauhassa. Olen ottanut niin rauhassa, että pinna on ihan kireällä siitä kaikesta rauhassa ottamisesta. Eikö se vauva ole jo valmis, kun se laskettukin meni jo?! Ja tähän väliin pieni toive, älkää lukeko tästä eteenpäin jos ette halua lukea negatiivista, kyllästynyttä, turhautunutta ja väsynyttä tekstiä. En nimittäin vastaa tässä mielentilassa siitä, miten tulen reagoimaan paasaaviin kommentteihin. 😉

Olen tehnyt niin paljon kaikkea muuta, kuin odottanut. Siivonnut, käynyt shoppailemassa, tehnyt porrastreeniä, tehnyt jopa töitä, katsonut elokuvia, tavannut ystäviä jne.. Paljon asioita, joita tehdessä en ole hetkeäkään miettinyt koska vauva syntyy. Olen jo luovuttanut ajatuksesta, että ensi yönä. Tai huomenna. Nyt mietin vain, että ensi viikolla on aika yliaikaiskontrolliin ja en aio lähteä sieltä kotiin muuta kuin vauva sylissä.

Kaiken tämän viime päivien odottamisen aikana olen nimittäin alkanut taas uudelleen pelkäämään synnytystä. Olen alkanut pelkäämään sitä, että vauva vaan kasvaa ja kasvaa kohdussa ja pian on yli viisikiloinen mötkäle. Eikä muuten tunnu enää yhtään niin helpolta ajatukselta mennä synnyttämään viisikiloinen versus reilu kolmikiloinen.

Huomenna on neuvola. Taidan puhua siellä uudestaan synnytyspeloista. On ristiriitainen olo, kun toivoo enemmän kuin mitään muuta, että synnytys käynnistyisi. Mutta silti pelko on alkanut hiipiä takaisin ja varsinkin iltaisin tulee se olo, että mitä jos en selviäkään synnytyksestä.

Olen äkäinen ja pinna on tiukalla. Kuten Huutokauppakeisari sanoisi, hermo on pinnassa. Ja ihan perkuleen pinnassa onkin. Tänään oikein kihisen kiukusta. Tekisi mieli mennä tuonne kadulle huutelemaan ihmisille, että mitä sinäkin siinä toljotat. Ja polkea jalkaa. Itkettääkin vielä.

Ja sitten nämä ”vauva tulee kun on valmis” -kommentit. Tai, että ”vielä voi mennä kolme viikkoakin”. NIINPÄ!!!! Kyllä minä nämä asiat tiedän, mutta eipä niiden kuuleminen tässä vaiheessa kyllä helpota ei sitten niin yhtään. Ja tiedän juu, että ei näiden kommenttien takana ole ilkeyttä tai pahantahtoisuutta, siellä on realismia. Mutta kun nyt ei sitä realismia kaipaa! Se ei helpota! Ainoa mikä helpottaa on se synnytys.

Ja toinen mikä helpottaa on vertaistuki! Ihana päästä vähän purkamaan näitä samoja fiiliksiä odottajien kanssa meidän fb-ryhmässä. Ei meitä siitä reilusta kolmestasadasta lokakuun odottajasta ole jäljellä enää montaa, joilla on vauva vielä masussa. Mutta me keillä tämä tilanne on, ollaan kyllä niin ihana vertaistuki nyt toisillemme.

Niin ja ei muuten auta mitkään kikkakolmosetkaan. Ei porrastreenit tai muutkaan vippaskonstit. Vauva tulee sitten kun on valmis. Ei prkle…