Hae
Monna Pursiainen

ASKEL KERRALLAAN!

Mun kirjani ASKEL KERRALLAAN – Löydä oma hyvinvointisi on nyt julkaistu ja myynnissä!! On ihan uskomaton fiilis!!

Eilen vietettiin kirjan julkkareita pienessä porukassa ja mulla on nyt vuorokausi julkkareiden jälkeen pää edelleen aivan tyhjä. 😀 Noihin julkkareihin jotenkin konkretisoitui koko kirjaprojekti ja niin moni muu asia siihen liittyen! En olit tietoisesti jännittänyt julkkareita lainkaan, paitsi sitten samana aamuna, kun tilaisuus oli.

Mutta mä kerron nyt vähän kirjasta tässä samalla, kun laitan ihania kuvia julkkareista. <3

ASKEL KERRALLAAN

Miten kirja syntyi ja mistä se kertoo?

Mulla on ”kytenyt” takaraivossa jo useamman vuoden, että haluaisin kirjoittaa kirjan hyvinvoinnista, joka käsittelee sitä vähän eri tavalla, kuin ehkä suurin osa hyvinvointikirjoista. Muistan, että keksin silloin päässäni kirjan nimeksi ”Tomaatit on kiellettyjä”.

Tuo nimi tuli siitä, kun mua ihan suoraan sanottuna risoi kuulla mm. omilta pt-asiakkailta kuinka olivat yksi toisensa jälkeen kohdanneet samaa: valmennuksen, jossa kiellettiin about kaikki muu kuin riisi, kana, parsakaali ja maustamaton maitorahka.

Ajatus tästä kirjasta vahvistui ajan myötä, kun enenevissä määrin halusin alkaa taistelemaan sitä perinteistä laihdutuskulttuuria vastaan. Halusin tuoda isommalle yleisölle tietoon sitä, että hyvinvointi on niin paljon muutakin kuin kituuttamista ja tomaattien ja viinirypäleiden kieltämistä. Karkeista puhumattakaan!

ASKEL KERRALLAAN

Mä halusin kirjoittaa kirjan siitä, että hyvinvointi ei vaadi aikataulua, vaan rohkeutta pysähtyä ja päästää irti vanhoista uskomuksista hyvinvointiin liittyen. Kirjassa on paljon pohdittavaa sekä ihan konkreettisia tehtäviä, joiden avulla löytää uskallusta luottaa itseensä sekä omaan tapaan liikkua ja syödä siten, mikä tuntuu omassa kehossa hyvältä.

Askel kerrallaan -kirja on suunnattu naisille, jotka haluaa paremman itsetunnon ja voida hyvin niin henkisesti kuin fyysisesti. 

Kirjassa ei siis opeteta, että paljonko pitää syödä kaloreita tänään ja huomenna, jotta laihtuu. Vaan siinä itse asiassa puhutaan tosi paljon kaikesta muusta! Myös siitä, että voi haluta pudottaa painoa, mutta sen voi tehdä järkevin keinoin. Askel kerrallaan. Rauhassa. Pitkäjänteisesti. Pysähtyen siihen mitä tekee ja MIKSI niin tekee.

Julkkarit ja kaiken konkretisoituminen

Torstaina 11.tammikuuta tosiaan järjestin julkkarit, joihin olin kutsunut paikalle mun perhettä ja parhaat ystävät + kourallisen vaikuttajia, joiden seurassa mulla on hyvä olla.

En ollut kirjoittanut valmiiksi puhetta, vaan halusin puhua siinä hetkessä siltä miltä tuntui. Suoraan sydämestä. Ja niin puhuin. Ja itkin. 😀 Oman puheeni jälkeen vielä saatiin kuulla kustantamon (Viisas Elämä) kauniit sanat mun kirjasta ja sitten vielä pari mun ystävää halusi sanoa mulle pari sanaa. <3 Ja sitten taas itkin. 😀

Puheiden ja itkujen jälkeen syötiin kakkua ja juotiin kuohuvaa. <3 Kuohuvat oli tilaisuuteen tarjonnut Viiniposti.

Juhlatilana toimi Valmentamon koulutustila Lauttasaaressa. Tuolla samaisessa paikassa mä opiskelin Life Coachiksi pari vuotta sitten. Ja sinne liittyy paljon muistoja ja oppia. Oppia itsestä ja elämästä ja myös iso kasvutarina omassa päässäni.

Sain eilen julkkareissa kuulla, että yksi asia mikä kirjasta tekee niin upean ja kiinnostavan on se, että siinä on samaistuttavaa pintaa. Se tulee siitä, että kirjan varrella kerron omasta taipaleestani hyvinvoinnin saralla. En fyysisestä matkasta tai painokiloistani, vaan matkasta omassa itsetuntemuksessa ja itsetunnon parissa.

Elämä ei ole kilpailu! Elämä on sitä varten, että sinä itse olet onnellinen ja lähelläsi on ihmisiä, joiden haluat olla onnellisia ja jotka haluavat sun olevan onnellisia. Hyvinvointi on ISO asia ja siihen ei liity vain ulkomuoto, ravinto ja treenin määrä, vaan siihen liittyy todella paljon muutakin! <3 Toki siihen liittyy myös nuo mainitsemani asiat, jos niin itse haluaa.

Kiitos myös muutamalle mun asiakkaalle, jotka antoivat omia kokemuksia mun pt-valmennuksessa olemisesta. <3


Mun kirjaani saa tilattua mm. Adlibrikseltä ja sitä löytyy myös mm. Suomalaisesta kirjakaupasta ja Prismoista. <3

TÄSSÄ linkki kirjan myyntisivulle Adlibrikseen. Ihanaa, jos tilaat! Ihanaa, jos tykkäät! Ja saa tägäillä somessa, kun luet! <3

Monna <3

Ristiriitaiset ajatukset.

Herranen aika sentään! Täällä mä kirjoitan JO TOISTA postausta saman kuun aikana! 😉 Melkein lähentelee mun blogin huippuaikoja, kun kirjoitin JOKA PÄIVÄ postauksen.

Mutta mulla oli siis ihan asiaakin ja pointtia tässä postauksessa. Nimittäin ristiriitaiset asiat ja ajatukset! Mä uskon, että me jokainen koetaan ristiriitaa ajatuksiemme välillä. Tai ainakin joissain asioissa, ei tietenkään kaikissa.

Mä kerron teille kolme ristiriitaista ajatusta mun omista  jutuista tällä hetkellä!

1. Lapsen kuva somessa

Kuten teistä jokainen mua seuraava tietää, mä olen näyttänyt tyttäreni naamaa vauvasta asti somessa. En ole kokenut varsinkaan vauva-aikoina siitä mitään angstia tai ristiriitaista fiilistä. Sovittiin Tuukan kanssa jo ennen Emman syntymää, että somessa saa näkyä, mutta ei alastomuutta tai lapselle kiusallisia tilanteita. Eli ei esim. kuvata mitään stooria, kun lapsi kiukuttelee / itkee tms.

Lähivuosina, Emman kasvaessa ristiriitaiset ajatukset on alkaneet kasvaa. Noin vuosi sitten päätin vähentää radikaalisti ”Emma-sisältöä”. Siitä lähtien Emma on näkynyt mun somessa ehkä 30% siitä mitä aiemmin. Nyt tänä syksynä määrä on pienentynyt vielä tuostakin.

Ristiriita tulee mun mieleeni siitä, että toisaalta ajattelen etten halua enää näyttää juuri lainkaan Emmaa somessani ja sitten siitä, että no niin monet muutkin näyttävät lapsiaan. Jotkut superjulkkiksetkin.

Välillä mietin, että pitäiskö ottaa sellaiset sydänsilmä-emojit käyttöön? Vai kuvata vain takaapäin / ei tunnistettavasti? Tai jättää kokonaan pois? Vai jatkaa juuri näin kuin nyt; noin 10% mun sisällöstä?

No, siinä oli ristiriita nro 1. Tässä seuraava:

2. Omien valmennuksien myynti

On TODELLA ristiriitaista, että usein on helpompi myydä jotain toisen tuotetta / palvelua, kuin omia!! Mä koen tästä siis tosi suurta ristiriitaa! Ja uskon, että en oo ainoa yrittäjä.

Mä voin mainostaa kylpylää, rakennekynsiä ja alusvaatteita. Voin mainostaa hyvää osteopaattia, kampaajaa tai ravintolisää. Mutta kun mun pitäis mainostaa mun omia palveluita, se tuntuu aina vaikealta! Silti teen sitä, mutta luultavasti liian vähän. 😀 Juuri sen takia, että ”en tyrkyttäisi” liikaa tms..

Joskus (tai aika useinkin) oon törmännyt sellaiseen lauseeseen, että ”yrittäjä tekee pahimman virheensä siinä, kun ei uskalla tai kehtaa mainostaa itseään”.  Mä en tiedä onko se joku suomalainen nöyryys vai mikä? Mutta miksi jossain Jenkeissä tai vaikka ihan naapurimaassamme Ruotsissa osataan myydä paremmin? Miten se ei tunnu tyrkyttämiseltä? Onko se vaan niin, että siellä tehdään sitä enemmän ja siksi myös kuluttajat on tottuneet niihin?

No, joka tapauksessa! Tästä ristiriidasta haluan eroon! Mä haluan kertoa ylpeästi mun valmennuksista ja mun saavutuksista työrintamalla! Kuten vaikka siitä, että mun tammikuussa myyntiin tuleva kirjani Askel kerrallaan nousi tapaninpäivänä Adlibriksen TOP 10 -listan YKKÖSEKSI!!


Ja niistä valmennuksista vaan sellainen, että 8.1. alkaa meidän SUOSITUIN valmennus Suurin Muutos! <3 Se on nyt tarjouksessa -30€ ovh:sta! Eli 49€ (ovh. 79€). Siitä lisää voit lukea TÄSTÄ ja ilmoittautua mukaan! <3

No sitten vielä yksi ristiriitainen ajatus:

3. OMAA AIKAA KAIVATEN…

Tässä joululomalla taas hyvä muistutus tästä seuraavasta ristiriidasta! Äiti-ihmiset (ja varmaan myös isä-ihmiset) tämän voi allekirjoittaa! Kun viettää tosi paljon aikaa lapsen tai perheen kesken, alkaa pikkuhiljaa takaraivossa hiipimään ajatus omasta ajasta. Että esim. pari tuntia, kun saisi olla rauhassa kotona yksin hiljaisuudessa… tai vaikka sen yhden yön hotellissa yksin.

Sitten kun se oma aika koittaa, niin onkin ikävä lastaan ja perhettään! 😀 Tää on mulla siis lähes aina! Niin nytkin!

Mun appivanhempani hakivat tänään aamupäivällä Emman hoitoon, että sain tehdä töitä muutaman tunnin. Eilen illalla oikein makustelin, että ihanaa kun Tuukka on töissä ja Emma lähtee mummille ja vaarille pariksi tunniksi, että sitten saan ihan rauhassa tehdä töitä hiljaisuudessa.

No, nyt on kulunut kaksi tuntia. Työt on tehty ja ikävöin jo Emmaa. <3


Sellaista tänne tälle kertaa! Ei muuta, kun ihania vuoden viimeisiä päiviä ja KAIKKEA HYVÄÄ vuodelle 2024!! <3

– Monna <3

 

Lue myös: VOIKO LAIVA KAATUA?