Tänään aamulla sain seuraa tankotanssitunnille! 🙂
Ystäväni Aino oli mun tankoilupostauksia katellut jo jonkin aikaa pieni tankokuume sisällään. Nyt sain hänet mukaan kokeilemaan kuinka siellä tangolla mennään. Hihii!!

Klo 7.40 oli treffit Pole4Fitin edessä. Sit ei muuta kun saliin odottamaan.

Aino oli siis ekaa kertaa ikinä tankoilemassa ja mä tokaa kertaa kesätauon jäljiltä.
Tänään mulla oli jotenkin sellanen olo, että ei tästä tuu nyt oikein mitään.
Tuntu kömpelöltä ja hikiseltä.. Ei hyvä yhdistelmä tangolle. 😀

Valmiina varvistelemaan! 😉

Oon tykännyt tosi paljon Annen vetämistä tunneista. Tänäänkin oli kiva tunti ja hyvä flow tunnilla ihanan ohjaajan ansioista. Vaikka mulla olikin vähän kömpelö olo. 😉
Alkuun taas lämmiteltiin ja tehtiin pyörähdyksiä.

Iho oli koetuksella, mutta se onneks tottuu tankoon muutaman tunnin jälkeen.
Nyt kun muistelen viime kevättä, niin huomaan että iho oikeasti oli tottunut tankoon, eikä muistelmia ja punaisia nirhaumia ollu aina tunnin jälkeen kädet ja jalat täynnä.
Nyt sitten niitä taas vähän aikaa on.
Alussa kun aloitin tankotanssin (viime vuoden joulukuussa), ajattelin että piru vie tää iho mihinkään totu. Aina vaan sattuu. Mutta sitten kun se tottui, ei enää edes tavallaan huomannut asiaa. Nyt kun taas vähän aikaa kiristää, niin huomaakin eron! 🙂 Kyllä se oikeasti tottuu.

Nirhaumia vertailemassa..

Sitten siirryttiin pitoihin.
Nää ykköstason tunnit menee aina samalla sisällöllä, ensin on lämmittely, sitten pyörähdyksiä ja sitten aletaan tekemää pitoja. Loppuun inverttejä.

Aino kirjoitti eilen itse asiassa ihan tosi ihanan kirjoituksen.
Kirjoitti häpeästä ja pahasta mielestä. Ja vaikkei tää ihan täysin oo sama asia, niin jonkinlainen häpeä-juttu tämäkin on. Nimittäin se, että mä en uskalla mennä kakkostason tunnille, kun häpeän jos en osaakaan.
Jos siellä on joku joka miettii, että ”tossa toi bloggaaja nyt yrittää näitä vaikeampia juttuja, eikä ees osaa”. Ja vaikka mä tiedän 99% varmasti, että näin ei oo, niin silti mä ajattelen niin.

Kaiken häpeän tuntemisen uhalla mä varasin mulle parin viikon päähän nyt paikan 1-2 tason tunnille, eli luultavasti helpompi siirtymä kuin suoraan kakkoseen. Arvatkaa alanko jännittämään sitä jo pari päivää ennen?!

Tää oli joku sirkuspito.. 😀 Ei menny ihan nappiin vielä.

Sitten loppuun vielä invertit.
Tonkin mä haluaisin osata myös toiselta puolelta, ennen kuin meen kakkostason tunnille..
Mutta katsotaan miten käy.
Hiki pisti ihon tänään liukkaammaksi kuin normaalisti ja meinas olla vaikeuksia pysyä tuolla ylhäällä.

Luiskahdin käsilleni melkein heti.

Mutta onneks myös pysyin siellä! 🙂 Ja pysyi muuten Ainokin!

Kuinka moni teistä on kokeillut tankotanssia joskus? Tai harrastaa sitä?
Nyt ois mahdollisuus päästä tutustumistunnille Pole4Fitille hintaan 10€/hlö!!
(normaalisti 16€/hlö)
Jos menet tunnille, varaa ensin paikkasi Pole4Fitin sivuilta ja respassa ilmoittatuessasi kerro, että olet Monna treenaa-blogin lukija, niin saat alen! 🙂
Alennus on kertaluontoinen, eli jos olet jo tämän kertaalleen käyttänyt, niin toista kertaa se ei onnistu. 😉

Mutta arvatkaapas sitten mitä?!
Mä olen huomenna osallistumassa RunFest juoksutapahtumaan Tuukan, Ainon, Elinan ja Nanan kanssa.
Tapahtuma on hyväntekeväisyysjuoksu ja meidän lahjoituskohteena on Lastensairaala.
Kerron siitä sitten huomenna tapahtuman jälkeen lisää!! 🙂 Jännää!

Lavera luonnonkosmetiikkapaketin voittajaksi arpakone valitsi nimimerkin: Mariem! 🙂
Onneksi olkoon!! Otan sinuun henk.koht. yhteyttä!

Tänään ilmestyneessä Fit-lehdessä saatatte nähdä tutun kasvon! Sekä huomisessa FitBODY-lehdessä jutun jostain tutusta henkilöstä.. Hihi.
Nyt mä pistän remppeet niskaan ja lähden koiran kanssa ulos!
Pus ja kivaa tiistaipäivää! <3

© Petri Mast / FitBODY

Tänään aamulla käytin melkein kolme tuntia siihen, että mietin minkälainen on mun fyysinen hyvinvointi ja mitä se mulle merkitsee.

Tänään alkoi mun osaltani siis Oman elämäni invetaario – hyvinvointihaaste.
Juttua tuli, kynä sauhusi ja paljon vaan pohdin asioita ilman niiden ylöskirjaamista.
Kysymykset oli todella avaavia ja hyviä.
Tän kolmetuntisen aikana mulle tuli jo heti vähän onnellisempi olo.
Mä haluaisin listata teille tähän kaikki ne kysymykset, jotta teistäkin jokainen voisi ja ennnekaikkea saisi miettiä niitä omalla kohdallaan. Mutta kun en ihan kaikkia tähän viitsi kirjoittaa, niin kirjoitan vaan yhden.

Viimeinen kysymys oli:
Jos minulle rakkain ihminen olisi minun tämän hetkisessä fyysisen hyvinvoinnin tilassani, mitä sanoisin hänelle?

Ja tiedättekö mitä mä kirjoitin ylös? Mä kirjoitin näin:
”Kaikki on hyvin jo nyt. Ole tyytyväinen itseesi.”

Mikä tässä on hassuinta on se, että eilen mä tein itselleni InBody-mittauksen. (miten nää asiat loksahteleekin nyt kuin palapelin palaset oikeassa järjestyksessä..) Tulokset oli kuitenkin huonommat kuin ennen kesää ja vaikka tiesin sen, olin silti ehkä vähän pettynyt.
Eilen illalla tunsin siis pettymystä, mutta tänään aamulla näiden fyysisen hyvinvoinnin kysymysten äärellä pohdin pettymystäni myös.

Pohdin sitä mitä fyysinen hyvinvointi mulle merkitsee, mitä ruoka mulle merkitsee? Mitä mä haluaisin muuttaa tän hetkisessä fyysisessä hyvinvoinnissa? Oliko ne asiat pelkästään ulkoisia vai merkkasko mulle myös se vatsan hyvinvointi ja muut asiat mistä oon puhunutkin täällä? Entä miten mun elämä olis erilaisempaa jos jokin niistä asioista ois eri tavalla? Mitä jos mun fyysinen hyvinvointi olis nyt just siinä missä haluaisin sen olevan, millä tapaa mun elämä olis erilaisempaa kuin nyt?

Kysymyksiä oli paljon. Siis rutosti enemmän kuin mitä tuossa tiivistin. Oli ihana tutkia omia ajatuksia ja suhtautumistapoja omaan itseensä.
Ja oikeasti tajuta jotain mitä ei oo ennen uskaltanut ääneen sanoa, tai edes itelleen myöntää.

Myöntää edes vielä eilen kun sain nämä mittaustulokset ja katsoin itseäni peilistä..

Näettekö te suurta muutosta kuvien välillä? Ei.. en mäkään näe.
Silti koostumuksessa on eroa, rasvamassassa melkein kaksi kiloa.

Mutta entä sitten?! Tänään aamulla kun kysyin itseltäni tuon viimeisen kysymyksen. Mietin, mietin oikein pitkään. Mitä mä sanoisin jos olisin se joka mulle itselleni sanois nyt jotain mun fyysisestä hyvinvoinnista..

Raivostuttiko eilen?

Mä sanoisin todellakin, että hei KAIKKI ON HYVIN JO NYT.
Mun fyysinen hyvinvointihan on ihan äärimmäisen hyvä nyt.
Kehonkoostumus on juuri kuten pitää, lihasmassaa on enemmän kuin rasvamassaa. Ja itse asiassa aika paljon vielä kaiken lisäksi.
Mun maha voi paremmin kuin ikinä. Se helpottaa mun oloani myös henkisesti.
Miks mä en olis tyytyväinen? Niinpä. En löydä mitään syytä.

”Kun uskallat kysyä, saat vastauksia ja löydät aarteita…”